Talonomistajat vastaan virkamiehet. Kiistely vuokrasäännöstelystä 1910- ja 1920-luvun vaihteessa
Vuokrasäännöstelyä koskevan lainvalmistelun yhteydessä käytiin julkista keskustelua sekä lain tarpeellisuudesta että sen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Virkamiehet perustelivat säännöstelyn tarvetta sodan luomilla markkinahäiriöillä, kun taas talonomistajat painottivat säännöstelyn turmiollisuutta ja korostivat vapaasti toimivien markkinoiden etuja. Virkamiehet vaativat ”kokonaisuuden edun” mukaista voitontavoittelun kohtuullistamista, kun talonomistajat vetosivat perustuslain takaamiin omistamisen ja yrittämisen oikeuksiin. peerReviewed
Lastensuojelun hallinnosta sen tekijöiden, kohteiden ja kokemusten historiaan
Virastoasioinnin konfliktit ja huonon kohtelun kokemukset asuntopulan oloissa 1945-1947
Sotavuodet ja erityisesti sodanjälkeinen aika nostivat kansalaisten ja julkisen hallinnon väliset suhteet kasvavan julkisen keskustelun kohteeksi. Taloudelliseen valtalakiin perustuneet säännöstelytoimet laajensivat valtion tehtäväpiiriä merkittävästi ja yleinen niukkuus lisäsi kansalaisten riippuvuutta julkisen vallan tarjoamista palveluista. Jännitteitä lisääntyneeseen kanssakäymiseen toivat monet niin poliittiset kuin tehtävien käytännön organisointiin liittyvät tekijät. Artikkelissa syvennytään kansalaisten ja hallinnon välisen kanssakäymisen arkeen ja konflikteihin tarkastelemalla toisen maailmansodan jälkeisissä huoneenvuokralautakunnissa asioineiden asunnonhakijoiden kokemuksia. nonP…
Virkamiehet byrokratian vartijoina ja rationalisoijina
‘Cos I’m a Survivor’
In post-war Finland thousands of children experienced poor upbringing, neglect and abuse, and had to deal with their experiences without social support from adults. In this article we study how difficult and bitter experiences related to childhood crises are remembered, reinterpreted and reframed in later life and in contemporary Finland. As research material we use both oral and written reminiscences of childhood in the post-war years collected in the period 2014–2016. We argue that in the recollections of difficult childhood coping and resilience emerge as major narrative themes. Although informants in their childhood were forced to suffer in silence, they remember themselves as being res…
Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu 1937–1983
Selvityksen tavoitteena oli saada käsitys suomalaisen lastensuojelun sijaishuollossa tapahtuneista kaltoinkohtelusta ja väkivallasta ensimmäisen lastensuojelulain aikana (1937–1983). Tavoitteena oli 1) tuottaa tietoa kaltoinkohtelusta ja väkivallasta, niiden luonteesta ja niiden ilmitulon ja puuttumisen mekanismeista, 2) tuoda näkyviin kaltoinkohtelu ja osoittaa sen hyväksymättömyys sekä 3) luoda rakenteita ja käytäntöjä, joilla lastensuojelun sijaishuollossa vältettäisiin aiemmin tehdyt tehdyt virheet. Selvitystyössä haastateltiin 299 henkilöä, joista suurin osa oli itse perhehoidossa, lastenkodeissa tai koulukodeissa kaltoinkohtelua kokeneita. Mukana oli myös muutamia lastensuojelun paris…
Tilastoihin jääneet
‘Cos I’m a Survivor’ : Narratives of coping and resilience in recollections of difficult childhood in post-war Finland
In post-war Finland thousands of children experienced poor upbringing, neglect and abuse, and had to deal with their experiences without social support from adults. In this article we study how difficult and bitter experiences related to childhood crises are remembered, reinterpreted and reframed in later life and in contemporary Finland. As research material we use both oral and written reminiscences of childhood in the post-war years collected in the period 2014–2016. We argue that in the recollections of difficult childhood coping and resilience emerge as major narrative themes. Although informants in their childhood were forced to suffer in silence, they remember themselves as being res…
Jyväskylän perheneuvolan maakunnallinen historia 1952-2012
Lapsen asialla aikuisten maailmassa on kirja keskisuomalaisen kasvatus- ja perheneuvonnan historiasta. Keski-Suomen kasvatusneuvola perustettiin vuonna 1952, ja toiminnan aloittaminen käynnisti samalla uuden ajanjakson lasten ja perheiden auttamistyössä. Kasvatusneuvolatyön perustan muodosti psykiatrin, psykologin ja sosiaalityöntekijän työryhmätyöskentely. Moniammatillisuus toi tutkimukseen ja hoitoon kokonaisvaltaisuutta, johon myös perheet alkoivat nopeasti luottamaan. Kasvatusneuvola muodostuikin paikaksi, josta vanhemmat alkoivat hakea apua muun muassa lasten kehitykseen, oppimiseen ja käyttäytymiseen liittyviin huolenaiheisiin. Vuosikymmenten kuluessa kasvatusneuvolan nimi on vaihtunu…
Ei ole pakko pärjätä yksin : nuoret papit käynnistivät helsinkiläisen perheneuvonnan 70 vuotta sitten
Korsuista kodittomuuteen. Rintamasotilaat asunnonhakijoina sodanjälkeisessä Helsingissä
Helsinki ajautui vakavaan asuntokriisiin vuoden 1944 lopulla. Vähävaraiset perheelliset rintamasotilaat olivat suurin asuntoa tarvitseva ryhmä. Vaikka viranomaisten toimintavaltuuksia laajennettiin ja asuntojen käyttöä pyrittiin tehostamaan, sadat reserviläisperheet joutuivat sinnittelemään vaikeissa olosuhteissa. Avunsaannin pitkittyessä viranomaistoiminnan oikeudenmukaisuus kyseenalaistettiin. Rintamasotilaat ja heidän omaisensa kokivat julkisen vallan rikkoneen lupauksensa vastavuoroisuudesta: sotavuosina kannettu vastuu ei tuonutkaan heille vastapalvelusta, oikeutta kelvolliseen asumiseen. peerReviewed
Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus
Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus pureutuu siihen, miten käsityksiä hulluudesta, mielenterveydestä ja poikkeavuudesta on eri aikoina ja eri paikoissa tuotettu kielessä, taiteessa ja kulttuurisissa käytänteissä. Artikkelikokoelmassa hulluuden rajojen määrittely nähdään historiallisena ja kulttuurisidonnaisena. Sitä lähestytään ilmiönä, joka kattaa laajan kirjon outoudesta patologiaan. Teos on syntynyt osana Jyväskylän yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 2013 perustetun Kulttuurisen mielenterveystutkimuksen tutkijaverkoston toimintaa. Verkoston jäseniä on yhdistänyt tieteenalarajat ylittävä kiinnostus hulluuteen ja mielenterveyteen. Artikkeleissa hulluutta tarkastellaan eletty…
Finding peace in a restless world: The meaning of nature and animals among children living in difficult conditions ca. 1945–1960
Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina huomattava osa suomalaislapsista joutui sopeutumaan erilaisiin elämänmuutoksiin ja kotioloissa koettaviin vaikeuksiin. Artikkelissani käsittelen keinoja, joilla vaikeissa oloissa eläneet lapset pyrkivät pitämään yllä sekä turvallisuudentunnettaan että voimavarojaan. Turvattomien tilanteiden ennakointi ja valppaana olo muodostui lasten keskeiseksi käyttäytymisen malliksi. Valppauden jatkuva ylläpito kuitenkin kuormitti lapsia. Muistitietoaineiston perusteella rauhaa rauhattomuuteen haettiin osaltaan luonnosta ja eläimistä lasten hiljaisista kuuntelijoista.
Marriage Guidance, Women and the Problem(s) of Returning Soldiers in Finland, 1944-1946
When former military chaplains began to give marital guidance to troubled couples after the end of hostilities with the Soviet Union (1941–1944) in Finland, new information about the causes and experiences of marital problems and divorces emerged during guidance sessions. Even lengthy marriages were seen to be burdened due to the stress of reunion and men’s wartime infidelity, increased inclination to drinking and aggressive behaviour. The article discusses the meaning and construction of marital expectations with respect to the development of post-war marital dissolution, and argues that wives in particular tried to adjust their marital expectations in accordance with the general developme…
Asuntopula ja siihen sopeutuminen toisen maailmansodan jälkeisessä Helsingissä 1944-1948
Monelta kantilta : Ilkka Nummelalle omistettu juhlakirja
Kirjavista käytännöistä kohti yhdenmukaista perhehoitoa : vuoden 1936 lastensuojelulaki ja sen soveltaminen
Työelämän toteutumaton murroskohta? Tarkastelussa 1960- ja 1970- lukujen yritysdemokratiavisiot
[Johdanto] Vasemmiston vuoden 1966 vaalivoitto, Rafael Paasion kansanrintamahallituksen muodostaminen ja yleisen kulttuuri- ja yhteiskuntakriitikin voimistuminen (ks. esim. Alapuro 2003, 554–555; Siisiäinen 1990, luku 3) muodostivat ”mahdollisuuksien ikkunan” (Kingdon 1995), jonka kautta kysymys työelämän demokratisoinnista nostettiin politiikan agendalle ja lainsäädännöllisen valmistelun kohteeksi.1 1960-luvun lopun poliittinen suhdanne avasi väylän työelämää koskeville radikaaleillekin muutoshankkeille. Lähes kaikki poliittiset ryhmittymät jakoivat käsityksen työelämän demokratisoinnin tarpeellisuudesta, mutta mielipiteet demokratisoinnin tulevasta sisällöstä ja toteuttamistavoista vaihte…
Jäädytetyt vuokrat säännöstelykritiikin lämmittäjänä 1945-1947
Työmiesten ja perheenemäntien väsymyksestä käyty keskustelu 1920-1940-luvuilla
Palkka- ja kotityön aiheuttamasta väsymyksestä keskusteltiin vilkkaasti 1920–1940-luvuilla. Työmiesten ja perheenemäntien väsymys oli yhteiskunnallinen kysymys, jota tarkasteltiin luokka- ja sukupuoliroolien näkökulmista. Sosiaalihallinnon virkamiesten tuottaman väsymyspuheen voi nähdä osin hierarkisena ja normittavana. Toisaalta vetoamalla työmiesten ”psykologiseen väsymykseen” haettiin tukea työsuhteiden kohentamista koskeville ratkaisuehdotuksille. Naisille väsymys tarjosi puolestaan hyväksyttävän keinon nostaa esille heidän kokemuksiaan kodin työnjakoon liittyvistä epäkohdista. peerReviewed