A popular game in Father Christmas Land? Football in Finland

This essay is about the changing role of football in Finland. Our starting point is the view that Finland is not an internationally significant football country. Even so, Finland has been part of the international football organization for over a 100 years. Dividing the development of Finnish football into four historical periods, the essay analyses the relationships of Finnish football with the international football scene, and discusses the significance of Finnish football as part of Finland’s national sports culture. Measured by the number of players, football is the most popular sport in Finland today. With its player streams and fan cultures, Finnish football has also become an integra…

Kenraali, poliitikkoja ja liikemiehiä : suomalaisen jääkiekkoilun avaintoimijat ja kontaktit

Finland : Civic activities, growing participation, diversification, and professionalisation

Football arrived in Finland with English seamen in the late nineteenth century. Although Finland engaged in international football as early as the 1912 Olympic Games in Stockholm, football did not become a popular national game. The Football Association of Finland (FAF) emphasised that football should be developed according to amateur principles. Between the World Wars, football had to fight with the Finnish version of baseball (pesäpallo) for living space. Football has been a sport of the cities and urban areas and spread to the countryside slowly. Nevertheless, unlike in other sport domains with a split between non-socialist and workers’ sport movements until the 1990s, the FAF united the…

Sport and civil society in the Nordic region

This paper examines the key elements within the relationships of sport and civil society in Scandinavia. The analysis combines themes and developments in Nordic sport and civil society, such as the role of the welfare state and the impacts of neoliberalism, with consideration of specific national experiences, especially in Finland. The discussion has four main parts. First, we set out the principal features of the ‘Nordic model’ of society, and how it shapes sport and civil society relations. Second, we advance a Finnish case study, examining the historical connections of three sectors to the national sport culture. Third, we consider how, in recent decades, the Nordic model has encountered…

Miksi Varkaus oli menestyvä urheilukaupunki 1960-luvulla?

Urheilumenestyksen tarkastelussa painopiste on ollut maittain toteutetussa joukkueiden, seurojen ja yksilöurheilijoiden menestyksen vertailussa. Sen sijaan paikkakuntien urheilumenestystä on tutkimuksissa vertailtu vähemmän. Tutkimuksessa jäljitettiin millaista menestystä varkautelaiset urheilijat saavuttivat 1960-luvulla ja mitkä tekijät vaikuttivat paikalliseen urheilumenestykseen? Varkautelainen urheilumenestys suhteutettiin 11 muuhun vastaavankokoiseen kaupunkiin. Tutkimuksemme sijoittuu historiallis-sosiologisen tapaus- ja rakennetutkimuksen piiriin. Tällöin tunnistamme paikallisia toimijaverkostoja sekä yhteiseen tekemiseen sitovia taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia tekijöitä.…

Miksi Suomesta tuli vuosikymmeniksi jääkiekko- mutta ei jalkapallomaa?

Suomen miesten ja naisten jääkiekkomaajoukkueet ovat pelanneet lajin arvoturnauksissa vuosikymmenten ajan. Jalkapallossa miehet selviytyivät ensimmäisen kerran arvokisojen lopputurnaukseen vasta syksyllä 2019. Naiset onnistuivat tässä kahdesti jo 2000-luvun alussa, mutta se ei muuta kokonaiskuvaa; Suomi on jääkiekkomaa.
 Artikkelissa lähestymme Suomen jalkapallo-jääkiekko -asetelmaa historiallisen muutoksen näkökulmasta. Peruskysymyksemme on, miksi Suomesta tuli jääkiekkomaa, eikä jalkapallomaa. Analysoimme, mitkä ovat olleet lajien kehityksien keskeisiä muutos- ja murroskohtia. Tavoitteenamme on ajoittaa yhtäläisyyksiä, mutta ennen kaikkea erojen syntymistä. Siksi jaksotamme nykytilan…

Urheiluseuran tilallinen paikantaminen : satavuotias Varkauden Tarmo

Varkaus yhteiskunnallisten murrosten näyttämönä 1900-luvun alusta nykypäivään

Tässä kymmenestä artikkelista koostuvassa kokoomateoksessa tarkastellaan Varkautta rakennemuutoksen kanssa kamppailevana pienenä kaupunkina historiallisia dokumentteja sekä vuosina 2016–2017 kerättyjä kysely- ja haastatteluaineistoa hyödyntäen. Pitkän teollisuushistorian omaava Varkauden kaupunki on tämän vuosituhannen ensimmäisinä vuosikymmeninä menettänyt suuren osan teollisista työpaikoistaan ja sen väestö on supistunut voimakkaasti. Kuitenkin koko aikuisväestöä edustava kysely kertoo, että varkautelaiset ovat tyypillisesti tyytyväisiä työhönsä, sosiaalisiin suhteisiinsa ja elämäänsä muutenkin. Varkaus nähdään turvallisena ja hyvän elämän puitteet tarjoavana asuinpaikkana. Hyvinvoinnin t…