0000000000129606

AUTHOR

Christoffer Boström

showing 9 related works from this author

Elonkirjo ehtyy : suosituksia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi

2019

Luontopaneeliekologinen kompensaatiovesiensuojeluMETSO-ohjelmasoidensuojeluilmastonmuutoksetluonnon monimuotoisuusbiodiversiteettimetsätalouskiertotalouselinympäristösuotluonnonsuojeluennallistaminenmeretluonnonvarat
researchProduct

Luonnon monimuotoisuus ja vihreä elvytys

2021

Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamasta kriisistä taloudellisesti verrokkimaita paremmin, mutta työllisyystilanne on silti heikentynyt ympäri maata ja talouden ennustetaan supistuvan noin 4,7 prosenttia vuonna 20201. Negatiivisten talousvaikutusten minimoimiseksi hallitus on suuntaamassa EU:n elpymisvälineestä varoja käytettäväksi toimiin, jotka samanaikaisesti auttavat ratkaisemaan aikamme kahta merkittävää kriisiä: ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Kyse on aidosti vakavista kriiseistä. Esimerkiksi Maailman talousfoorumi on listannut luonnon ekosysteemien romahduksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan epäonnistumisen sekä vaikutuksiltaan että todennäköisyydeltään…

researchProduct

Keskeiset keinot luontokadon pysäyttämiseksi

2021

Sanna Marinin hallitus on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseen ja luontokadon pysäyttämiseen. Lupaus on äärimmäisen tärkeä. Luonnon ekosysteemien heikennys uhkaa elintärkeiden eko-systeemipalveluiden tuotantoa sekä ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Maailman talousfoorumi on nostanut luontokadon viiden vakavimman ihmiskuntaa uhkaavan riskin joukkoon. Myös Suomen luontotyyppien ja lajiston uhanalaisuustilanne on hälyttävä. Hallituksen kehysriihessä päätetään hallitusohjelman toteuttamisesta ja lunastetaan vuoden 2019 eduskuntavaalien lupaukset luonto- ja ilmastotoimista. Myös EU:n uusi biodiversiteettistrategia velvoittaa Suomea panostamaan luonnonsuojeluu…

Suomen Luontopaneelin julkaisuja
researchProduct

Temporal genetic structure in a poecilogonous polychaete: the interplay of developmental mode and environmental stochasticity

2014

Background: Temporal variation in the genetic structure of populations can be caused by multiple factors, including natural selection, stochastic environmental variation, migration, or genetic drift. In benthic marine species, the developmental mode of larvae may indicate a possibility for temporal genetic variation: species with dispersive planktonic larvae are expected to be more likely to show temporal genetic variation than species with benthic or brooded non-dispersive larvae, due to differences in larval mortality and dispersal ability. We examined temporal genetic structure in populations of Pygospio elegans, a poecilogonous polychaete with within-species variation in developmental m…

full-sibsPopulation geneticsOceans and SeasPopulationPopulation geneticsZoologyEnvironmentBiologyTemporalpoecilogonypygospio eleganssweepstakes reproductive successGenetic driftGenetic variationAnimalseducationEcosystemEcology Evolution Behavior and Systematicseducation.field_of_studyNatural selectionPygospio elegansEcologyGenetic DriftfungiGenetic VariationPolychaetaSweepstakes reproductive successDevelopmental modeGenetics PopulationFull-sibspopulaatiogenetiikkaBenthic zoneLarvaGenetic structureBiological dispersalPoecilogonyGenetic driftResearch ArticleMicrosatellite RepeatsBMC Evolutionary Biology
researchProduct

Soiden ennallistamisen suoluonto-, vesistö- ja ilmastovaikutukset : Luontopaneelin yhteenveto ja suositukset luontopolitiikan suunnittelun ja päätöks…

2021

Suomen alkuperäisestä 10,4 miljoonan hehtaarin suoalasta yli puolet on ojitettu metsä- ja maatalouden sekä turvetuotannon tarpeisiin. Etelä-Suomessa ojitus on ollut voimakkainta: keskimäärin noin 75 prosenttia ja monin paikoin vielä suurempi osa soista on ojitettu. Suot ovat Euroopan luontotyypeistä kaikkein uhanalaisin luontotyyppiryhmä ja Suomella on erityisvastuu soiden suojelusta. Kaikkiaan 54 prosenttia Suomen 50 suoluontotyypistä on uhanalaisia ja lisäksi 20 prosenttia on silmällä-pidettäviä. Ensisijaisesti Suomen soilla elävistä lajeista 11 prosenttia eli yhteensä 120 lajia on uhanalaisia. Uhanalaisilla lajeilla ja luontotyypeillä on korkea riski hävitä Suomesta. Mittava ojitus näkyy…

1172 Ympäristötiede4112 Metsätiede
researchProduct

Luonnon monimuotoisuus ja vihreä elvytys

2021

Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamasta kriisistä taloudellisesti verrokkimaita paremmin, mutta työllisyystilanne on silti heikentynyt ympäri maata ja talouden ennustetaan supistuvan noin 4,7 prosenttia vuonna 20201. Negatiivisten talousvaikutusten minimoimiseksi hallitus on suuntaamassa EU:n elpymisvälineestä varoja käytettäväksi toimiin, jotka samanaikaisesti auttavat ratkaisemaan aikamme kahta merkittävää kriisiä: ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Kyse on aidosti vakavista kriiseistä. Esimerkiksi Maailman talousfoorumi on listannut luonnon ekosysteemien romahduksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan epäonnistumisen sekä vaikutuksiltaan että todennäköisyydeltään…

0106 biological sciencesGeneral Health Professions010501 environmental sciences010603 evolutionary biology01 natural sciences0105 earth and related environmental sciencesSuomen Luontopaneelin julkaisuja
researchProduct

Keskeiset keinot luontokadon pysäyttämiseksi

2021

Sanna Marinin hallitus on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseen ja luontokadon pysäyttämiseen. Lupaus on äärimmäisen tärkeä. Luonnon ekosysteemien heikennys uhkaa elintärkeiden eko-systeemipalveluiden tuotantoa sekä ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Maailman talousfoorumi on nostanut luontokadon viiden vakavimman ihmiskuntaa uhkaavan riskin joukkoon. Myös Suomen luontotyyppien ja lajiston uhanalaisuustilanne on hälyttävä. Hallituksen kehysriihessä päätetään hallitusohjelman toteuttamisesta ja lunastetaan vuoden 2019 eduskuntavaalien lupaukset luonto- ja ilmastotoimista. Myös EU:n uusi biodiversiteettistrategia velvoittaa Suomea panostamaan luonnonsuojeluu…

researchProduct

Soiden ennallistamisen suoluonto-, vesistö- ja ilmastovaikutukset. Luontopaneelin yhteenveto ja suositukset luontopolitiikan suunnittelun ja päätökse…

2021

Suomen alkuperäisestä 10,4 miljoonan hehtaarin suoalasta yli puolet on ojitettu metsä- ja maatalouden sekä turvetuotannon tarpeisiin. Etelä-Suomessa ojitus on ollut voimakkainta: keskimäärin noin 75 prosenttia ja monin paikoin vielä suurempi osa soista on ojitettu. Suot ovat Euroopan luontotyypeistä kaikkein uhanalaisin luontotyyppiryhmä ja Suomella on erityisvastuu soiden suojelusta. Kaikkiaan 54 prosenttia Suomen 50 suoluontotyypistä on uhanalaisia ja lisäksi 20 prosenttia on silmällä-pidettäviä. Ensisijaisesti Suomen soilla elävistä lajeista 11 prosenttia eli yhteensä 120 lajia on uhanalaisia. Uhanalaisilla lajeilla ja luontotyypeillä on korkea riski hävitä Suomesta. Mittava ojitus näkyy…

16. Peace & justiceSuomen Luontopaneelin julkaisuja
researchProduct

Data from: Temporal genetic structure in a poecilogonous polychaete: the interplay of developmental mode and environmental stochasticity

2015

Background: Temporal variation in the genetic structure of populations can be caused by multiple factors, including natural selection, stochastic environmental variation, migration, or genetic drift. In benthic marine species, the developmental mode of larvae may indicate a possibility for temporal genetic variation: species with dispersive planktonic larvae are expected to be more likely to show temporal genetic variation than species with benthic or brooded non-dispersive larvae, due to differences in larval mortality and dispersal ability. We examined temporal genetic structure in populations of Pygospio elegans, a poecilogonous polychaete with within-species variation in developmental m…

medicine and health carePygospio elegansfungiMedicineLife sciencespoecilogony
researchProduct