Suomenoppijoiden toimijuus kotoutumiskoulutuksen yksilöllisissä ratkaisuissa

2022

Kotoutumiskoulutus pyrkii tukemaan kotoutumista ja osallisuutta muun muassa kieliopintojen avulla (OPH 2012; OPH 2022). Osallisuus nähdään entistä useammin nopeana työllistymisenä, mikä näkyy kotoutumiskoulutuksessakin (ks. Ronkainen & Suni 2019; Masoud ym. 2020). Kotoutumiskoulutuksen kokonaiskesto on noin vuosi, mutta siinä tehdään entistä enemmän yksilöllisiä ratkaisuja (OPH 2012; TEM 2016; OPH 2022). Opiskelijoiden taustat ovat nimittäin moninaisia: heissä on esimerkiksi kiintiöpakolaisia, turvapaikanhakijoita sekä perhe- ja opiskelusyistä Suomeen muuttaneita. Kotoutumiskoulutuksen heikkoina pidettyjä kielenoppimistuloksia on kritisoitu (esim. OECD 2018; VTV 2018), mutta kritiikissä ei …

Koulutustaustan ja lähtötaitotason merkitys suomen kielen oppimiselle kotoutumiskoulutuksessa

2022

Tässä artikkelissa tarkastelen, millaisen suomen kielen taidon opiskelijat saavuttavat kotoutumiskoulutuksessa. Lisäksi analysoin, miten koulutustausta ja suomen kielen lähtötaitotaso ovat yhteydessä kielenoppimiseen. Aineisto on kerätty pääasiassa haastattelemalla 33:a osallistujaa ja poimimalla heistä tietoja Koulutusportti-rekisteristä. Metodeina ovat kuvaileva tilastollinen analyysi sekä khiin neliö -testi ja Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen analyysi, joiden tuloksia täydennän tiedoilla yksittäisistä opiskelijoista. Tutkimustulokset vastaavat aiempia selvityksiä: kotoutumiskoulutuksen aikana vain osa opiskelijoista saavutti kotoutumislaissa asetetun kielitaitotavoitteen B1.1. Tä…

EU-policy om livslångt lärande i yrkeshögskolors svenskundervisning ur lärares synvinkel

2011

Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet kuvaa tavoitettaan osallisuutta epämääräisesti ja kapeasti

2023

Kotoutumiskoulutuksen uudessa perusteasiakirjassa korostuu osallisuuden käsite. Se jää kuitenkin määrittelemättä: osallisuuteen viitataan sekä kapearajaisesti työmarkkinaosallisuutena että epäsuorasti niin, että käsitteen varsinainen merkitys jää avoimeksi. Tutkimuskirjallisuudessa osallisuus edellyttää laaja-alaista sosiaalis-yhteiskunnallista kuulumista ja yhdenvertaisuutta. nonPeerReviewed

Läpileikkaus Suomen kielelliseen moninaisuuteen kielielämäkertojen kautta

2022

Suomalaisten kielellistä elämää. Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeen satoa. (2020). Toimittanut Kaarina Hippi, Hanna Lappalainen ja Pirkko Nuolijärvi. Helsinki: SKS. 387 s. ISBN 978-951-858-247-5

Language, change and society : Perspectives from Finland

2022

Tämä artikkeli on katsaus AFinLAn vuoden 2021 50-vuotisjuhlasymposiumissa Kieli, muutos ja yhteiskunta esiintyneisiin teemoihin. Kuvaamme ensin lyhyesti hybridinä järjestettyä tapahtumaa sekä siihen liittyvää dialogisuutta ja reflektiivisyyttä. Sen jälkeen esittelemme vuosikirjan artikkelit jaettuna neljään temaattiseen ryhmään: 1) muutoksiin mukautuminen kielikoulutuspolitiikassa, 2) kielenoppimisen ja -opetuksen kehittyvät käytännöt, 3) teknologiavälitteiset opetusympäristöt ja 4) työn ja arjen digitalisoituminen. Yhdessä nämä artikkelit kertovat siitä, miten yhteiskunnan muutokset heijastuvat soveltavaan kielentutkimukseen Suomessa. In this paper, we offer an overview of the various them…