Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannan ja arvioinnin tuloksia 2021–2022 : Osaraportti 2: Kokeilun järjestämistavat, toiminta lapsiryhmissä sekä oppimisen polun jatkumot ja siirtymät

Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttama Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu käynnistyi elokuussa 2021. Tämä raportti on osa kokeilun seurantaa ja arviointia. Sen tulokset perustuvat kahteen keväällä 2022 toteutettuun kyselyyn, joissa tarkasteltiin kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun järjestämistapoja, toimintakäytäntöjä sekä lasten oppimisen polun siirtymiä ja jatkumoita kokeilun ensimmäisenä toimintakautena 2021–2022. Ensimmäiseen kyselyyn vastasivat kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavat viranhaltijat (N = 120). Toiseen kyselyyn vastasivat kokeilu- ja verrokkiryhmien vastaavat varhaiskasvatuksen opettajat (N = 872). Tulokset osoittivat, että esiopetuskokeilu on voinut muuttaa sekä viisi…

Lapsuuden tutkimuksessa tulee ylittää rajat

Tunnelmia ja kuvia sosiaalisen kestävyyden ääreltä

Assembled policies : the Finnish case of restricted entitlement to early childhood education and care

In this article, we utilize an application of Deleuze and Quattari’s (1987) concept of assemblage to explore and better understand the interconnectedness and materiality of the policies of early childhood education and care (ECEC). To exemplify how directing our focus to assemblages can further the understanding of policies in the everyday life of families, we will present a Finnish case of entitlement to ECEC. Since 1996, children under school age have enjoyed the entitlement to full-day ECEC provided by local authorities. In 2016, the Finnish parliament enforced new legislation that allows municipalities to limit this entitlement to 20 hours per week unless the child’s parents work or stu…

Rationalising public support for private early childhood education and care: the case of Finland

In Finland, early childhood education and care (ECEC) is traditionally publicly provided. However, private ECEC provision has increased during the past decade, largely as a result of financial support from the public sector. Drawing on qualitative interviews with municipal decision-makers, this article identifies three frames within which publicly subsidised private ECEC provision and marketisation are rationalised: the pragmatic frame, the government frame and the choice frame. The results show that even though market logics and tendencies seem to have gained a strong foothold in local policies, there is a keen interest in universalism and maintaining public control over local ECEC provisi…

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannan ja arvioinnin tuloksia 2021–2022 : Osaraportti 3: Tuen järjestelyt ja toteutuminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttama kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu käynnistyi elokuussa 2021. Tämä raportti on osa kokeilun seurantaa ja arviointia. Osaraportin tulokset perustuvat kahteen keväällä 2022 toteutettuun kyselytutkimukseen: kuntakyselyyn ja opettajakyselyyn. Kyselyissä tarkasteltiin lasten tuen tarvetta ja sen järjestämistä kunnassa ja lapsiryhmissä sekä kokeilu- että verrokkikunnissa toimintakaudella 2021–2022. Kuntakyselyyn vastasi 120 kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavaa viranhaltijaa ja opettajakyselyyn 872 kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun kokeilu- ja verrokkiryhmien vastaavaa varhaiskasvatuksen opettajaa. Tulokset osoittivat, että keskimäärin joka viidennell…

Socioeconomic and attitudinal differences between service users of private and public early childhood education and care in the Finnish context

The marketisation and privatisation of welfare services such as early childhood education and care (ECEC) have been a global trend in recent decades. Earlier research suggests that market-based ECEC provision often leads to inequalities and stratification of service users. In Finland, as in other Nordic countries where provision of ECEC has traditionally been a public responsibility, ECEC services have also been undergoing marketisation and privatisation. Until now, especially in Finland, little has been known about service users of public and private ECEC or parental decisions between public and private ECEC. This study addresses that gap by showing that the clientele of private and public…

Miten lastenhoidon ratkaisuja saa perustella? : vanhempien puhetta 1-2-vuotiaan lapsensa hoitoratkaisuista

Tutkimuksessa selvitettiin, miten vanhemmat jäsentävät ja perustelevat alle kaksivuotiaan lapsensa hoitoratkaisuja. Vanhempien haastatteluista tunnistettiin kolme puhetapaa, jotka tarjoavat toisistaan eroavan näkökulman lapsen hoitoratkaisun perusteluksi. Vanhempien tapa käyttää näitä diskursseja – ”vanhemman hyvinvointi”, ”lapsen paras” ja ”rahapuhe” – osoittaa, kuinka kulttuurisesti ja moraalisesti latautuneesta valinnasta lapsen hoitojärjestelyissä on kyse. Valintaan liittyvät pohdinta ja näkemykset siitä, mitä on hyvä vanhemmuus ja millaista hyvä lapsuus. peerReviewed

Varhaiskasvatustutkimuksen kaksi vuosikymmentä : tieteenalat, kysymyksenasettelut ja metodit

Varhaiskasvatus on tullut yhteiskunnan palveluna yleisesti tutuksi viime aikoina poliittisen keskustelun kautta. Varhaiskasvatus käsite otettiin Suomessa käyttöön Varhaiskasvatuksen koulutuskomitean mietinnön (KM 1974:15) myötä. Tämän jälkeen varhaiskasvatuksesta tuli myös lastentarhanopettajakoulutuksen pääoppiaine, kun aiempia oppisisältöjä yhdistettiin varhaiskasvatuksen kokonaisuudeksi. (Husa & Kinos 2001, 19.) Oppiaineena varhaiskasvatus on monitieteinen, joskin sen juuret ovat vahvasti kytköksissä kehityspsykologiaan (Karila, Kinos, Niiranen & Virtanen 2003, 125–126). Karila ym. (2003) ovat analysoineet lastentarhanopettajakoulutusten opetussuunnitelmia ja huomauttaneet, että analyysi…

Perhepäivähoito- ja päiväkoti-instituutio varhaiskasvatuksen kunnallisten viranhaltijoiden puheessa

Tutkimuksessa tarkasteltiin perhepäivähoito- ja päiväkoti-instituutioiden tuottamista varhaiskasvatuksesta vastaavien kunnallisten viranhaltijoiden puheessa. Tutkimus tehtiin kymmenessä suomalaisessa kunnassa, ja aineistona käytettiin teemahaastatteluja (N =42). Perhepäivähoito ja päiväkotitoiminta ymmärrettiin diskursiivisen institutionalismin näkökulmasta sosiaalisina käytäntöinä, joiden merkitykset ilmenevät ja muuttuvat varhaiskasvatuksen instituutioiden kielenkäytössä. Aineistoa analysoitiin diskursiivisesti, ja puheesta erotettiin vaihtelevia tapoja puhua perhepäivähoidosta ia päiväkotitoiminnasta. Löydetyissä puhetavoissa perhepäivähoidolle ja päiväkotitoiminnalle tuotettiin erilaise…

Esiopetusvuoden palvelukokonaisuudet lasten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden näkökulmista

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia palvelukokonaisuuksia esiopetusikäisten opetuksen ja hoidon järjestelyt Suomessa muodostavat sekä tarkastella niitä lasten hyvinvoinnin sekä keskinäisen yhdenvertaisuuden näkökulmista. Hyvinvoinnin kuvaajina käytetään vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä sekä opetuksen ja hoidon pysyvyyttä. Tutkimukseen haastateltiin puhelimitse varhaiskasvatuksen esimiehiä kymmenessä eri kunnassa. Tulokset osoittavat, että kunnissa on käytössä suuri määrä erilaisia esiopetusikäisten opetuksen ja hoidon palvelukokonaisuuksia. Palvelukokonaisuudet eroavat toisistaan lasten hyvinvoinnin näkökulmasta erityisesti yksittäisen lapsen opetuksen ja hoidon pysyvyy…

Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana: Osaraportti 1: Aineistonkeruu, metodit ja vastaajat

Tämä osaraportti esittelee Jyväskylän yliopiston yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa toteuttaman Varhaiskasvatus ja koronapandemia -hankkeen kyselytutkimuksen toteutuksen ja vastaajatietoja. Kysely ajoittui vuosien 2020–2021 vaihteeseen, ja sen kohderyhmänä olivat noin viisivuotiaiden lasten vanhemmat. Kysely käsitteli vanhempien työtä, työn ja perheen yhteensovittamista, vanhemmuutta, noin viisivuotiaan lapsen hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyjä, terveyttä ja kehitystä sekä koronapandemiaa. Kyselyssä tiedusteltiin näihin liittyviä asioita kolmelta eri ajankohdalta: vastaushetkellä eli vuoden 2020 marras–joulukuussa tai vuoden 2021 tammikuussa, kevään 2020 korona…

Documents in Interaction: A Case Study on Parent–Teacher Meetings (ECEC)

Whilst the quality of early childhood education and care (ECEC) is being monitored increasingly closely, various documentation methods and practices that aim at recording and assessing children’s advancement and activities have expanded in ECEC. The research on the impact of such documentation methods on grassroots-level practices is however currently scarce. This chapter illuminates the role of a specific documentation method—that is, a child’s ECEC plan—in parent–teacher meetings in Finnish ECEC. This plan was implemented as a means to increase pedagogical quality of ECEC in Finland. The chapter considers the ECEC plan a participant during parent–teacher meetings and, by applying discursi…

Representation of Children’s Views in Finnish Newspaper Media Across Three Decades

As the United Nations Convention on the Rights of the Child (UNCRC) celebrates its thirtieth anniversary, it is relevant to explore how understandings of children’s rights have appeared during these three decades. As a key public actor in society, the media provides an interesting field in which to study the salience of children’s rights in societal and public discussions. Thus, in this article, we examine how children’s views are represented in «Helsingin Sanomat», the main national newspaper of Finland, in 1997, 2007, and 2017. This examination is based on articles 12 and 13 of the UNCRC, where it is stated that children have the right to express themselves in all matters affecting them. …

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannan ja arvioinnin tuloksia 2021–2022 : Osaraportti 1: Kokeiluasiakirjojen laadinta, arviointi ja käyttöönotto

Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttama kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu käynnistyi elokuussa 2021. Tämä raportti on osa kokeilun seurantaa ja arviointia. Sen tulokset perustuvat kahteen keväällä 2022 toteutettuun kyselytutkimukseen: kuntakyselyyn ja opettajakyselyyn. Kyselyissä tarkasteltiin valtakunnallisten kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanoa sekä kuntien paikallisten kokeiluopetussuunnitelmien laadintaa ja toimeenpanoa toimintakaudella 2021–2022. Lisäksi tarkasteltiin, miten varhaiskasvatusjohtajat ja opettajat arvioivat kyseisten kokeiluasiakirjojen toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä kuinka työnantaja oli tukenut henkilökunnan p…

Äitien palvelutyytyväisyyden rakentuminen ja yhteistyökokemukset varhaiskasvatuksessa

Artikkelissa tutkitaan äitien tyytyväisyyttä noin yksivuotiaan lapsensa varhaiskasvatuspalveluun tarkastelemalla palvelutyytyväisyyden ulottuvuuksia. Lisäksi tutkitaan äitien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan välisen yhteistyön sekä palveluntarjoajan (yksityinen vs. kunnallinen) yhteyttä äitien palvelutyytyväisyyteen. Lopuksi tarkastellaan, eroaako yhteistyön yhteys palvelutyytyväisyyteen palveluntarjoajan mukaan. Tutkimusaineisto koostuu CHILDCARE-hankkeen kyselytutkimukseen osallistuneiden varhaiskasvatuksessa olevien yksivuotiaiden äitien vastauksista (N = 549). Analyysimenetelminä käytettiin eksploratiivista faktorianalyysia sekä hierarkkista lineaarista regressioanalyysiä. Äitien tyy…

Documenting Napping: The Agentic Force of Documents and Human Action

The article examines the question of the agentic force of documents in institutional practices and proposes a conceptual model of the agentic relation between documentation and human actors. For this aim, it presents an empirical case study of Finnish early childhood education and care. The study deals with individual education plans (IEPs), which are an example of child documentation that aims at an individualised and participatory pedagogy. The analytical focus is on a single topic of an IEP, the child’s afternoon naps, and how these are negotiated in the three-party encounter between a parent, a practitioner and the IEP document. The theoretical framework draws on the theories of documen…

Varhaiskasvatuksessa Suomi liputtaa vanhempien vaikutusmahdollisuuksien puolesta

Suomi on aktiivisesti mukana varhaiskasvatuspalvelujen kansainvälisessä kehittämisyhteistyössä. Tämän myötä kumppanuusajattelu on noussut myös meillä vanhempien ja varhaiskasvattajien yhteistyön perustaksi. Nyt uudet kansainväliset suositukset kuitenkin painottavat vanhempien ohjaamista lapsen kotikasvatuksessa. Suomessa taas pyritään vahvistamaan vanhempien tasavertaisia vaikutusmahdollisuuksia varhaiskasvatukseen, Maarit Alasuutari kirjoittaa. nonPeerReviewed

Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana: Osaraportti 2: Noin viisivuotiaiden hoito- ja varhais-kasvatusjärjestelyt

Tämä osaraportti esittelee Jyväskylän yliopiston yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa toteuttaman Varhaiskasvatus ja koronapandemia -hankkeen kyselytutkimuksen perusteella noin viisivuotiaiden lasten hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyitä vuoden 2020 aikana. Hanketta rahoittaa Jyväskylän yliopiston osalta Opetus ja kulttuuriministeriö. THL:n osalta rahoitus perustuu lisämäärärahaan, jonka eduskunta myönsi THL:lle koronaepidemian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimukseen. Kysely ajoittui vuosien 2020–2021 vaihteeseen, ja sen kohderyhmänä olivat 1.10.2014–30.9.2015 välisenä aikana syntyneiden lasten vanhemmat. Kyselyssä tarkasteltiin lasten hoito- ja varhaiskasvatus…

Miten yksilöiden ja yhteisöjen oppiminen ja hyvinvointi rakentuvat ja millainen on kasvatustieteiden rooli niihin liittyvässä ymmärryksessä ja vaikuttamisessa?

Ajankohtaista - puheenvuoro. Kasvatustieteen päivät 25-26.11.2021 Jyväskylä: Oppiva ja hyvinvoiva yksilö ja yhteisö nonPeerReviewed

Varhaiskasvatuspalvelut koronapandemian aikana

Raportissa esitellään varhaiskasvatuksen lähiesihenkilöille syksyllä 2020 toteutetun kyselyn tuloksia varhaiskasvatuspalveluiden tuottamisesta koronaviruspandemian aikana. Normaalioloissa kansallinen lainsäädäntö määrittelee varhaiskasvatustoiminnan reunaehdot. Keväällä 2020 koronaviruspandemian vuoksi voimaan astuneen poikkeustilan aikana kunnat kuitenkin vapautettiin varhaiskasvatuslain mukaisesta varhaiskasvatuksen järjestämisvastuusta, mikäli lapsen vanhempien tai huoltajien oli mahdollista järjestää lapsen hoito muulla tavalla. Tässä tilanteessa kunnissa ja varhaiskasvatusyksiköissä tehtiin erilaisia ratkaisuja varhaiskasvatuksen toteuttamisesta ja tarjoamisesta kotihoitoon siirtyneill…

Näennäinen normi vai elettyä demokratiaa?

Lasten osallisuus on yksi tämän hetken ajankohtaisista keskusteluista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja laajemminkin yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tarkastelemme lasten oikeuksiin ja osallisuuteen keskittyneeseen koulutuskokonaisuuteen osallistuneiden opiskelijoiden puhetapoja lasten osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Aineisto muodostuu opiskelijoiden yksilöhaastatteluista ja ryhmäkeskusteluista (n = 31). Kysymme, millaisia puhetapoja lasten osallisuudesta on tunnistettavissa opiskelijoiden haastattelu- ja ryhmäkeskustelupuheesta. Erotimme diskurssianalyysin avulla neljä puhetapaa: osallisuus normina, rajattu ja näennäinen osallisuus, eletty osallisuus ihanteena sekä pakeneva os…

The puzzles of daily life: The temporal orders of families when parents have non‐standard work schedules

This article investigates the temporal orders of families as the daily rhythms and schedules when one or both parents work non-standard hours. Our focus is especially on the often asynchronous times of non-standard work, on one hand, and of early childhood education and care (ECEC) services and other institutions, on the other hand. The data consist of semi-structured qualitative interviews of Finnish parents with a four-year-old child. The results show that the asynchronous times generated by non-standard working hours cause a wide range of collisions both in relation to childcare and ECEC and to the division of labour between parents. The parents are ‘wrestling’, not only because of the a…

The Making of the Ordinary Child in Preschool

The article examines parent-teacher conferences in Finnish and Swedish preschools. Previous research has shown that the conferences are mostly about the evaluation of the child. Based on qualitative data, the article studies how this evaluation is done. It asks how the institutional order regarding children is constructed in parent-teacher conferences and what the ordinary child is like that this order presumes. The theoretical framework is adopted from social constructionist research on childhood and institutions. The analysis applies a discourse analytic framework. The results suggest that being and becoming social is the key expectation for a child in Finnish and Swedish preschools; form…

Positioning children with special educational needs in early childhood education and care documents

The article critically discusses the practice of describing children’s special educational needs (SEN) in early childhood education and care (ECEC) pedagogical documents. Documentation is understood as a form of governance. In current practice, documentation is extensively used in educational institutions. Even when the focus of documentation should be pedagogical, the descriptions of children’s SEN commonly describe a child’s individual deficits as a source of educational problems. In this study, we used discourse analysis to investigate how professionals position children and construct their SEN in pedagogical documents. The research data consisted of 143 documents on 29 Finnish children.…

Introduction: The Ambivalence of Documentation in Institutional Contexts of Early Childhood

Documentation, as a term, encompasses very different instruments and procedures. In early childhood institutions, the amount of documentation has increased due to both professional interests and external requirements. The edited volume considers documentation as constitutive in any institution and as possessing agentic power in institutions. Therefore, the key interest of the book is research into the ways in which documentation becomes productive in situ in early childhood institutions. The focus is on research that considers documentation from three viewpoints: as a means of normalisation, as being interlinked with participation, and as reflecting a changing professionalism.

Documentation in Childhood

Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana: Osaraportti 2: Noin viisivuotiaiden hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyt

Tämä osaraportti esittelee Jyväskylän yliopiston yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa toteuttaman Varhaiskasvatus ja koronapandemia -hankkeen kyselytutkimuksen perusteella noin viisivuotiaiden lasten hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyitä vuoden 2020 aikana. Hanketta rahoittaa Jyväskylän yliopiston osalta Opetus ja kulttuuriministeriö. THL:n osalta rahoitus perustuu lisämäärärahaan, jonka eduskunta myönsi THL:lle koronaepidemian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimukseen. Kysely ajoittui vuosien 2020–2021 vaihteeseen, ja sen kohderyhmänä olivat 1.10.2014–30.9.2015 välisenä aikana syntyneiden lasten vanhemmat. Kyselyssä tarkasteltiin lasten hoito- ja varhaiskasvatus…

Viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun arvioinnin toinen vaihe : varhaiskasvatukseen osallistuminen, kokeilun kustannukset ja järjestäminen

Selectivity of clientele in Finnish private early childhood education and care

In accordance with the Nordic welfare model, the Finnish early childhood education and care (ECEC) system has traditionally been based on public provision and the idea of universalism. However, over the last twenty years the ECEC system has undergone market-oriented reforms. As a result, the share of private for-profit ECEC provision has grown significantly. By applying impression management theory, this qualitative research examines how representatives of private ECEC providers describe the selection and selectivity of their clientele and how they aim at managing the impression they convey through their descriptions. The study shows how three different mechanisms of selectivity are produce…

CAN I TELL JUST BY MYSELF? DISCUSSING A PARENTAL MENTAL DISORDER WITH A CHILD IN A RESEARCH INTERVIEW

In this single-case study, we focus on how to have a dialogue in a research interview with a child whose parent has been diagnosed with a mental disorder. The interactional context and the interviewer’s role in co-constructing the child’s accounts have been largely neglected in the qualitative psychological research on this subject. Stigma related to mental disorders is increasingly being recognized as a central issue for the entire mental health field. It is considered to have far-reaching effects on the social interaction of the stigmatized person and also to contaminate the interactions of those around that person. We examine how the stigma of a parental mental disorder arises and is neg…

Mothers’ return-to-work reasons and work–family conflict : does a partner involved in childcare make a difference?

Facilitating mothers’ work–family reconciliation upon their return to work can be considered a viable means of enhancing women’s overall employment participation. This study examined return-to-work reasons among mothers with a one-year-old child, how these reasons are related to mothers’ background characteristics, work-to-family conflict (WFC) and family-to-work conflict (FWC) and whether having a partner home caring for the child protects against such conflicts. Results based on survey data collected from Finnish working mothers (N = 573) in 2016 showed four dimensions of return-to-work reasons: personal importance of work, work- and career-related worries, dissatisfaction with stay-at-ho…

Markkinoistuvat varhaiskasvatuspalvelut

“No periaatteessa minun tiedossani se aika lailla on”: Palveluohjauksen työntekijän tiedollinen asema varhaiskasvatuksen palveluohjauskeskusteluissa

Kunnilla on laissa säädetty velvollisuus antaa huoltajille tietoa erilaisista varhaiskasvatuksen vaihtoehdoista. Tätä tiedottamista kutsutaan palveluohjaukseksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan huoltajan ja kunnan palveluohjauksen työntekijän välisiä puhelinkeskusteluja. Palveluohjauskeskusteluja tutkitaan institutionaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Institutionaaliselle vuorovaikutukselle on ominaista osallistujien roolien muotoutuminen vuorovaikutuksen edetessä (esim. Drew & Heritage, 1992). Artikkelissa kiinnitämme huomion vuorovaikutukseen osallistujien tiedollisiin suhteisiin hyödyntämällä tietämisen alueen käsitettä (Heritage, 2012). Artikkelissa tutkitaan, miten palveluohja…

Lasten osallisuuden jännitteet varhaiskasvatuksessa

Lasten osallisuus on varhaiskasvatuksessa pedagogisen toiminnan keskeinen tavoite. Osallisuuden toteutuminen voi olla kuitenkin käytännössä vaikeaa. Sitä hankaloittavat lasten osallisuuden epäselvä teoreettinen määrittely, tiedon puute osallisuutta tukevista käytännöistä ja toimintatavoista sekä varhaiskasvatuksen resursoinnin kysymykset. Varhaiskasvatuksen lapsiryhmät ovat yhä monimuotoisempia, ja myös siksi on tärkeää kehittää kasvattajien osaamista lasten osallisuuden huomioon ottamisessa. Jotta lasten osallisuus ja oikeudet osataan tunnistaa, on tunnettava niihin liittyvää tutkimustietoa ja lainsäädäntöä sekä uusia toimintatapoja. Artikkelissa tarkastelemme, millaista oli Oiva – Lasten …

Recording Support Measures in the Sequential Pedagogical Documents of Children With Special Education Needs

This study investigates the descriptions of support measures in the sequential pedagogical documents (individual education plans or programs and others) of children with special education needs from early childhood education and care to preprimary education. According to the previous research, the role of pedagogical work is largely disregarded in these documents, which typically focus on describing children’s challenges instead of support measures. In this study, the sequential pedagogical documents ( N = 257) of 64 Finnish children were studied for approximately 3 to 6 years, and the data were analyzed by investigating the textual and content-related coherence, as well as the linguistic …

Kotiin jääneiden lasten huomiointi päiväkodeissa kevään 2020 covid-19-poikkeusolojen aikana

Suomessa asetettiin keväällä 2020 covid-19-pandemiasta johtuen poikkeusolot, jolloin kunnat vapautettiin varhaiskasvatuksen järjestämisvastuusta ja suositeltiin lasten jäämistä kotiin varhaiskasvatuksesta, jos se perheille oli mahdollista. Enemmistö lapsista jäi kotiin ja heille järjestettävästä varhaiskasvatustoiminnasta tehtiin ratkaisuja paikallisesti. Tämä on saattanut asettaa lapsia eriarvoiseen asemaan. Tutkimuksessamme tarkastelemme, kuinka päiväkodit huomioivat poikkeusolojen aikana päiväkodista kotiin jääneitä lapsia sekä mitkä lapseen tai perheeseen liittyvät tai kontekstuaaliset tekijät selittivät huomioinnin todennäköisyyttä. Analysoimme 5-6-vuotiaiden lasten vanhemmilta syksyll…

“My dad got depression, or something”: How do children talk about parental mental disorder?

The research about children affected by parents with mental disorders has suggested that information and an understanding of the parent's problems are important factors in the child's resilience. Therefore, increasing the child's understanding has been defined as a key element in many preventive interventions. However, there is little research about children's conceptions of parental mental disorder. The article examines the discourses (vocabularies) that children use as their resources when talking about a parent's mental disorder during a qualitative research interview. It pays special attention to the interviewer-child interaction. The data come from interviews with ten Finnish children.…

Voicing the child? A case study in Finnish early childhood education

Contemporary Nordic early childhood education and care takes as its starting point the individual and ‘competent’ child and emphasizes the aim to take account of children’s views. It is also common in educational settings that the child’s views are documented and thus transformed into contexts in which they are discussed between the adults. In light of a case study of 22 parent–teacher meetings in Finnish early childhood education and care the article discusses the position of the child’s voice in this context. The theoretical framework is based on a relational view of childhood and the child’s voice, on theories of face-to-face and institutional interaction and on discursive psychology. T…

Striving at partnership: parent–practitioner relationships in Finnish early educators' talk

ABSTRACT In Finnish early childhood education and care, partnership has been introduced as a general approach in the parent–practitioner collaboration. Based on qualitative interviews with practitioners, the article studies, from a social constructionist and discourse analytic perspective, whether partnership is actualised in parent–practitioner relationship and how it is done. The results show that the ideas about parent–practitioner collaboration are not coherent. In the vertical frame the collaboration is considered as a hierarchical relationship but in the horizontal frame, which reflects the partnership approach, parallel expertise and proximity are emphasised. However, the ideal of pa…

Intertextual Voices of Children, Parents, and Specialists in Individual Education Plans

Planning support and education services requires multifaceted information from professionals, parents, and children. Despite this, educators have emphasized professional opinions in individual education plans (IEPs), whereas the perspectives of children and parents have remained inconsequential. In this study, we examine the intertextual voices of children, parents, and specialists in IEPs (N = 287) drafted in Finnish early childhood education and care (ECEC). The findings show that educators use intertextual voices to serve the following functions: (1) Creating a more multidimensional image of a child, (2) presenting evidence for their argumentation, and (3) assigning the responsibility to…

Data practices and inequality in South African early childhood development policy: Technocratic management versus social transformation

Background: In 1994, the African National Congress identified early childhood development as a potential strategy to redress the inequalities of apartheid, however, two and a half decades later, poverty still persists, and South Africa is one of the most unequal countries in the world. Aim: This article explores how policy texts based on and with the use of certain data practices establish ‘truths’ about childhoods and society, construct families and communities, and determine forms of provision to address inequality. Setting: In 2015, the South African government published the National Integrated Early Childhood Policy (NIECDP) to continue to address poverty and inequality. Its implementat…

Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana: Osaraportti 1: Aineistonkeruu, metodit ja vastaajat

Tämä osaraportti esittelee Jyväskylän yliopiston yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa toteuttaman Varhaiskasvatus ja koronapandemia -hankkeen kyselytutkimuksen toteutuksen ja vastaajatietoja. Kysely ajoittui vuosien 2020–2021 vaihteeseen, ja sen kohderyhmänä olivat noin viisivuotiaiden lasten vanhemmat. Kysely käsitteli vanhempien työtä, työn ja perheen yhteensovittamista, vanhemmuutta, noin viisivuotiaan lapsen hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyjä, terveyttä ja kehitystä sekä koronapandemiaa. Kyselyssä tiedusteltiin näihin liittyviä asioita kolmelta eri ajankohdalta: vastaushetkellä eli vuoden 2020 marras–joulukuussa tai vuoden 2021 tammikuussa, kevään 2020 korona…

Epistemic governance in local policy debates : The case of entitlement to early childhood education and care in Finland

In Finland, children below school age have enjoyed the right to attend subsidised full-time early childhood education and care (ECEC). However, the attendance rate in Finland is low in comparison to other Nordic countries. Furthermore, the entitlement was restricted to 20 h per week in 2016 unless the child’s parents work or study full-time or unless it is believed that the child will benefit from full-time ECEC. The debates concerning restrictions in ECEC entitlement in three municipal councils serve as the data for this study. By using the framework of epistemic governance, we identify three differing constructions of the ECEC’s societal functions in the municipal policy debates. The simi…

Unravelling conceptualizations of (in)equality in early childhood education and care system

Early childhood education’s role in increasing equality in society has been highlighted by international organizations. However, it is unclear what is meant by the concept of equality in different situations, as the meaning fluctuates and reflects the cultural political contexts in which it is embedded. In this paper, we analyse the equality discourses of local early childhood education and care (ECEC) policymakers in Finland, drawing on different conceptualizations of equality and social justice. In doing so, we show that the way in which equality is conceptualized differs – along with the suggested remedies – depending on whether the subjects of equality are adults, children at the border…

Managing the flow of private information on children and parents in poverty situations : Creating a panoptic eye in interorganizational networks?

In this article, we discuss how the flow of private information about children and families in poverty situations is managed in interorganizational networks that aim to combat child poverty. Although practices for sharing information and documentation between child and family social work services are highly encouraged and recommended to create supportive features for parents and children, this development often results in undesirable forms of governmentality. Interorganizational networking also creates controlling side effects because the exchange of information in networks of child and family services may wield a holistic power over families. We theorize this issue by using the Foucauldian…

Corrigendum: Data practices and inequality in South African early childhood development policy: Technocratic management versus social transformation

No abstract available.

Tasa-arvokysymysten uusi tuleminen

Binds of Professionalism: Attachment in Australian and Finnish Early Years Policy

Attachment theory is often referenced in psychology, social work and early childhood care and education, and is ubiquitous in popular publications directed to parents, carers and educators of young children. It is considered as a ‘grand theory’ that explains “the growth of social relationships from infants’ experiences with their caregivers and the consequent social preference called attachment” (Mercer, 2011, p. 26). In this chapter, we understand attachment theory as a discourse and as part of the ‘psy-complex’, “the sprawling speculative and regulative network of theories and practices that constitute psychology” (Parker, 2002, p. 199). We focus on the operation of ‘attachment discourses…

Varhaiskasvatuspalvelut koronapandemian aikana

Raportissa esitellään varhaiskasvatuksen lähiesihenkilöille syksyllä 2020 toteutetun kyselyn tuloksia varhaiskasvatuspalveluiden tuottamisesta koronaviruspandemian aikana. Normaalioloissa kansallinen lainsäädäntö määrittelee varhaiskasvatustoiminnan reunaehdot. Keväällä 2020 koronaviruspandemian vuoksi voimaan astuneen poikkeustilan aikana kunnat kuitenkin vapautettiin varhaiskasvatuslain mukaisesta varhaiskasvatuksen järjestämisvastuusta, mikäli lapsen vanhempien tai huoltajien oli mahdollista järjestää lapsen hoito muulla tavalla. Tässä tilanteessa kunnissa ja varhaiskasvatusyksiköissä tehtiin erilaisia ratkaisuja varhaiskasvatuksen toteuttamisesta ja tarjoamisesta kotihoitoon siirtyneill…

“No periaatteessa minun tiedossani se aika lailla on”: Palveluohjauksen työntekijän tiedollinen asema varhaiskasvatuksen palveluohjauskeskusteluissa

Kunnilla on laissa säädetty velvollisuus antaa huoltajille tietoa erilaisista varhaiskasvatuksen vaihtoeh- doista. Tätä tiedottamista kutsutaan palveluohjaukseksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan huoltajan ja kunnan palveluohjauksen työntekijän välisiä puhelinkeskusteluja. Palveluohjauskeskusteluja tutkitaan institutionaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Institutionaaliselle vuorovaikutukselle on ominaista osallistujien roolien muotoutuminen vuorovaikutuksen edetessä (esim. Drew & Heritage, 1992). Ar- tikkelissa kiinnitämme huomion vuorovaikutukseen osallistujien tiedollisiin suhteisiin hyödyntämällä tietämisen alueen käsitettä (Heritage, 2012). Artikkelissa tutkitaan, miten palveluohja…