Tutkimusta lasten kanssa

Artikkelissa tarkastellaan lasten ja tutkijoiden välisiä sukupolvisuhteita tutkimustoiminnassa. Tutkimusmenetelmänä ja tutkijoihin kohdistuvana pedagogisena menetelmänä käytetään kollaboratiivista autoetnografiaa. Artikkelissa hyödynnetään Pierre Bourdieun episteemisen refleksiivisyyden ajatusta eli tutkijan ja tutkittavien suhteiden ja asemien kriittistä arviointia. Lisäksi tutkimustoiminnassa toteutuvia sukupolvisuhteita tarkastellaan eksistentiaalisen, episteemisen ja juridis-eettisen ulottuvuuden avulla. Tutkimusaineisto koostuu tutkijoiden kirjoittamista autoetnografisista teksteistä sekä lapsille suunnattujen työpajojen litteraateista. Analyysi osoittaa, miten tärkeää on hahmottaa las…

Invited to labour or participate : intra- and inter-generational distinctions and the role of capital in children’s invited participation

This paper applies aspects of Bourdieu’s conceptual toolkit related to capital, and analyses inter- and intra-generational relations of influence. Applying Bourdieu’s concepts to examples of case studies from a children’s parliament in Finland, and with reference to an adult resident forum, moments of continuity and disruption in the relatively stable patterns of distinction between children and adults emerge. Children in school councils (at times) are labourers for agendas set by teachers, but the children at the top of the structure’s hierarchy can benefit from cultural capital and a functional capital that enables them to set agendas and direct the work of others. The political capital o…

A lattice of participation: reflecting on examples of children's and young people's collective engagement in influencing social welfare policies and practices

The article introduces four case studies from Wales, France and Finland and explores the situated, intergenerational and dynamic nature of collective participation in child welfare settings. Collective participation is conceived of as a process of engagement in which children and young people have some influence over the initiation or direction of a project; and as seeking a product, or outcome. The case studies represent a range of forms of collective engagement and highlight some key resources which supported children's participation (communicative spaces, time, money, knowledge, social position, attitudes, social networks, institutional commitment, equipment, food and transport). Challen…

Expertise-by-Experience in Child and Family Services : Professionals' Perspectives on Experiential Knowledge

This study analyses child and family service professionals' perceptions of expertise-by-experience. Group and individual interviews with professionals were analysed. The analysis yielded three main dimensions of experiential knowledge: supportive peer knowledge; contested knowledge, in which education and talking among peers in small groups helps experts-by-experience to locate the limits of their knowledge before publicly disclosing their inner thoughts; and emotional knowledge, which is based on shared experiences of emotional challenges and vulnerability. The results support the call for a critical appraisal of experiential knowledge. The increasing demand for experiential knowledge mean…

Multidisciplinary Peer-Mentoring Groups Supporting Knowledge Sharing in Doctoral Education

Obtaining a doctoral degree requires acquisition of different types of skills and knowledge. The aim of this article is to explore multidisciplinary peer-mentoring groups (PMGs) facilitated by senior academics as a knowledge sharing practice in doctoral education. Drawing from interviews with participants of PMGs at a Finnish university, we found that the participants perceived that cultures and practices of doctoral education in departments and faculties, as well as limited support from supervisors might hinder knowledge sharing. They highlighted that a flat hierarchy and confidential atmosphere supported by the multidisciplinary group composition promoted knowledge sharing and emotional s…

Multidisciplinary peer-mentoring groups facilitating change?

This article discusses the potential of multidisciplinary peer-mentoring groups to facilitate individual and institutional change. To do this, we view peer mentoring as a form of critical education praxis (Mahon et al. 2019), the purpose of which is to create a space for reflexive thinking and asking critical questions. The data were collected by interviewing all thirteen participants – doctoral students and more established scholars – of a multidisciplinary peer-mentoring pilot project. The results show a variety of both individual changes and desired changes within the university, which were brought into view as a result of the sharing of experiences, views and ideas in an open, confident…

Overview of Childhood (Finland)

Child-researcher relationships in child protection research : an integrative review

In research with children, particularly those in contact with social and health services, researchers face ethical challenges and have stringent ethical obligations. One obligation regards the need for researchers to adopt a reflexive approach to considering how children’s perspectives and experiences are represented. In this paper, the nature of child-researcher relationships and researchers’ positions are examined to further understanding of how to account for the impact of contexts on meaning making in research with children. An integrative literature review of articles concerned with child protection identified a paucity of researcher accounts of reflexivity. The review articles contain…

Lapset ja aikuiset vallankäyttäjinä tutkimustoiminnassa

Kulutusta niukkuudessa : pienituloisten yksinhuoltajaäitien kulutustottumukset ja kulutuksellinen yhteisöllisyys

Siirtymäresurssit varhaiskasvatuksen siirtymätilan suhteissa ja muutoksissa

Artikkeli tarkastelee yhden lapsen siirtymäresursseja varhaiskasvatuspolun erilaisissa siirtymissä. Etnografinen, pitkittäisasetelmaan perustuva tutkimusaineisto muodostuu yhden lapsen varhaiskasvatuspolun ensimmäisistä päivistä aina esiopetuksen alkuun. Artikkeli vastaa kysymykseen siitä, millaisia resursseja lapsi hyödyntää siirtymätilassa sekä millaisia muutoksia resurssien hyödyntämisessä tapahtuu siirtymien aikana? Siirtymiä tarkastellaan siirtymätiloina, jotka rakentuvat sekä tilanteisesti että relationaalisesti, eli suhteessa ympäristöön ja muihin toimijoihin. Lisäksi artikkelissa käytetään siirtymäresurssin käsitettä, joka viittaa tilannekohtaisiin tietoihin, taitoihin ja materiaali…

Lasten osallistumisen voimavarat : tutkimus Ipanoiden osallistumisesta

Kiili selvitti 6–12-vuotiaiden lasten osallistumisen mahdollisuuksia ja rajoja tutkimalla jyväskyläläisen lapsiparlamentti Ipanoiden toimintaa lukuvuonna 2000–2001.Yleensä lapset ymmärretään kasvavina ja kehittyvinä tulevaisuuden ihmisinä. Tätä lapsikuvaa tutkitut lapset eli Ipanat ymmärsivät, mutta halusivat myös kritisoida. Tulevaisuusorientoitunut ajattelu rajoitti lasten toiminta- ja osallistumismahdollisuuksia. Sen mukaan lapsilla ei vielä ajateltu olevan riittävästi kykyä tai taitoa oman elinympäristönsä kehittämiseen. Tämä ei kuitenkaan vastannut kuvaa, jonka lapset haluavat itsestään välittää. Lapset käsittävät itsensä kasvavina ja kehittyvinä, mutta myös jo nyt tietävinä ja osaavin…

Lapset kansainvälisissä lastensuojelututkimuksissa : tutkimuseettinen näkökulma