0000000000333783
AUTHOR
Hilkka Paldanius
Pohdintaa, selostamista ja tulkintaa : historian esseen tekstilaji tiedonalan tekstitaitojen näkökulmasta
Hilkka Paldaniuksen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin lauantaina 5. syyskuuta 2020 Jyväskylän ylipistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Anne Mäntynen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Minna-Riitta Luukka. Hilkka Paldanius: Kuka aloitti kylmän sodan? Lukion historian aineistopohjaisen esseen tekstilaji tiedonalan tekstitaitojen näkökulmasta. Jyväskylä Studies in Humanities 227. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8175-4 nonPeerReviewed
Pohdinta terveystiedon ylioppilaskoevastauksissa
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan terveystiedon ylioppilaskokeen vastauksia, joiden tehtävänanto edellyttää pohdintaa. Tutkimuksessa kuvataan vastausten rakennetta ja pohdinnan piirteitä tekstilajiteoreettisesta näkökulmasta. Kuvaamisessa hyödynnetään funktionaalisten jaksojen analysointia ja tarkastellaan tekstien kokonaisuuden rakentumista eri jäsennysperiaatteita tarkastelemalla. Jäsennysperiaatteet kumpuavat terveystiedon oppiaineesta ja koulussa opetettavista tekstinjäsennystavoista. Vastaukset edustavat yhtä koulumaailman koevastauksen ja reaalikoevastauksen tyyppiä. Aineisto koostuu 71 terveystiedon ylioppilaskoevastauksesta kevään 2009 ja kevään 2011 kokeista. Vastaukset ovat kolmes…
Historian esseevastauksen funktionaalinen rakenne
The purpose of this study is to describe the genre of an expository history essay. The data consist of 52 document-based essays that were written as a part of a history exam at a Finnish general upper secondary school. In this article, I analyse the functional structure of these essays using genre-theoretical move-analysis in a framework of genre theories and disciplinary literacies. Three different moves and six steps were found. The communicative functions of these structural elements were to contextualize the historical content of the essays, to analyse historical documents, and to use the analysis for supporting the chosen argument. The essays exhibit features of an expository text but …
Kuinka pohtivuutta edellyttävään tehtävänantoon vastataan? : erilaiset kirjoittajaäänet lukiolaisten historian esseissä
Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisin kielellisin keinoin lukiolaisten aineistopohjaisissa historian esseissä pohditaan tehtävänannon kysymystä. Aineistona on 52 suomalaisesta lukiosta kurssikokeen yhteydessä kerättyä esseevastausta. Tutkimus on tekstintutkimusta, jonka teoreettisena ja menetelmällisenä viitekehyksenä on suhtautumisen teoria. Analyysissa keskitytään esseiden lopetuksissa esiintyviin kirjoittajaääniin, joiden muodostumiseen vaikuttavat erilaiset sitoutumisen ja asennoitumisen ilmaukset. Tulokset osoittavat, että pohdinta toteutuu esseissä erilaisten kirjoittajaäänten välityksellä: Arvottajan ääni muistuttaa suostuttelemaan pyrkiville tekstilajeille tyypillistä ja analysoija…
Selostuksesta tulkintoihin : aineistojen esittäminen lukiolaisten historian esseissä
Artikkelissa selvitetään tiedonalakohtaisten tekstitaitojen viitekehyksessä, miten lukiolaisten historian esseissä rekontekstualisoidaan aineistona olevia historiallisia -dokumentteja ja miten dokumentteja selostavat ja niitä tulkitsevat esitykset eroavat toisistaan. Aineistona on 52 lukion kurssikokeen yhteydessä kirjoitettua esseetä, joiden tehtävänanto edellyttää aineistojen hyödyntämistä vastauksen perustelussa. Tutkimuksen teoreettisena ja metodologisena viitekehyksenä ovat systeemis-funktionaalinen kieliteoria ja siihen pohjautuva suhtautumisen teoria. Tutkimuksen analyysiyksikön rajauksessa hyödynnetään projektion käsitettä, ja analyysin kohteeksi on valittu sellaiset projektiot, joi…
Sisältötiedon toistamista vai aineiston analyysia? : tiedonalakohtaiset tekstitaidot historian ylioppilaskokeen tehtävänannoissa ja pisteytysohjeissa
Tarkastelemme historian ylioppilaskokeen aineistopohjaisia tehtävänantoja, tehtävänantoihin liittyviä aineistoja sekä vastauksille laadittuja pisteytysohjeita historian tekstitaitojen näkökulmasta. Tiedonalalähtöisen historianopetuksen lähtökohtana pidetään historiallisen ajattelun harjaannuttamista, mikä edellyttää historiallisten tekstien kanssa työskentelemistä: kykyä tulkita lähteitä ja niiden tekijöiden intentioita sekä arvioida lähteiden pohjalta tehtyjä tulkintoja. Ylioppilaskokeilla on merkittävä vaikutus opetukseen ja arviointiin. Jotta ylioppilaskokeen tehtävät ohjaisivat vahvistamaan historian tekstitaitoja ja edelleen historiallista ajattelua, tulisi tehtävien ohjata työskentele…
Historiallisen toimijuuden rakentuminen lukiolaisten esseevastauksissa
Artikkelissa tarkastellaan historiallisen toimijuuden representoitumista osana tiedon rakentumista lukiolaisten kirjoittamissa dokumenttipohjaisissa esseissä. Tutkimuksen aineistona on 23 historian esseetä, joiden tehtävänantona on pohtia kylmän sodan aloittajaa annetun oheisaineiston valossa. Artikkelissa tekstitaitoja lähestytään sosiokulttuurisesti rakentuvina ja tiedonalakohtaisina taitoina. Esseiden kielen piirteiden tarkastelu sidotaan siis historian tiedonalan tiedonmuodostukseen sekä koulu-kontekstiin liittyviin piirteisiin.
 Artikkelin teoreettinen ja metodologinen viitekehys pohjautuu systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan. Historiallista toimijuutta lähestytään transitiivi…
Lukion historian opettajien käsityksiä esseen arviointiin vaikuttavista piirteistä
Artikkelissa tarkastellaan lukion historian opettajien käsityksiä aineistopohjaisen esseen arvioinnista ja siihen vaikuttavista piirteistä tiedonalan tekstitaitojen näkökulmasta. Aineisto koostuu opettajien ryhmähaastatteluista ja lukiolaisten kirjoittamista aineistopohjaisista esseistä. Haastattelut analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla ja esseiden kielellisiä piirteitä systeemis-funktionaalisen kieliteorian avulla. Analyysissä keskityttiin opettajien arvostamiin esseen piirteisiin ja niiden kielellisiin toteumiin. Opettajien arvostamissa piirteissä korostuivat erityisesti sisältötiedon hallinta sekä tehtävänannon noudattaminen. Aineiston käyttöön ja opiskelijan omaan pohdintaa…
Historian opettajien käsityksiä tiedonalan tekstitaitojen opettamisesta lukiossa
Tutkimuksessa tarkastelemme lukion historianopettajien käsityksiä tiedonalansa tekstitaidoista aineistopohjaisen esseen kirjoittamisen opettamisen ja arvioinnin yhteydessä. Lukiossa jokaisen opettajan tulee opettaa oman tiedonalansa kieltä ja tekstitaitoja, jotka kietoutuvat taustalla olevan tieteenalan tiedonmuodostuksen käytänteisiin. Tiedonalan tekstitaitojen opettaminen nojaa opettajien käsityksiin tiedonmuodostuksen käytänteistä sekä niihin liittyvästä tekstitoiminnasta. Tutkimme opettajien käsityksiä siitä, mikä on lähdeaineistojen kriittisen tarkastelun rooli ja mitä on opiskelijan oma pohdinta aineistopohjaisissa esseissä. Hyödynsimme tutkimuksen aineistona kahta historian opettajie…
Sisältötiedon toistamista vai aineiston analyysia?
Tarkastelemme historian ylioppilaskokeen aineistopohjaisia tehtävänantoja, tehtävänantoihin liittyviä aineistoja sekä pisteysohjeita historian tekstitaitojen näkökulmasta. Tiedonalalähtöisen historiaopetuksen lähtökohtana pidetään historiallisen ajattelun harjaannuttamista, mikä edellyttää alkuperäislähteiden kanssa työskentelemistä: kykyä tulkita lähteitä ja niiden tekijöiden intentioita sekä arvioida lähteiden pohjalta tehtyjä tulkintoja. Ylioppilaskokeilla on merkittävä vaikutus opetukseen ja arviointiin. Jotta ylioppilaskokeen tehtävät ohjaisivat vahvistamaan historian tekstitaitoja ja edelleen historiallista ajattelua, tulisi tehtävien ohjata työskentelemään aineistojen kanssa. 
 …