Vuoden 1918 sodan muistovuoden lopuksi

"Minä poltan koko kaupungin!" Elämää 1800-luvun suomalaisessa satamakaupungissa erään merimiehen vaimon näkökulmasta.

Kesäkuun viimeisenä yönä 1837 29-vuotias merimiehen vaimo Maria Lindgren hoiperteli öisen Porin kaduilla vahvassa humalassa. Yövartija Petter Olinin pysäyttäessä Marian tämä joutui pois tolaltaan ja huusi Olinille: ”Minä poltan koko kaupungin!” Olin ei nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin viedä arvaamattomasti käyttäytyvä nainen kaupunginvankilaan, missä tämän kerrottiin riehuneen koko yön. peerReviewed

Paljon iloa perhekirjeistä

Kevät 1918 ja huoltovarmuus - Våren 1918 och försörjningsberedskapen

Meriromantiikan pauloissa - Fångad av havsromantiken

Aitoa kansainvälistymistä?

Merimiesten perheiden työ ja toimeentulo 1800-luvun rannikkokaupungissa.

"Kaupungin wierustalla" : Porin kaupungin rajojen ulkopuolella asuneiden kaupunkilaisuus ja alueen aikalaisulottuvuudet 1852-1864

Tutkimus käsittelee Porin kaupungin rajojen ulkopuolella niiden välittömässä tuntumassa asuneita henkilöitä sekä itse aluetta 1800-luvun puolivälissä. Pori paloi vuonna 1852, ja monet kaupunkilaiset pystyttivät tilapäisasunnon kaupungin maille jälleenrakennetun kaava-alueen ulkopuolelle. Asutuksesta tuli kuitenkin ilmiö, joka kesti aina 1800-luvun lopulle asti. Asuntoina käytettiin maakuoppia ja muita mökkejä. Työssä osoitetaan, että ilmiö liittyi palon jälkeiseen hätäasumiseen vain osittain, sillä rajojen ulkopuolelle asetuttiin pitkin 1850-ja 1860-lukua ja osittain myöhemminkin. Vastaavanlaisia kontrolloimattomasti eriytyneitä asuinalueita syntyi muissakin suomalaisissa kaupungeissa vuosi…

The poor man’s goldmine? : Career paths in Swedish and Finnish merchant shipping, c. 1840–1950

This article analyses the career paths of Swedish and Finnish sailors from the mid-19th to the mid-20th century. The article shows that, for the most of the men, the seaman’s occupation was just a passing phase before taking up a job on shore, but many of them also created a longlasting and advancing career by going to sea. There was not necessarily, however, a clear distinction between job opportunities at sea and those on shore in those days: men worked both at sea and on shore. We therefore argue that an individual’s advancement in a maritime career was a context-specific socio-economic phenomenon. In Scandinavia, work on board ships was dependent on features that characterized the divis…

Kruunun, ylimysten ja rahvaan Satakunta

Sata vuotta merenkulkijoiden sosiaaliturvaa - Hundra år av social trygghet för sjömän. [Osa 1]

Finns as mobile maritime labor in coastal ports of the United Kingdom, 1850–1930

Sata vuotta merenkulkijoiden sosiaaliturvaa - Hundra år av social trygghet för sjömän. [Osa 2]

Tässä juttusarjassa seurataan merenkulkijoiden sosiaaliturvan historiaa satavuotiaan Suomen matkassa. Sarjan ensimmainen osa (Albatrossi 2-3/2017) käsitteli merellisen sosiaaliturvan varhaisia askelia 1800-luvulta itsenäisyyden aikaan. Toinen osa keskittyy 1956 perustettuun Merimieseläkekassaan ja sen merkitykseen merenkulkijoiden osallistamiseksi suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. nonPeerReviewed

Miksi yliopistossa opetetaan sukupuolihistoriaa?

Tutkimuskohteena köyhyys

Työn erottama perhe – 1800-luvun suomalaiset merimieskotitaloudet ja naisten toimijuus

Lectio Praecursoria nonPeerReviewed

Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva eläkkeelle

Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva on sukututkijoille tuttu henkilö niin tutkimustensa ja matrikkeliteostens kuin tutkimusaineistojen saavutettavuuden eteen tehdyn elämäntyönsä ansioista. Suomen Sukututkimusseuran kunniajäsen Nuotevan ura on kulkenut vankeinhoidon historiasta ulkoasianhallintoon sekä järjesteötehtävistä ja tiedetoimittamisen kautta kirjasto- ja arkistoalalle. Genoksen toimitus tapasi kesäkuussa 2022 eläkkeelle jäävän Nuortevan Kansallisarkistossa ja tutustui pääjohtajan opastuksella myös esillä olevaan Suomenlinna-näyttelyyn. nonPeerReviewed

Merimiesten vaimot, naisten toimijuus ja perheiden toimeentuloehdot 1800-luvun suomalaisessa rannikkokaupungissa

Joulun odotetuin henkilö - Julens mest efterlängtade person

Jotta näkisi työnsä jäljen

Mobility from the Long Term Perspective

Over the last few years, in various public seminars, speeches, and official accounts, one has often heard that “migration is not a new phenomenon, people have always been mobile.” The basic facts are correct. However, it is worth asking what kind of migration and mobilities we are talking about, both in the past and present. Are there any similarities or differences between people who were, and are on the move? What has motivated mobility during the past centuries, and in different regions? How has mobility affected families, loved ones, and livelihood opportunities, and the communities that migrants left behind and arrived in? Indeed, mobility also affects those who, for one reason or anot…

Experiencing and Encountering Impoverishment in Nineteenth-Century Finland

Abstract The nineteenth century in Finland was characterized by significant societal changes. Since 1809 a Grand Duchy of imperial Russia, Finland began to transform from an early modern society of estates to a modern civic society. The end of the nineteenth century was characterized by significant economic growth. Despite this general development, for many people this era signaled impoverishment and downward mobility that affected even the next generations. A fresh look at the economic threats on various societal layers is called for. In this theme issue we are concerned with socially varying dimensions of destitution, its manifestations, and the ways in which it was experienced and repell…

Albatrossi ja muut merelliset eläinystävät - Albatrossen och andra marina djurvänner