Tietämätön opettaja demokratiakasvatuksessa

2021

Tämä artikkeli tutkii ranskalaisajattelija Jacques Rancièren älyjen tasa-arvon käsitettä sekä tasa-arvon periaatetta demokratiakasvatuksessa. Artikkelin kollaboratiivinen empiirinen aineisto koostuu 19 opettajaopiskelijan sekä heidän opettajanaan toimineen kirjoittajan autoetnografisista teksteistä yhden lukuvuoden mittaisen kurssin ajalta. Kirjoittajan kokoama ja kertoma moniääninen autoetnografinen tarina tuo esiin erilaisia näkökulmia opettajuuteen ja opettajaksi kasvamiseen, joita peilataan Rancièren ajatteluun. Artikkeli valottaa Rancièren filosofian antia demokratiakasvatukselle ja konkretisoi Rancièren käsitteitä. Lisäksi artikkeli jäsentää älyjen tasa-arvoa autoetnografisen tutkimus…

Behind screens : challenges and opportunities of participatory online peace education in Finland

2022

This article discusses the challenges and opportunities of participatory online teaching and learning in higher education. It analyses an online peace education course taught during the Covid-19 pandemic in three Finnish universities between 2020–2021. The course explored fundamental mediation skills and practices of positive peace through participatory methods and applied drama. We show how the online setting affected students and teachers, by focusing on the challenges and opportunities for participatory pedagogy in an online environment. The course feedback from students (N = 23) was studied by content analysis and conjoined with the ethnographic observations of the authors. Our findings…

Demokratiaan emansipoituminen : kasvatuksen sattuman kauppaa?

2022

Naurua Medusan tapaan : feministisen ironian ja yhteiskuntakritiikin mahdollisuuksista

2020

Medusa esiintyy antiikin mytologiassa käärmehiuksisena naishirviönä, gorgona, jonka kivettävää katsetta rohkeimmatkin miehet pelkäävät. Medusan myytissä esille tulevaa naiskuvaa on käsitelty sekä taiteentutkimuksessa että filosofiassa. Feministifilosofi ja -kirjailija Hélène Cixous (s. 1937) tekee myytistä ironisen tulkinnan, jossa Medusa nauraa häntä vastaan taistelevien miesten turhalle pelolle. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ironian ja feministisen filosofian välisiä yhteyksiä ei kuitenkaan ole selvitetty. Mitä Medusan myytti ja ironia tarjoavat feministiselle yhteiskuntakritiikille? Entä voiko ironia toimia uudenlaisen kirjoittamisen ja ajattelun tapana? peerReviewed