Taloudelliset kannusteet ja työttömien työllistyminen

2018

Artikkelissa raportoidaan tuloksia työttömien työnhakijoiden taloudellisten kannusteiden kehittymisestä ja työllistymisestä. Tilastoaineisto kattaa vuodet 2001–2014 ja se on rajattu seitsemään suureen seutukuntaan, joiden työvoima muodostaa puolet Suomen työmarkkinoista. Tilastoaineistoon perustuvien laskelmien mukaan taloudelliset kannusteet työllistymiseen olivat korkeimmillaan vuosina 2008–2009, jonka jälkeen ne ovat laskeneet liki yhtäjaksoisesti vuoteen 2014 asti. Kannustetasot ovat olleet korkeimmat nuorilla, korkeasti koulutetuilla työttömillä miehillä ja matalimmat alle 35-vuotiailla vähän kouluttautuneilla naisilla. Mallinanalyysin mukaan kannustetasolla on yhteys työttömän työnhak…

Työmarkkinoiden polarisaation yhteys suomalaiseen palkkajakaumaan vuosina 1990-2010

2018

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella suomalaisten työmarkkinoiden polarisoitumista ja sen yhteyttä kokopäivätoimisten palkansaajien palkkajakauman, keskipalkan ja palkkaerojen kehitykseen Suomessa vuosina 1990—2010. Työmarkkinoiden polarisoituminen, eli korkea- ja matalapalkkaisten ammattien työosuuksien kasvu keskipalkkaisten ammattien kustannuksella, on kehittyneissä läntisissä talouksissa laajalti havaittu ilmiö. Tämä tutkimus osoittaa, että myös suomalaisilla työmarkkinoilla on havaittavissa polarisoitumista sekä palkkarakennetilastolla mitattuna vuosina 2005—2015 että tulonjakotilastolla mitattuna vuosina 1990—1995 ja 2001—2010. Työosuuksien kasvu rajautuu 2000-luvulla lähes yk…

Työmarkkinoiden heikko kohtaanto on erityisesti kasvukeskusten ongelma

2018

Kohtaanto työmarkkinoilla – havaintoja ja politiikkajohtopäätöksiä

2018

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma, eli yhtäaikainen pula työpaikoista ja työntekijöistä on kärjistynyt Suomessa vuosina 2012-2016. Kohtaanto-ongelmat liittyvät erityisesti seitsemän suuren seutukunnan työmarkkinoihin. Muissa seutukunnissa kohtaanto ei ole heikentynyt merkittävästi, ja erityisesti suhdanne-ja rakennemuutoksia kokeneissa seutukunnissa työttömyyden nousu on yhdistynyt avoimien työ- paikkojen määrän laskuun. Työpaikkojen täyttymisnopeus on hidastunut ja yli kuukauden avoimena olevien työpaikkojen osuus vakansseista on noussut finanssikriisin jälkeen merkittävästi. Kehitys selittyy osin työvoiman tarjonnassa (ikä- ja koulutus) sekä työvoiman kysynnässä (toimialarakenne, työtehtä…