Myötäsukaisesti Perussuomalaisista

Urheiluseurat ammattimaistumisen ristiaallokossa

Urheilun ammattimaistuminen on jatkunut Suomessakin jo vuosikymmeniä. Tutkittua tietoa on ollut saatavilla niukanlaisesti. Tätä tutkimusaukkoa paikkaa raportti, jonka aineisto koottiin vuodenvaihteessa 2020–2021 toteutetulla seurakyselyllä. Ammattimaistumista osoitti jo sekin, että kyselyyn vastanneissa 91 seurassa oli keskimäärin seitsemän päätoimista työntekijää. Enimmillään seurassa toimi 200 osa-aikaista työntekijää. Yli puolet seuroista oli saanut palkkaukseen ulkopuolista tukea, ja yleisin rahoituslähde oli oppisopimus- ja työllistämistuki. Osaavan työvoiman löytäminen osoittautui haastavaksi. Seuratyöntekijöiden lisäksi 60 prosenttia vastanneista seuroista maksoi palkkaa urheilijoill…

‘Glocal’ processes in peripheral football countries:A figurational sociological comparison of Finland and Hungary

The aim of this article is to increase the understanding of the global and local contexts in football by finding out what social, cultural and economic dimensions seem to characterize ‘periphery’ football. This study applies figurational sociological perspective, which is applicable to the research on globalization processes and sport. The sources utilized are publications on the history and sociology of football as well as interviews with football practitioners. First, a theoretical framework of the global football figuration is advanced. Second, applying the constructed framework, the concept of periphery football country is discussed. It was found in accordance with previous research tha…

Abstrakti, muodollinen ja vanhentunut tasa-arvo? : diskursiivinen tulkinta liikuntajärjestöjen tasa-arvopuheesta

Viimeaikaista liikuntapoliittista ja -tieteellistä keskustelua on käyty siitä, millainen on liikunnan ja urheilun sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tila. Yhtenä sytykkeenä on toiminut vuonna 2015 päivitetty liikuntalaki, jonka kirjauksissa vahvistettiin tasa-arvon ja yhden vertaisuuden edistämisvaatimusta ja jonka myötä myös opetus- ja kulttuuriministeriö alkoi edellyttää järjestöiltä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia osana valtionapukelpoisuutta. Tämä artikkeli osallistuu keskusteluun keskittämällä katseen liikuntajärjestöjen puheessa rakennettaviin sukupuolten tasa-arvopolitiikan diskursseihin. Tutkimustehtävänä tarkastellaan sitä, millaisia diskursseja liikuntatoimijoid…

Professionalising clubs : increasing paid work in Finnish team sports clubs

Paikallisilta kentiltä kansainvälisille viheriöille : suomalaisten naisjalkapalloilijoiden liikkuvuus

Jalkapalloilu maailman suosituimpana ja kaikille mantereille levinneenä urheilulajina on herättänyt tutkijoiden mielenkiinnon myös globalisoitumisen näkökulmasta. Jalkapallon globalisaatiosta on kirjoitettu jo runsaasti etenkin yleisen tason prosesseja kuvaten. Tässä artikkelissa liikumme kahdella tavoin marginaalisella alueella, sillä kiinnostuksemme kohdistuu ensinnäkin koko kansainvälistä jalkapallo-organisaatiota ajatellen perifeeriseen suomalaiseen jalkapalloiluun. Toiseksi tarkastelumme polttopisteessä on naisten jalkapalloilu, joka on suosion noususta huolimatta edelleen marginaalisessa asemassa suhteessa miesten lajikulttuuriin. Tutkimuksemme yleistavoitteena on syventää ymmärrystä …

A popular game in Father Christmas Land? Football in Finland

This essay is about the changing role of football in Finland. Our starting point is the view that Finland is not an internationally significant football country. Even so, Finland has been part of the international football organization for over a 100 years. Dividing the development of Finnish football into four historical periods, the essay analyses the relationships of Finnish football with the international football scene, and discusses the significance of Finnish football as part of Finland’s national sports culture. Measured by the number of players, football is the most popular sport in Finland today. With its player streams and fan cultures, Finnish football has also become an integra…

Sport Clubs in Finland

This chapter introduces the current state of the Finnish sport clubs. The article aims to highlight firstly, how sport and physical culture in Finland are historically based on the civil society and volunteer activities; secondly what are the characteristics of sport clubs in Finland; and finally what kind of challenges sport clubs are facing at the moment and in the future.

Global and local interactions in football : the changing field of professional football stadiums in Finland and Hungary in the 2000s

This article aims to increase understanding of the global-local contexts in football by exploring the changing field of professional football stadiums in Finland and Hungary in the 2000s. More specifically, the cases of two clubs, HJK (Finland) and Ferencvárosi TC (Hungary) are studied. We employ concepts of sport and globalization. The research data consist of semi-structured expert interviews with Finnish and Hungarian football practitioners, media and club documents, and data from observation. The results suggest that interactions of global and local forces are reflected in the development and operation of stadiums. On the one hand, international and national governing bodies have streng…

Liikunnan monisäikeinen eriarvoisuus

Liikkumisen sosiologi jättää kortteerin

Professorin toimen hoitaminen on kestävyyslaji. Koulutuksen ja tutkimuksen tulokset eivät synny käden käänteessä. nonPeerReviewed

Towards professional service delivery organisations : transformation of grassroots sports clubs in Finnish team sports

Finland : Civic activities, growing participation, diversification, and professionalisation

Football arrived in Finland with English seamen in the late nineteenth century. Although Finland engaged in international football as early as the 1912 Olympic Games in Stockholm, football did not become a popular national game. The Football Association of Finland (FAF) emphasised that football should be developed according to amateur principles. Between the World Wars, football had to fight with the Finnish version of baseball (pesäpallo) for living space. Football has been a sport of the cities and urban areas and spread to the countryside slowly. Nevertheless, unlike in other sport domains with a split between non-socialist and workers’ sport movements until the 1990s, the FAF united the…

Liikuntapolitiikka uutta kohtaamassa

Suomessa piti viime vuonna juhlia valtion liikuntahallinnon satavuotista taivalta. Koronapandemia siirsi juhlat. Syytä juhlaan on, sillä julkinen liikuntahallinto osana hyvinvointiyhteiskuntaamme on osoittanut toimivuutensa, Edistäessään kansalaisten tasa-arvoa, lisätessään yleistä hyvinvointia ja luodessaan perustaa myös huippu-urheilulla vahva liikunnan julkishallinto on menestystarina. nonPeerReviewed

Venäläisellä valkokankaalla

Yläkoululaisten subjektiivisen sosiaalisen aseman yhteys välituntiliikuntaan ja osallisuuteen

Sponsorship in the Finnish sports culture

AbstractThe theoretical assumptions explored with this paper are based on previous sociological studies concerning change in the field of sports. According to previous studies, international top-level sport is characterized by professionalism and a dissociation from the voluntary organizational field of sport. Top-level sports have become professional activities in internationally significant sports. In contrast to this, children’s and youth sports are still based on voluntary participation in Finland. The links between sports and economy have become even stronger since sport has become more professional, especially where sponsorship in toplevel sports has increased. However, sponsorship is…

The Changing Roles of Public, Civic and Private Sectors in Finnish Sports Culture

Finnish physical activity and how it is organised has changed over the last hundred years, and these changes can be seen in the civic, public and private sectors. The development of a civic sector for sport and physical activity has followed the larger changes in society and the organisation of other civic activities. At the end of the 1960s the Finnish public administration of sport started to expand. Specific attention was given to access to sport, which shifted the focus of the municipalities to consider the needs of all user groups. In the 1980s, the differentiation of Finnish sports culture began, a trend that could be seen in organisational and content changes. The amount and the type…

Kaksi vuosikymmentä vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita

Valokuva paikallisessa työväenliikkeessä

Yhteiskuntamuutoksen keskeinen suunta on ollut visuaalisuuden jatkuva lisääntyminen. Yhteiskunnan kuvallistumisessa ei ole kyse pelkästään kuvien määrän kasvusta. Kuvallistuminen on merkinnyt myös muutosta suhteessa kirjoitettuun kieleen. On esitetty, että modernin ja jälkimodernin yhteiskunnan välisen rajanvedon keskeinen piirre on ollut kuvan korostunut asema ja kielen merkityksen kaventuminen. nonPeerReviewed

Yhteiskunnan muutoskiito haastaa työväentutkimuksen

Sport and civil society in the Nordic region

This paper examines the key elements within the relationships of sport and civil society in Scandinavia. The analysis combines themes and developments in Nordic sport and civil society, such as the role of the welfare state and the impacts of neoliberalism, with consideration of specific national experiences, especially in Finland. The discussion has four main parts. First, we set out the principal features of the ‘Nordic model’ of society, and how it shapes sport and civil society relations. Second, we advance a Finnish case study, examining the historical connections of three sectors to the national sport culture. Third, we consider how, in recent decades, the Nordic model has encountered…

Ministeri muistelee järjestöremonttia

Ammattilaisuus amatörismin kriisiyttäjänä suomalaisessa joukkueurheilussa 1975–2018

Suomalaisen mäkihypyn laajeneminen, sosiaalinen kiinnittyminen ja tavoitteellisuus

The purpose of the article is to analyse the expansion of Finnish ski jumping. The main research questions are: who were the early actors in Finnish ski jumping; which were the social backgrounds of the ski jumping pioneers; and which were the changing goals of ski jumping actors. The article draws on different documents like histories, newspapers and assorted material. The ski jumping in Finland started in the 1880s by Norwegian sport pioneers. The first national ski jumpers were students at Sortavala teacher seminar, soldiers of army and middle-class jumpers in south Finland. The influence of Finnish White Guard for the expansion of ski jumping was very important since the 1920s. For spor…

Silmänkääntäjän jäljillä

Nuorten koulussa kokeman sosiaalisen tuen yhteys subjektiiviseen sosiaaliseen asemaan ja liikkumiseen

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää nuorten kouluyhteisössä syntyvien kokemusten ja liikkumisen välisiä yhteyksiä. Kokemuksellisuutta tarkastellaan nuorten kokeman sosiaalisen tuen sekä subjektiivisen sosiaalisen aseman näkökulmista. Sosiaalinen tuki koostuu yläkoululaisten kokemuksista opettajan ja oppilaan välisistä suhteista, oppilaiden keskinäisistä suhteista sekä vanhemmilta saadusta tuesta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisenä kyselynä keväällä 2015, ja tutkimukseen osallistui 2 026 yläkoululaista. Nuoret jaettiin kuuteen ryhmään sen mukaan, millaista sosiaalista tukea he kokivat saavansa. Vahvaksi koettu tuki yhdistyi korkeammaksi koettuun sosiaaliseen asemaan koulussa. Vanhemmil…

Associations of subjective social status with accelerometer-based physical activity and sedentary time among adolescents

This study examined the associations of subjective social status (SSS) with physical activity (PA) and sedentary time (ST) among adolescents. The study population consisted of 420 Finnish adolescents aged 13 to 14 years. The adolescents reported their own SSS within their school (school SSS) and their family's social position within society (society SSS) based on the youth version of the Subjective Social Status Scale. Adolescents' moderate- to vigorous-intensity physical activity (MVPA) and ST were measured objectively by accelerometers and analyzed separately for the whole day and the school day. The associations between SSS and MVPA and ST outcomes were analyzed using multilevel modeling…

Neuvostourheilun nousu ja tuho

Venäjä oli yksi Kansainvälisen Olympiakomitean perustajajäsenistä vuonna 1894. Venäläiset osallistuivat Lontoon olympiakisoihin vuonna 1908 ja Tukholman kisoihin neljää vuotta myöhemmin. Vuoden 1917 sosialistinen vallankumous muutti koko valtion – mukaan luettuna urheilun käytännöt. Vuosina 1918–1921 käydyn verisen sisällissodan ja vuonna 1922 tapahtuneen Neuvostoliiton perustamisen jälkeen valtio pyrki organisoimaan uudelleen koko ruumiinkulttuurin. Neuvostoliittolaisessa ruumiinkulttuurissa ihannoitiin sotilaallista valmiutta, työkuntoisuutta ja urheilullisuutta. Kilpaurheilun suosio kasvoi huomattavasti 1920-luvulla. Vuonna 1928 venäläiset organisoivat mahtavat urheilukisat, Moskovan spa…

Lasten kaverisuhteiden jäljillä

The challenge of commercialization and professionalization : a comparative study of the governance of ten sports leagues in Finland

Koronakriisi haastaa seuratoimijat

Globaali koronapandemia on pysäyttänyt urheilun. Kolmannen sektorin toiminnaksi jäsennetyt liikunta- ja urheiluseurat ovat 2000-luvulla ottaneet ripeitä ammattimaistumisen askeleita ja joutuneet koronakriisissä ongelmiin. Urheilujärjestöissä ja -seuroissa eletään sopeuttamistoimien aikaa. nonPeerReviewed

Miksi Varkaus oli menestyvä urheilukaupunki 1960-luvulla?

Urheilumenestyksen tarkastelussa painopiste on ollut maittain toteutetussa joukkueiden, seurojen ja yksilöurheilijoiden menestyksen vertailussa. Sen sijaan paikkakuntien urheilumenestystä on tutkimuksissa vertailtu vähemmän. Tutkimuksessa jäljitettiin millaista menestystä varkautelaiset urheilijat saavuttivat 1960-luvulla ja mitkä tekijät vaikuttivat paikalliseen urheilumenestykseen? Varkautelainen urheilumenestys suhteutettiin 11 muuhun vastaavankokoiseen kaupunkiin. Tutkimuksemme sijoittuu historiallis-sosiologisen tapaus- ja rakennetutkimuksen piiriin. Tällöin tunnistamme paikallisia toimijaverkostoja sekä yhteiseen tekemiseen sitovia taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia tekijöitä.…

Seurantatutkimus Työväen Urheiluseurojen muuttuvista näkemyksistä

The main aim of the study is to investigate the current role and future perspectives of the sports clubs of the Finnish Workers Sport Federation (Suomen Työväen Urheiluliitto, TUL) by two online surveys made in 2005 and 2018. The response rates were 23 % and 25 % (n=257 & n=200) of the clubs. According to the surveys, the working-class ideology is being replaced by an ideology of well-being, which signifies physical activity, health and equality. To activate children and youth was and will be the most significant task of the clubs, which clearly points out the strategic orientation of the clubs. The main financial assets of the clubs were volunteers, and direct and indirect support from the…

Suomalaisten ja unkarilaisten huippujalkapalloilijoiden aseman muutokset 1980-luvulta nykypäiviin

The aim of this article is to increase the understanding of the global and local contexts in football by finding out what complex and interdependent social, cultural and economic dimensions seem to shape periphery football. More specifically, the differences and similarities of Finnish and Hungarian elite youth football clubs in the 2010s are discussed. The theoretical framework is formulated within the social sciences of sport around the globalization of football. The main sources of data are interviews with football practitioners as well as popular publications on Finnish, Hungarian, and international football. The data were analysed with thematic content analysis. It was found that the co…

Nuorisokulttuurista liikettä: hiphop-tanssin rantautuminen Suomeen

Päällekkäisjäsenyydet liikunnan ja urheilun organisaatioverkostoissa

Interlocking directorates in sports organization network Focus in this article is on interlocking directorates in sports organization network. The aim is to study the networks ́ structure and how it has changed during the time period 1993–2014. The data consists of central organizations boards and states sport policy working groups (n=121). The data have been analysed in Ucinet-network program. Results indicates that power-elite have come narrow year by year, but there ́s seven organization which have been in central position in every decade. The conclusion is, that in the sports organization network, there have been at the same both momentariness and perfusion, but the power-elite have bee…

Miten kirjoitan hyvän tutkimusartikkelin?

Aktiiviset osallistujat : kuntalaiset kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kehittäjinä

Minne matka, Työväen Urheiluliitto?

Kaverisuhteet muutoksessa

Vapaus valita? Nuorten pirstaloituva liikuntakulttuuri

Keskustelu lasten ja nuorten liikkumisesta on muodostunut liikuntakulttuuripohdintojen kestoaiheeksi. Yhtäältä on huolestuttu varttuvan sukupolven liian vähäisestä – jopa terveyttä uhkaavasta – fyysisestä aktiivisuudesta. Toisaalta uusimmat sosialisaatiotulkinnat korostavat nuorison omia ruumiillisuuden valintoja. Tällöin perinteinen aikuisjohtoinen urheilukulttuuri on saanut rinnalleen monia nuorisokulttuurisen liikkumisen muotoja. nonPeerReviewed

Laveasti sivistysliitosta

Young athletes’ significant experiences in sport : critical sociological reflections on athlete development

AbstractThe aim of this article is to provide a sociological perspective on athlete development by using the theoretical framework of socialization and life course. Significant experiences are used as an interpretational tool to study young athletes’ perceptions of their socialization process. The research data, which were collected at a sports upper secondary school, consist of life historical interviews with 26 young athletes aged 14–17 years. Through content analysis, their significant experiences in sports were divided into four categories and then analyzed further in relation to the Habermasian dualistic reality of the lifeworld and the system. The results were the following. First, no…

Uskonnon ja urheilun vuorovaikutus muuttuvaa ja monitulkintaista

Uskonto ja urheilu ovat vahvoja normittajia. Uskonnot ohjeistavat ihmisten tekemisiä ja opastavat norminmukaiseen käyttäytymiseen. Samoin toimivat urheiluinstituutiot, jotka keskittyvät hyvän kunnon ja ruumiillisen suorituskyvyn tavoitteluun. Uskonnot ovat vaikuttaneet myös siihen, miten urheiluinstituutioita on paikannettu yhteiskuntaan. nonPeerReviewed

Miksi Suomesta tuli vuosikymmeniksi jääkiekko- mutta ei jalkapallomaa?

Suomen miesten ja naisten jääkiekkomaajoukkueet ovat pelanneet lajin arvoturnauksissa vuosikymmenten ajan. Jalkapallossa miehet selviytyivät ensimmäisen kerran arvokisojen lopputurnaukseen vasta syksyllä 2019. Naiset onnistuivat tässä kahdesti jo 2000-luvun alussa, mutta se ei muuta kokonaiskuvaa; Suomi on jääkiekkomaa.
 Artikkelissa lähestymme Suomen jalkapallo-jääkiekko -asetelmaa historiallisen muutoksen näkökulmasta. Peruskysymyksemme on, miksi Suomesta tuli jääkiekkomaa, eikä jalkapallomaa. Analysoimme, mitkä ovat olleet lajien kehityksien keskeisiä muutos- ja murroskohtia. Tavoitteenamme on ajoittaa yhtäläisyyksiä, mutta ennen kaikkea erojen syntymistä. Siksi jaksotamme nykytilan…

Joukkuelajeja harrastavien nuorten urheilupolut

Lasten ja nuorten tavoitteellinen valmennus alkoi urheiluseuroissa 1970-luvulla (Itkonen 2003, 340). Urheiluseuratoiminnan suosio on ollut näihin päiviin asti kasvava. Suosituimpia urheilulajeja ovat joukkuepalloilulajit. (Kansallinen liikuntatutkimus 2009–2010, 16.) Urheilun ja liikunnan parissa muodostuu myös jokaiselle harrastajalle oma harrastushistoriansa, jossa on sekä yksilöllisiä että yhteisiä piirteitä. Urheileminen ja liikunnan harrastaminen muodostavatkin elämänkulkuun oman, kyseiseen elämänalueeseen rajatuvan polun. Tätä voidaan kutsua urheilupoluksi. (Aarresola 2015) Tässä artikkelissa pureudumme joukkueurheilulajeja harrastavien nuorten urheilupolkuihin. Aineistona käytämme se…

Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi

Urheiluseuran tilallinen paikantaminen : satavuotias Varkauden Tarmo

Nautinnonhalu vie voitonjanon: Lumilautailu ja urheilun muuttuvat sosialisaatioympäristöt

Varkaus yhteiskunnallisten murrosten näyttämönä 1900-luvun alusta nykypäivään

Tässä kymmenestä artikkelista koostuvassa kokoomateoksessa tarkastellaan Varkautta rakennemuutoksen kanssa kamppailevana pienenä kaupunkina historiallisia dokumentteja sekä vuosina 2016–2017 kerättyjä kysely- ja haastatteluaineistoa hyödyntäen. Pitkän teollisuushistorian omaava Varkauden kaupunki on tämän vuosituhannen ensimmäisinä vuosikymmeninä menettänyt suuren osan teollisista työpaikoistaan ja sen väestö on supistunut voimakkaasti. Kuitenkin koko aikuisväestöä edustava kysely kertoo, että varkautelaiset ovat tyypillisesti tyytyväisiä työhönsä, sosiaalisiin suhteisiinsa ja elämäänsä muutenkin. Varkaus nähdään turvallisena ja hyvän elämän puitteet tarjoavana asuinpaikkana. Hyvinvoinnin t…

Poikkeavat polut muuttuvassa urheilussa : rationalisoituvan urheilun nykysosialisaatio nuorten tulkitsemana

Tutkimuksen kohteena ovat nykynuorten elämäkerralliset urheilupolut, joita tarkastelemme lajisosialisaation, pääomien ja toimijuuden ulottuvuuksin. Lajisosialisaation vahvistuminen ilmenee historiallisessa tarkastelussa kilpaurheilun rationalisoitumisen seurauksena. Nuorten erilaiset pääomat ja toimijuus mahdollistavat kuitenkin eriävien valintojen ja polkujen syntymisen nykyisen kilpaurheilun kontekstissakin. Tutkimuksessamme hahmottelemme neljä urheilupolkutyyppiä. Nuorten omiin tulkintoihin perustuva urheilupolkujen tutkiminen lisää ymmärrystämme urheiluun sosiaalistumisen muutoksista. peerReviewed

Tiedolla johtamisen avauspotkuja Suomen Palloliitossa

Urheilu- ja liikuntapiirit ovat vakuutelleet tiedolla johtamisen tarpeellisuutta. Tiedolla johtaminen on kuitenkin ollut epämääräistä, tiedon vaikuttavuutta ei ole kyetty analysoimaan ja tiedon intressisidonnaisuus on jäänyt tunnistamatta. nonPeerReviewed

Suomalaisen sosiaalipolitiikan ja liikuntapolitiikan yhtenevät päämäärät 1920-80-luvuilla

Artikkelin tavoitteena on kuvailla sosiaalipolitiikan ja liikuntapolitiikan suhdetta sekä suhteessa tapahtuneita muutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa 1920–80-luvuilla. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat (1) millaista samansuuntaista tavoitteellisuutta sosiaalipolitiikassa ja liikuntapolitiikassa on ilmennyt sekä (2) miten sosiaali- ja liikuntapoliittiset käsitykset politiikkalohkojen toimijoista ja toimijasuhteista ovat muuttuneet eri aikakausilla. Artikkelilla luodaan myös ymmärrystä väestön hyvinvoinnin edistämiseen liittyvän poikkihallinnollisen ja sektorirajat ylittävän yhteistyön historiasta sekä yhteistyöhön eri aikakausilla vaikuttaneista tekijöistä. Tutkimusmenetelmä on integroiva …

Lasten ja nuorten liikkuminen muuttuvissa ympäristöissä