Politics of memory and oblivion. An introduction to the special issue

2019

This editorial sets the context for the special issue on memory and oblivion and introduces the contributions. By interpreting the contemporary uses of the past, the editorial underscores the relevance of the study of memory and oblivion in today’s heated and antagonistic debates. The politics of memory and uses of the past often coincide with efforts of reducing the past to legitimize the current authorities and tend to create new gaps in memory that contribute to the polarisation of societies. The special issue consists of six articles that scrutinise the consequences of the intertwining of memory, oblivion and political power in European countries. Based on two main approaches, the contr…

Tale(s) of a forest – re-creation of a primeval forest in three environmental narratives

2020

We analyze three environmentally conscious works that are concerned with the state of Finnish forests: the documentary film Metsän tarina/Tale of a Forest (2012), the book with the same name (2013) and the series of short documentaries Tarinoita metsästä/Tales from the Forest (2013). By combining methods from arts research and ecology, we ask how the narratives adapt material from nature photography. The film and book present mythic stories and old Finnish beliefs about forests. They also contain references to cultural memory. Additionally, the biodiversity on display reflects a conventional practice to exhibit large or charismatic species. However, the ecological message remains only impli…

Post memory and cinematic affect in The Midwife

2017

The Second World War has proved a rich source of inspiration for fiction films worldwide. The Finnish fiction film The Midwife (Kätilö, Antti J. Jokinen, 2015) is aimed at an international audience with a story that takes place in the context of the Lapland War in Finland in 1944. The film tells of a romantic relationship between a local woman and a member of the German army, in a highly affective manner. This article argues that the film downplays elements that might have interested the national, or local, audience, and that it privileges affect over knowledge. To bring out the film’s transnational character, the article begins by analysing it in the context of national, or local, and glob…

Rajojen poetiikkaa ja politiikkaa : taiteellinen aktivismi reaktiona "pakolaiskriisiin"

2020

Käsittelemme artikkelissa suomalaisten nykytaiteilijoiden reaktioita vuoden 2015 ”pakolaiskriisiin” taiteellisen aktivismin näkökulmasta. Analysoimme kolmea teosta, Lauri Ahtisen Elias-sarjakuvaromaania (2018), Minna Rainion ja Mark Robertsin lyhytelokuvaa They Came in Crowded Boats and Trains (2017) ja Riiko Sakkisen näyttelyä Rajat kiinni (2017). Tulkitsemme teoksia poeettisena aktivismina, jolla taiteilijat pyrkivät vaikuttamaan yleisöön taiteen omien esteettisin keinoin. Tarkastelemme teoksia sen keskustelun viitekehyksessä, jota on käyty taiteen ja median ristiriitaisesta roolista ”pakolaiskriisin” käsittelyssä, sekä osana keskustelua taiteellisesta aktivismista. Erittelemme taiteilijo…

x

2022

Postkvalitatiivisia liikahduksia tekstin ja äänen välillä

2021

Konfliktinjälkeiset kulttuuriympäristöt, muisti ja materiaalisuus

2016

Pohjoisia sota-ajan muistoja käsittelevässä traumaromaanissa Pahan morsian (Ritva-Kaija Laitinen, 1986) teoksen päähenkilö Laura muistelee jatkosodanaikaista rakkauttaan saksalaissotilaaseen. Laura palaa paikalle, johon rakastettu oli vuosikymmeniä aiemmin kaivertanut molempien nimikirjoitukset. Saksan armeijan rakentaman tähystystornin jäänteissä on edelleen useita kaiverruksia, mutta rakastavaisten nimiä Laura ei onnistu sieltä löytämään. On kuin materiaalisuus olisi pettänyt muistin. Materia, sen paremmin kuin mikään muukaan Lauran ympärillä, ei näytä tukevan hänen tarinansa kertomista. Traumatisoituneen yksilön kamppailu menneisyyden prosessoimiseksi rinnastuu teoksessa näin toisen maai…

Reframing belonging : affective localism and the early fiction of Reino Rinne

2017

ABSTRACTThe early fiction of a novelist and journalist born in the north of Finland, Reino Rinne (1913–2002), is illustrative of the post-war interest in a redefinition of cultural belonging. The aim of this article is to offer a reading of Rinne’s works that throws light on the way they exemplify a post-war articulation of affective localism. What is especially characteristic of the affective localism produced in Rinne’s early fiction is the deployment of certain narrative elements, realism as an aesthetic regime, tropes of spatial belonging and historical myths that are endowed with affective charge. A comparison between Rinne's first novel Tunturit hymyilevat. Kuvaus Lapista 1900-luvun a…

"""Fluidity and flexibility of """"belonging"""": Uses of the concept in contemporary research"""

2016

Studies framing “belonging” as a key focus and a central concept of research have increased significantly in the 2000s. This article explores the dimensions of belonging as a scholarly concept. The investigation is based on a qualitative content analysis of articles published in academic journals covering a large number of different disciplines. The article poses and answers the following research questions: How is belonging understood and used in contemporary research? What added value does the concept bring to scholarly discussions? In the analysis, five topoi of conceptualizing belonging – spatiality, intersectionality, multiplicity, materiality, and non-belonging – were identified. Afte…

Ääntä kohti

2019

Amelien silmä : kuuluminen ja taiteen mikropolitiikka

2021

Ei-representationaalisia tutkimusmenetelmiä pohtiessaan Derek McCormack (2015, 90) toteaa, että ei-representationaaliseen teoriaan kuuluu alttiiksi asettuminen maailmalle ja siihen sisältyville prosesseille. Tutkimusta tehtäessä on tiedostettava, ettei etukäteen voi tietää, mitä tutkimuksen toteuttamisen olosuhteissa, juuri tietyssä paikassa tiettynä hetkenä, tulee lopulta tapahtumaan. Kokeilu ja prosessuaalisuuden hyväksyminen toisaalta mahdollistavat uuden syntymisen. Artikkelissa tarkastellaan kuulumisen taideperustaista tutkimusta uusmaterialistisessa kehyksessä. Hahmotan taideperustaisen tutkimushankkeen kirjoitustyöpajan toiminnasta kuulumisen sommitelmia ja pohdin tarkemmin kuulumise…

Muistamisen onnesta ja kärsimyksestä

2015

Narratiivisuus ja päiväkirjan aika : sukupuoli, temporaalisuus ja kulttuurin muutos päiväkirjan omaelämäkerrallisissa diskursseissa

2009

Brändätty maa : Suomi 19:llä vuosisadalla, Maabrändiraportti ja This Is Finland kansakunnan näyteikkunoina

2017

Ajan partaalla : omaelämäkerrallinen aika, päiväkirja ja muistin kulttuuri

2011

Päiväkirjan kirjoittaja katsoo sekä menneeseen että tulevaan arvioidessaan elämänsä laatua ja kulkua. Mennyt on saatavilla sivuja taaksepäin selaamalla ja tuleva muistuttaa itsestään seuraavan sivun tyhjinä riveinä. Kirjoituksen aineksina ovat tulevaa koskevat odotukset ja menneisyyttä rakentavat kokemukset sekä niiden väliin avautuvat päivittäiset tapahtumat ja kirjoittamisen hetki. Tässä tutkimuksessa syvennytään omaelämäkerrallisten tekstien, erityisesti päiväkirjojen, tapaan hahmottaa aikaa. Aineistona ovat kolmen naisen vuosina 1927–1989 kirjoitetut päiväkirjat. Päiväkirjojen aikaa tarkastellaan sekä filosofisesti ja kerronnallisesti että suhteessa ajan kulttuurisiin ulottuvuuksiin ja …

Ajan yhteismitattomuus Chris Watsonin ääniteoksessa The Green Rooms

2022

Kuuntelukirjoittaminen ekopoeettisena käytäntönä

2021

Tuhon ja rakkauden maisema

2014

Ääntä kohti : Konferenssiraportti: Re:Sound. Media, Art, History, Aalborg, Tanska 20.8.–23.8.2019

2019

Kodittomuus ja kuuluminen Reino Rinteen jälleenrakennuskauden teksteissä

2015

Kuulumisen jälleenrakentaminen oli osa Lapin sodanjälkeistä jaloilleen nousemisen prosessia. Oman synnyinseutunsa tulevaisuuden eteen työhön ryhtyneiden taiteilijoiden, kuten kirjailija ja toimittaja Reino Rinteen, sodanjälkeinen tuotanto voidaan nähdä esimerkkinä tavasta, jolla kirjallisuus tarjosi tilan kuulumisen kuvittelemiselle, tuottamiselle ja arvioimiselle – Rinteen varhaisteoksissa kodin, maiseman, kiinnittymisen ja toisaalta irrallisuuden ja ei-kuulumisen spatiaalisten kuvastojen kautta. peerReviewed

Kansa ja tiede : suomalainen kansatiede ja sen kohde 1800-luvulta 1980-luvulle

1997

Ääniteoksen luonnollinen ja luonnoton maisema

2020

Uses of the concept in contemporary research

Jäänteitä : ekofobia ja häiritsevä kuunteleminen

2022

Kuuntelukirjoittaminen : ihmistä suhteellistavia harjoituksia

2022

Taide, ekologia ja ihmisen monimuotoinen luontosuhde – kohti yhteistä tulevaisuutta -tutkimushankkeen kyselylomakkeet ja haastattelupohjat (2020-2021)

2023

The survey material includes a research invitation, nature relationship survey questions, environmental film reception survey questions, environmental sound artwork reception survey questions, participant interview questions and artist interview questions. The questionnaires contain unstructured and semi-structured questions about the participants' relationship with nature, perceptions of nature and representations of nature in art and other visual material. The artist questionnaire contains questions about the artist's experiences related to making a work of art as part of a research project. Kyselyaineisto sisältää tutkimuskutsun, luontosuhdekyselyn kysymykset, ympäristöaiheisten elokuvie…