Rural futures in developed economies: The case of Finland

2015

Abstract This study presents four possible images of rural futures in Finland: decentralized bio-economy, colonial countryside, museum countryside and rural business islets. They are distilled through literature reviews, futures workshops and futures tables. Alternative specifications of structures, contents and agencies result in highly divergent states of key dimensions and, consequently, divergent rural futures. This diversity challenges the conventional public wisdom or intellectual monoculture that considers decay as the only future for rural areas. Key challenges in crafting plausible but divergent futures images are finding an appropriate level of abstraction or “flight altitude”, es…

How do rural areas profile in the futures dreams by the Finnish youth?

2016

Abstract Demographic trends do not give much hope for rural regions in developed economies. Many studies prescribe rural futures as manifestations of consumption of the countryside by an urban majority. However, many of these macro-images and typologies lack explicit micro-agency. This article illustrates what are the expectations from personal futures in rural areas, where specifically and by whom. The respondents of a national survey represented the Finnish youth, who described their dream future in 2030 in terms of livelihood, accommodation and lifestyle recipe. Analysis of the dreams resulted in distinct regional profiles. Urban-adjacent rural areas are profiled as places for a cosy lif…

Transitions through the dynamics of adaptive cycles : Evolution of the Finnish agrifood system

2023

CONTEXT The escalating sustainability problems of the current agrifood regime call for a radical, systemic transformation. Such a transformation implies a move into a new stability domain, defined by a new set of systemic attractors. These transformations can be conceptualised as regime shifts. OBJECTIVE In this study, we explored the history of the Finnish agrifood system in order to learn from the past transformations of the system and to inform the current attempts to steer its development in a more sustainable direction. METHODS We conducted a qualitative analysis on literature discussing the history of the Finnish agrifood system by utilising the concept of the adaptive cycle, which ca…

EU:n maatalouspolitiikka ja kestävä kehitys

2015

Maatalous on EU:n pisimmälle integroitu toimiala ja politiikanala. Yhteisen maatalouspolitiikan tarina 1960-luvulta nykyaikaan kuvaa muuttuvia ja monipuolistuvia yhteiskunnallisia haasteita, joihin politiikkatoimenpiteillä on vastattu. Alkuaikoina päähuomio oli elintarvikehuollossa ja viljelijöiden toimeentulossa, mutta ajan myötä mukaan on tullut vahvoja alueellisia, ympäristöllisiä ja myös kulttuurisia painotuksia. Kestävän kehityksen käsittein tarkasteltuna yhteinen maatalouspolitiikka on muuttunut moniulotteisemmaksi. Viimeisimmillä uudistuksilla on tavoiteltu kestävyyden sekä taloudelliseen, ympäristölliseen, sosiaaliseen että kulttuuriseen ulottuvuuteen liittyviä muutoksia. Kestävä ke…

Yrittäjän subjektiivinen rationaalisuus mekanististen selitysmallien maailmassa : esimerkkinä paikallinen kehittäminen

2010

Maaseutualueiden vaihtoehtoiset tulevaisuudet

2015

Maaseutualueille luodaan neljä mahdollista tulevaisuuskuvaa kirjallisuuden ja tulevaisuusverstaiden aineistojen pohjalta tulevaisuustaulukkomenetelmää hyödyntäen. Tulevaisuuskuvat ovat hajautunut biotalous, siirtomaatalous, museomaaseutu ja saarekemaaseutu. Merkittävimpiä muutosvoimia kuvien taustalla ovat ympäristö ja kestävyys, keskittymisen ja hajautumisen prosessit, teknologian kehitys, sääntelyn lisääntyminen ja maaseutu hyvinvoinnin lähteenä. Erilaisten alueiden kilpailukyky liiketoiminta- ja asumisympäristönä sekä yhdyskuntarakenne poikkeavat merkittä- västi toisistaan eri tulevaisuuskuvissa. Juuri kehityspolkujen vahvan erottelun ansiosta tulevaisuuskuvia voidaan käyttää yhteiskunta…

Suomalaisen ruokajärjestelmän resilienssi, kriisit ja uusiutuminen

2023

Resilientti ruokajärjestelmä kykenee turvaamaan jatkuvasti ravitsemuksen siitä riippuvaisille ihmisille. Tarkastelemme tutkimuksessamme Suomen ruokajärjestelmän kehitysdynamiikkaa resilienssin näkökulmasta aikavälillä 1334–2022. Tunnistimme analyysissä kuusi regiimiä: laajentumisregiimi, edistysregiimi, karjatalousregiimi, esimoderni regiimi, modernisaatioregiimi ja globalisaatioregiimi. Regiimit ovat olleet polkuriippuvaisia ja vaihtuneet vain kriisien myötä, mutta samalla kriisit ovat johtaneet järjestelmän resilienssin menetykseen eri mittakaavoissa. Kussakin regiimissä ovat toistuneet uudelleenorganisoitumisen, kasvun, kangistumisen ja purkautumisen vaiheet. Kukin regiimi on vuorollaan …

Maailma fossiilitalouden jälkeen

2022

Ilmastonmuutos edellyttää fossiilitaloudesta luopumista. Yhteiskunnan energia- ja materiaperustan muutos vaatii uudenlaisia politiikkakeinoja, rakenteita, toimintatapoja, tuotteita ja hallintamalleja. Ilmastonmuutos johtuu fossiilitaloudesta: öljy- ja maakaasukentiltä ja kivihiilikaivoksista peräisin olevan hiilen pumppaamisesta ilmakehään. Tätä on kiihdyttänyt väestön ja kulutuksen eli talouden kasvu. Jotta ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä, fossiilitaloudesta täytyy luopua. Muutos on valtava, kun yhteiskunnan koko metabolinen perusta muuttuu. Meistä kaukana ja näkymättömissä olevista fossiilienergian lähteistä siirrytään meidän keskellämme oleviin energialähteisiin: tuuleen, veteen, aur…

Suomalaisen ruokajärjestelmän pitkän aikavälin transitiodynamiikka

2022

Maaseudun paikka tulevaisuuden kestävässä yhteiskunnassa

2022

Fossiilitalous on yli satavuotisen historiansa aikana vapauttanut ihmiskunnan paikallisten luonnonvarojen kantokyvyn rajoista, mahdollistanut ennennäkemättömän talouden ja hyvinvoinnin kasvun. Samalla kiihdyttänyt keskittymiskehitystä ja kaupungistumista ja synnyttänyt ilmastonmuutoksen. Irtaantuminen fossiilitaloudesta merkitsee valtavaa yhteiskunnallista murrosta, joka jäsentää uudelleen ruoka-, energia- ja yhdyskuntajärjestelmiä. Tässä Maaseudun paikka tulevaisuuden kestävässä yhteiskunnassa -hankkeessa (MAKE) halusimme tarkastella maaseudun roolia tässä suuressa murroksessa. Hankkeessa tuotetut visiot, kestävän yhteiskunnan ilmentymät ja kestävyysmurroksen kipupisteet voivat toimia kesk…