Sammakkona kaivossa vai valtamerellä? Aasian kielten osaaminen avartaa maailmaa

2015

Japanilaisen sanonnan mukaan kaivossa pysyttelevä sammakko ei opi tuntemaan valtamerta (i no naka no kawazu taikai o shirazu). Tarkastelen tässä artikkelissani sitä, miten maailmamme avartamisessa itäaasialaisten kielten opiskelun kautta on viime vuosina maassamme edistytty. Kiinnostukseni kohteena on erityisesti suosittu japanin kieli, joka on kiinan ohessa saavuttamassa aseman ”virallisena”, lukion valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan sisällytettävänä vieraana kielenä. nonPeerReviewed

Kieli ja kirjoitusjärjestelmä ”japanilaisuuden” mittana

2018

Japanin kieltä puhuu noin 127 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa asuu Suomea hieman suuremman Japanin valtion alueella. Vaikka kielen asemaa ei ole virallistettu erillisellä kielilainsäädännöllä, on se käytännössä kansallinen kieli. Japaninpuhujia ja kielenoppijoita on myös Japanin ulkopuolella, joten puhujien määrä lienee todellisuudessa ainakin kymmenisen miljoonaa korkeampi (Gottlieb 2007: 186). Maailman puhutuimpien kielten listalla japani sijoittuu yhdeksännen sijan paikkeille. Japaniin on tavattu viitata yksikielisenä ja varsin homogeenisena valtiona. Japanin alueella on kuitenkin puhuttu ja puhutaan edelleen useita muita kieliä ja murteita, jotka jäivät 1800-luvun lopulla alkaneess…

Kieli ja nationalismi

2018

Pääkaupunkiseudun kielivarannon kirjoa : japani äidin-, koti- ja perintökielenä

2020

Aasialaisten kielten opetuksesta ja ylläpidosta osana Suomen kielivarantoa muina kuin vieraina kielinä ei juuri ole tarjolla tietoa. Japania opetetaan äidin- ja kotikielenä muutamien kaupunkien kouluissa sekä Helsingin Japanilaisen Kouluyhdistyksen ylläpitämässä lauantaikoulussa. Japanissa on juuri tehty kielilainsäädäntöuudistus, joka koskee ensimmäistä kertaa japani toisena kielenä (J2) -opetusta. Ulkomailla japania äidin-, koti- ja perintökielenä opiskelevat lapset ja nuoret liittyvät tähän ajankohtaiseen aiheeseen siten, että laki sisältää toimenpiteitä myös mahdollisia Japaniin palaavia lapsia ja nuoria varten. Matalasta syntyvyydestä kärsivä ikääntyvä Japani haluaisi houkutella mahdol…

”Kissankieliset” japania oppimassa

2017

Viime vuoden elokuussa voimaan astuneeseen uuteen lukion opetussuunnitelmaan on vieraiden kielten osioon sisällytetty kuvaus Aasian ja Afrikan kielistä B3-kielenä. Kuvaus on laadittu japaniin ja mandariinikiinaan ja on sovellettavissa myöhemmin myös muihin Euroopan ulkopuolisiin kieliin. Vaikka japani joutui odottamaan statuksensa ”virallistamista” koulukielenä varsin pitkään, on sitä opiskeltu maassamme vilkkaasti vuosikausia eikä innossa näy hiipumisen merkkejä. Niin Suomi kuin Japanikin monikulttuuristuvat ja -kielistyvät ja kiinnostus Japaniin Suomessa ja Suomeen Japanissa on jatkuvaa. Suomenkieliset saavat apua japanin opiskeluun kielten monista samankaltaisista piirteistä. nonPeerRevi…

Kuka pelkää itämaista miestä? Kansalliseen kielivarantoon monipuolisuutta Aasian kielistä

2012

Edesmennyt Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen korealainen vt. professori Kho Songmoo (1990: 2) ilmoitti 1960-luvulla Suomeen tullessaan saapuneensa jatkamaan ”suomalaisten tiedemiesten aloittamia töitä” ja moitti vielä 1990-luvun alussa suomalaisten supistunutta maailmankuvaa: ”Tsaarinvenäjän aikana suomalaisilla oli paljon avarampi kuva ainakin Euraasian mantereesta kuin tänä päivänä.” Vuonna 1987 Helsingin yliopistoon perustettuun Itä-Aasian tutkimuksen oppiaineeseen hän viittasi ”etäkulttuurien” opettamisena, mutta arvioi niiden kuitenkin jo muuttuneen pikemminkin ”lähikulttuureiksi” 1990-luvulle tultaessa. Varsinaista lähikulttuuria ainakin japanilaisesta nykykulttuurista ja ja…