Search results for "Työhyvinvointi"

Hybrid Work: Gen Z Expectations and Internal Employer Branding Implications

2022

Gen Z – also known as ‘Generation Z’ or ‘iGeneration’ born between 1997 and 2009 – has been hit the hardest by the pandemic and remote work. Whilst the global workforce will include nearly 27% of Gen Z by 2025, it appears essential to address their needs and preferences. This chapter provides new Gen Z white-collar workers’ insights hitherto scarce in research – comparably to those of Gen Z students – to help understand how to motivate, engage, and develop them. In particular, Gen Z's values and expectations for hybrid work emerge from 15 qualitative online interviews leveraged to advance recommendations to enhance internal employer branding – that is branding intended for the organisation’…

Työntekijän omavastuu työhyvinvoinnin osatekijänä

2012

Työhyvinvoinnin tutkimus on ollut hyvin työuupumus- ja stressikeskeistä, mutta viime aikoina ratkaisuja työssä jaksamiseen on alettu etsiä työntekijän voimaantumisesta ja elämänhallinnan taitojen kehittämisestä. Tutkimuksia työntekijän omavastuun osuudesta työhyvinvoinnissa on julkaistu kuitenkin vain vähän. Tutkimusidea työntekijän omavastuusta työhyvinvoinnin osatekijänä syntyi tämän huomion pohjalta. Tutkimus tarkastelee työntekijän omavastuun osuutta ja merkitystä työhyvinvoinnissa. Tutkimuksen avulla on haluttu löytää uudenlaista näkökulmaa työhyvinvointiin ja ennen kaikkea sen kehittämiseen. Tutkimus on laadullinen; aineisto on kerätty eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden (n=13…

Johtajuuden ja asiantuntijuuden rakentuminen johtamiskoulutuksessa ja työssä

2009

Organisaatiokulttuurin eettisyys, eettinen johtamistyyli ja työhyvinvointi johtajien arvioimana

2010

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten johtajien arvioita organisaationsa kulttuurin eettisyydestä sekä omasta eettisestä johtamistyylistään. Lisäksi tutkittiin eettisen johtamistyylin yhteyttä eettiseen organisaatiokulttuuriin sekä eettisen organisaatiokulttuurin yhteyttä johtajien työhyvinvointiin (työuupumus, työn imu). Ilmiöitä tarkastellessa huomioitiin johtajien erot taustatekijöissä (sukupuoli, ikä, johtotaso, toimiala, yrityksen koko). Tutkimus perustuu syksyllä 2009 toteutettuun kyselytutkimukseen, johon osallistui 902 johtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajista yli kaksi kolmasosaa oli miehiä, ja vastanneiden keski-ikä oli 46 vuotta (vaihteluväli 26 - 69 vuotta). Vastanneet toimiva…

Asiantuntijuuden muutos työnohjauksessa

2011

Tutkielma oli kokonaistutkimus työnohjaajien ohjausasiantuntijuudesta. Viitekehyksenä oli Onnismaan (2003) väitöstyössä kuvaama ensimmäinen ja toinen ohjausasiantuntijuus. Työnohjauksen kontekstina oli työelämän muutos ja esimiesten työnohjaus. Tavoitteena oli selvittää asiantuntijuuden muutoksen ilmenemistä työnohjaajien parissa. Samalla tarkasteltiin, oliko sukupuolella, iällä, ohjauskokemuksella, koulutuksella tai työnohjaajakoulutuksella yhteyttä ohjausasiantuntijuuden piirteisiin. Tavoitteena oli myös selvittää työelämän muutosten vaikutusta esimiesten työnohjaustarpeisiin. Tutkimus toteutettiin internet-pohjaisena kyselynä. Aineiston kvantitatiivinen osuus analysoitiin SPSS-ohjelmalla…

Hoitotyön johtajien työhyvinvointia tukevat tekijät

2010

Hoitotyön johtajien työhyvinvointia tukevat tekijät Eva Tilander Pro gradu -tutkielma Jyväskylän Yliopisto, liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Terveystieteiden laitos Terveyskasvatus ja terveyden edistäminen Syksy 2010 Sivuja 68, liitteitä 6 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hoitotyön johtajien työhyvinvointia tukevia tekijöitä hoitotyön johtajien näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa hoitotyön johtajan näkemys työhyvinvoinnin vaikutuksesta perustehtävään sekä ammattiyhdistyksen mahdollisuuksia tukea jäsentensä työhyvinvointia. Tutkimusaineisto on koottu ylihoitajien teemahaastatteluina (n = 13). Aineiston keruu toteutettiin syksyn 2009 aikana. Aineisto on a…

Työsuojelulla työhyvinvointia - miten toiminta toteutuu käytännössä?

2013

Työsuojelulla pyritään edistämään työhyvinvointia, joka puolestaan tehostaa yrityksen toimintaa, vähentää poissaolo- ja tapaturmakustannuksia sekä parantaa ilmapiiriä, työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutumista. Yrityksissä tehdään usein työsuojelun suunnitelmat ja toimintaohjelmat, mutta niiden käytäntöön tuominen ja arviointi ovat haastavia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kohdeyrityksen työsuojelun nykytilaa, miten työsuojelua saataisiin osaksi arkea ja mitkä ovat tehokkaimpia työsuojelun jalkauttamisen keinoja. Tutkimuksessa teemahaastateltiin yhden konsernin sisältä 14 henkilöä (3 työsuojelupäällikköä, 11 työsuojeluvaltuutettua) neljältä eri paikkakunnalta ja eri toimialoilta. Aine…

Alaisten kokemuksia työn imua vahvistavasta ja heikentävästä johtamisviestinnästä

2013

Tämän tutkielman tavoitteena oli ymmärtää alaisten kokeman työn imun rakentumista osana johtajan ja alaisen välistä vuorovaikutusta. Tavoitteena oli kuvata ja ymmärtää alaisten kokemuksia siitä, millainen johtamisviestintä luo ja vahvistaa alaisten kokemaa työn imua sekä millainen johtamisviestinä puolestaan heikentää alaisten työn imun kokemusta. Lisäksi pyrittiin ymmärtämään johtajan vuorovaikutuksen merkitystä ja roolia alaisten kokemusten rakentumisessa. Tutkimuksen kohteena olivat alaisten kokemukset johtamisviestinnän ja työn imun välisistä yhteyksistä. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineisto kerättiin teemahaastattelua hyödyntäen. Tutkimukseen haastateltiin kymmentä …

Kuunnellaan ja tullaan kuulluksi : tutkimus teollisuusorganisaation työyhteisöviestinnästä

2012

Työyhteisöviestintä on merkittävä tekijä niin yksittäisen työntekijän kuin koko organisaation hyvinvoinnin kannalta. Toimiessaan hyvin se parantaa työntekijöiden motivaatiota, vaikuttamismahdollisuuksia, sitoutuneisuutta ja innostuneisuutta sekä koettua ilmapiiriä (esim. Baard, Deci & Ryan 2004, 2061; Koskinen 2003; 75–76). Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin erään teollisuuden pienyrityksen työyhteisöviestintää. Tutkimus tehtiin tuotannossa työskentelevien työntekijöiden näkökulmasta, joten heidän mielipiteitään ja toiveitaan selvitettiin. Aihetta lähestyttiin kahden tutkimuskysymyksen avulla: 1) millainen on tutkimuksen kohdeorganisaation esimiesten ja alaisten välinen suhde, sekä 2) millai…

"Se on korkeemmas käres!" : maatalousyrittäjien kokemuksia halpuuttamisesta ja halpuuttamiskeskustelusta

2016

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitä tarkoitetaan halpuuttamisella ja halpuuttamiskeskustelulla sekä millaisia kokemuksia maatalousyrittäjillä on halpuuttamisesta ja halpuuttamiskeskustelusta. Halpuuttaminen on uusi ilmiö, eikä siitä ole saatavissa aiempaa tieteellistä tutkimusta. Sen vuoksi tutkimuksessa tehtiin halpuuttamiseen liittyvästä uutisoinnista media-analyysi, jonka avulla kartoitettiin, mitä halpuuttamisella ja halpuuttamiskeskustelulla tarkoitetaan. Media-aineisto on kerätty tammikuusta 2015 huhtikuuhun 2016. Aineistonkeruun ajankohta rajautuu halpuuttamisen alusta maatalousyrittäjien haastatteluiden toteutusaikaan. Media-analyysin tueksi suoritettiin kaksi asiantun…