Challenging behaviour in school – special education teachers’ perceptions

2016

This article explores the challenges that special education teachers encounter during their daily work in Finnish schools. The main focus is in those challenges which cause worry among teachers, especially aggressive behavior in class rooms and school area. This article scrutinizes the reasons and consequences of a problem from the perspective of special education teachers. The research shows, how problems are mainly caused by delays in assessments, treatments and rehabilitation for pupils with mental or behavioral disorders. The analysis shows how on teachers’ opinion, challenging situations, which induce great worry occur when pupil has a need for psychiatric treatment but had not receive…

In Search of the Rurban Idyll? Developing the Residential Rural Areas in Finland

2013

This research focuses on perceptions of rurality in Finland. The chapter presents two different ways of delineating contemporary rural living: the approach of the Finnish Rural Policy Committee and the alternative approach arising from definitions given by the people living in rural Finland. The main aim is to study how the cultural meanings that rural residents attach to their home environments relate to the official vision of ‘Residential Rural Areas’ proposed by the Rural Policy Committee. This is done by comparing the experiential knowledge of rural residents to the official vision of future rurality. The research provides knowledge that can be used to evaluate the cultural sustainabili…

Sosiaalisen solidaarisuuden käänne vammaisten lasten tutkimuksessa

2019

Artikkelissa luomme katsauksen vammaisten lasten tutkimuksessa tapahtuneisiin tutkimusparadigman muutoksiin. Pohdimme, millaiset vammaisuuteen liittyvät käsitykset ja määritelmät vaikuttavat siihen, miten tutkimme ”vammaista lasta”.  Tarkastelemme muutoksia vammaisuuden määrittelyssä ja määrittelyjen vaikutuksia käytäntöihin erityisesti koulutuksellisen inkluusion kontekstissa. Määritelmät ja tutkimusorientaatiot ovat muuttuneet vammaisten yhteiskunnallisen aseman muutoksien myötä. 1980-luvulta lähtien haavoittuvuuden sijaan tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota lasten oikeuksiin ja heidän toimijuutensa. Samalla yksilön oikeuksia korostavia, uusliberalistisia diskursseja on myös kritisoitu …

Interpersonal work resources and school personnel well-being before and after lockdown during the first phase of the COVID-19 pandemic in Finland

2022

This two-wave mixed-methods study used the job demands and resources model to examine the effects of the COVID-19 pandemic on school personnel's work well-being (including burnout, work engagement, and sense of belonging) in spring 2020 in Finland in particular with respect to collegial relationships (respectful engagement) and leadership support. A pre-lockdown survey was administered prior to the pandemic (in January–February, n = 437) and a post-lockdown survey was administered after the two-month lockdown (at the end of May, n = 270). At post-lockdown, the school personnel reported, on average, more exhaustion, less work engagement (measured as enthusiasm and energy at work), and a decr…

Lessons from Remote School and Work

2021

In autumn 2021, Covid-19 still has effect on our daily living and our possibilities to conduct everyday life practices such as work and studies. Current realities of ‘new normality’, based on remote work and restrictions of social activities, for example, are grounded on the vast changes that occurred when the pandemic began. In this text we take a look back to the period of school closures in Finland, and their effect on families’ daily practices related to children’s well-being and school work. We explore the impacts of remote school to learning opportunities to find ways to utilize the new, good practices of remote school also in the future. At the same time, we emphasize the significanc…

Maaseudun palvelut ja hyvä arki

2014

Kaikki aistit käyttöön – kongressikokemuksia Lissabonista

2011

People make places - ways of feeling the world The 10th congress of the International Society of Ethnology and Folklore (SIEF) Lissabon, Portugali, 17.-21.4.2011.

Asiantunteva tietokirja velmuista vehnästelijöistä

2010

Tieto, valta ja vastuu erityislasten hoidossa

2016

Artikkelissa tarkastelen sitä, kuinka erityislasten vanhempien tieto ja asiantuntemus lasta koskevissa asioissa rakentuu ja kuinka siihen suhtaudutaan auttamistyön tilanteissa. Aineistoni koostuu vanhempien kokemuskertomuksista, joissa he kuvaavat erityislapsen vanhemmuuteen kasvua sekä kohtaamisia ammattilaisten kanssa auttamistyön kentillä. Tutkimukseni rakentaa kuvan epäsymmetriselle vallalle perustuvasta vuorovaikutuksesta, jossa ammattilaisen ja asiakkaan roolia määrittelevät kulttuuriset kategoriat vaikuttavat vanhempien mahdollisuuksiin osallistua auttamistyön neuvotteluihin. Näiden kategorioiden mukaan asiakkaan roolina on olla tiedon ja avun vastaanottaja, minkä seurauksena heidän …

Millainen johtaminen tuki peruskoulujen henkilöstön työhyvinvointia covid-19-pandemiasta johtuneen etäkoulun aikana?

2022

Henkilökunnan hyvinvointi on yhteydessä johtamiseen, mutta koulukontekstissa johtajuuden merkitystä henkilökunnan hyvinvoinnille (ja sitä kautta oppilaiden hyvinvoinnille) tunnetaan heikosti. Tässä tutkimuksessa keskitymme kolmeen johtajuusominaisuuteen, jotka kirjallisuuden perusteella näyttäytyvät potentiaalisina hyvinvointijohtamisen tekijöinä koulukontekstissa: palveleva johtaminen, henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja jaettu vastuu. Tutkimme, ovatko nämä tammi-helmikuussa 2020 (n=437, 48 koulua) ennen etäkoulua Keski-Suomen koulujen henkilökunnan arvioimat johtajuustekijät yhteydessä heti etäkoulun päättyessä toukokuussa 2020 (n=270, 27 koulua) arvioituun henkilöstön hyvinvointi…

Kulttuurintutkijat yhteisellä asialla

2016

Arvio teoksesta Kouri, Jaana (toim.): Askel kulttuurien tutkimukseen. Scripta Aboensia 3. Turku: Turun yliopisto. 2015. 392 s. ISBN 978-951-29-6013-2.

Inhimillisen kulttuurin reunaehtoja tutkimassa

2011

Joulukuussa 2010 Prahaan, Kaarlen yliopiston humanistisen tiedekunnan tiloihin, kokoontui joukko antropologeja, sosiologeja ja monien lähitieteiden edustajia keskustelemaan ei-inhimillisten tekijöiden vaikutuksesta inhimilliseen kulttuuriin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Lähtökohtana oli avata uusia tutkimuksellisia näkökulmia, joiden kautta voimme tutkia elämäämme kiinteästi vaikuttavia tekijöitä osana kulttuurista kokonaisuutta. Päivien keskeisiksi teemoiksi muodostuivat materiaalisen suhde aikaan ja luonnon oloihin, eläinten ja eläinkulttuurin tutkimus sekä ajallisten ja tilallisten etäisyyksien vaikutukset ihmisten arkeen. Yksi keskeinen tekijä kulttuurimme muodostumiselle on se fyysi…

Koulujen hyvinvointityö tieteidenvälisenä tutkimuskohteena

2023

Tässä artikkelissa kuvaamme tieteidenvälisen tutkimus- ja kehittämishankkeen suunnittelua ja toteutusta. Käymme läpi prosessia, jossa eri tieteenalojen tutkijat pyrkivät tuottamaan hyvinvoinnista uutta, eri menetelmiä yhteen sovittavaa tietoa, ja löytämään yhteisiä vastauksia eri alojen näkökulmasta asetettuihin kysymyksiin. Artikkelimme perustuu hankkeellemme Yhteistyöllä hyvinvointia kouluyhteisöön, joka yhdistää etnologian ja psykologian alan tutkimusta. Käymme läpi tieteidenvälisen tutkimuksen perusteita ja pohdimme eri tieteenalojen näkökulmia ja menetelmiä yhteen sovittavan hyvinvointitutkimuksen suunnittelun haasteita käytännön kokemuksiemme pohjalta. Lisäksi tarkastelemme laadullist…

Miesten ja naisten arki? Maaseutu sukupuolittuneiden merkitysten tilana

2011

[Ensimmäinen kpl] Arkielämä maaseudulla on muutoksessa, samoin kuin maaseutua koskeva etnologinen tutkimus. Englanninkielinen artikkelikokoelma Gendered Rural Spaces avaa näitä muutosprosesseja kohdistaen katseensa arkielämän sukupuolittuneisiin käytänteisiin ja ihanteisiin sekä niiden rakentumiseen ja muutokseen. Kirjan kahdeksan artikkelin esiin nostamat näkökulmat liikkuvat ajassa ja tilassa purkaen niitä monikerroksisia merkityksiä, joita sukupuoli ja sukupuolittuneet käytännöt saavat maaseudun arjen sosio-kulttuurisissa rakenteissa. Mieheyden ja naiseuden määrittelyt vaikuttavat yksilöiden arkielämän toimiin, odotuksiin ja elämänkulkuun jakaen maaseudun sosiaalisesti määrittyviin sukup…

Making sense of public encounters : the afterlives of ethnography

2017

If truth be told : the politics of public ethnography / Didier Fassin, editor. Durham : Duke University Press, 2017.

Folklorismi : sovellettu menneisyys osana nykypäivän suomalaisuutta

2008

Etnologinen tutkimus palvelujen käytöstä ja hyvän arjen rakentumisesta

2014

Johdanto

2023

Palvelujen saavutettavuus harvaan asutulla maaseudulla. Esimerkkinä lasten päivähoitopalvelut

2012

Suomalainen harvaan asuttu maaseutu arjen toimintaympäristönä asettaa haasteita asukkaiden liikkumiselle ja arjen aikatauluille. Työpaikat ja palvelut ovat kaukana ja niiden saavuttamiseksi tarvitaan yleensä oma auto. Tässä tutkimuksessa tarkastelen maaseudun palvelujen saavutettavuutta ja siihen liittyviä ongelmia kuntalaisten, erityisesti maaseudulla asuvien perheiden näkökulmasta. Keskeinen aineisto koostuu peruspalvelujen käyttöä kuvaavista haastatteluista joista tarkasteluun nostetaan kahden perheen esimerkkitapaukset. Tutkimuksen keskiössä ovat päivähoitopalvelut ja niiden käyttöön sekä saavutettavuuteen liittyvät ongelmat. Haasteita perheille aiheuttavat maaseudun pitkät välimatkat, …

Koulujen henkilökunnan kokemukset oppilaiden hyvinvoinnista COVID-19-etäkouluaikana : "Osa puhkesi kukkaan. Muutamat pitivät rimaa alhaalla."

2020

Koulun henkilökunnan kokemuksiin etäkouluajalta tulee perehtyä, jotta etäkoulu voidaan toteuttaa oppilaiden hyvinvointia ja oppimista tukien. Kyselytutkimuksella selvitimme Keski-Suomen koulujen henkilökunnan (270 vastausta 27 peruskoulusta) ajatuksia oppilaiden hyvinvoinnista etäkoulussa sekä sen myönteisistä ja kielteisistä puolista oppilaille. Temaattisen analyysin perusteella etäkoulu nähtiin uuden oppimisen ja kehittymisen ajanjaksona; monen oppilaan tietotekniset taidot ja itseohjaavuus kehittyivät. Sosiaalinen vuorovaikutus muutti muotoaan, mikä toi monista oppilaista esille uusia puolia. Oppilas-opettaja-vuorovaikutuksen koettiin kehittyneen erilaisten ja yksilöllisempien yhteydenpi…

Kulttuurintutkimus osana yhteiskuntaa

2018

Kulttuurintutkijat tarkastelevat ihmisten arkea, heidän toimintaansa taustoittavia arvoja ja asenteita sekä niiden sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuvia merkityksiä (esim. Kovala 2007, 177; myös Stark tässä teoksessa). Kulttuurintutkimusta tehdään Suomessa monilla eri humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla, kuten kulttuuriantropologiassa, etnologiassa, perinteen- ja mediatutkimuksessa, kielitieteessä ja kirjallisuustieteessä1 . Sen kautta on mahdollista tunnistaa erilaisia elämäntapoja, ala- tai toimintakulttuureita, arvojärjestelmiä ja hierarkioita sekä ymmärtää, miten nämä vaikuttavat yhteisöjen ja yksilöiden toimintaan. Lisäksi ilmiöiden ajallisen monikerroksisuuden ymm…

Etnografian ulottuvuudet ja mahdollisuudet

2014

Kun koulun tarjoama tuki ei riitä : koulun ja kuntouksen yhteistyö lapsen koulunkäynnin tukena

2019

Ontological differences and the pursuit of planetary well-being

2024

This chapter emphasizes the importance of ontological dialogue and methodological choices to the conceptual development and practical enactment of planetary well-being. Starting from the premise that cultural practices, including scientific concepts and methods, shape realities, the chapter suggests approaching nature and culture as entangled with each other. From this perspective, this chapter deals with divergent biocultural realities rather than a single, universal Nature viewed from multiple cultural perspectives. Biocultural realities differ in terms of how well they enable more-than-human communities to regenerate themselves. The chapter proposes anthropologist Anna Tsing’s conceptual…

Idyllic Living in Rural Surroundings : Perceptions of Finnish Rural Residents of Their Home Environment

2018

Living in Finnish rural areas is different. Within the urbanized culture that perceives city living as a norm, residing in rural Finland is an exception to the rule. The rural-urban dichotomy represents the two environments as opposites rather than perceiving them as alternative dwelling opportunities.1 Although this polarization has been challenged over decades in research on rurality2 by emphasizing the cultural intertwining and continuities of these two environments as social spaces, the way of understanding them as opposites has persisted among commonly shared perceptions. Both urban and rural areas exist in spatial reality, but the distinctions are created at the level of cultural conc…

Sustainable living in a periphery : Interpreting ways of rural mobility in a low-carbon world

2020

Arvot, ihanteet ja toiminta : maaseutuidylliset käsitykset epävirallisen hoivatyön voimavaroina

2018

Millaista apua ja hoivaa maaseudun asukkaat tarvitsevat – entä millaista apua paikallinen yhteisö voi tarjota? Maaseudun asukkaiden vapaaehtoisen toiminnan yhdistäminen osaksi paikallista palvelujen tarjontaa voisi ratkaista monia harvaan asuttujen alueiden terveyden edistämisen haasteita. Omaehtoinen, hyvinvointia edistävä yhteisöllinen toiminta on jo osa monien maaseudulla asuvien arkea. Samalla yhteisöllisyys on tärkeä arvo, jota halutaan vaalia osana maaseudun elämäntapaa. Tässä artikkelissa pohdin tämän kulttuurisen voimavaran hyödyntämistä osana paikallisten palvelujen kehittämistä. peerReviewed

Tunteilla on väliä : tutkijan tunteet etnografisessa tutkimusprosessissa

2019

Naapuriapu maaseudulla

2012

Johdanto: Naapuriapu on arjessa auttamista, se on vapaaehtoisuuteen ja yhteisöllisyyteen perustuvaa toisista huolehtimista. Naapuriapu on arkinen toimintamuoto, joka liitetään lähes itsestään selväksi osaksi kylien ja myös harvaan asutun maaseudun elämää. On luontevaa tehdä yhteistyötä muiden, samalla alueella asuvien ja samankaltaisia arjen haasteita kohtaavien kanssa. Naapuriapu voi saada monenlaisia muotoja: se voi olla esimerkiksi polttopuiden hakkaamista, satunnaista lastenhoitoapua, yhteisiä työkoneita ja töiden tekemistä talkoilla. Se voi olla myös suunniteltua ja pysyväisluontoista toimintaa kuten kyytirinkejä tai kylällä asuvan vanhuksen säännöllistä auttamista johon useampi ”rinki…