Yhteistyötä yli rajojen : kulttuurierojen merkitys kansainvälisessä kulttuuriyhteistyössä
Kulttuuriyhteistyön lisääminen on nostettu esiin Suomen kulttuuripoliittisissa linjauksissa osana kulttuuriviennin kehittämistyötä. Kulttuurierojen tiedostaminen ja ymmärtäminen auttaa kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä. Tutkimus esittelee kulttuurierojen kokemista kansainvälisen kulttuuriyhteistyön toteuttajien näkökulmasta sekä pohtii toiminnan teorian mahdollisuuksia kulttuurierojen tutkimuksen soveltamiseen yhdessä jo kehiteltyjen kulttuuriteorioiden kanssa. Tämän työn esimerkissä on pyritty yhdistämään toiminnan teoria ja Geert Hofsteden kulttuuriulottuvuusteoria. Tutkimus on toiminnan teorian ja Hofsteden kulttuuriulottuvuusteorian yhdistämisen osalta teoreettinen, mutta Hofsted…
Exploring Culture in and of the Cold War
The Cold War used to be portrayed as a global struggle between the United States and the Soviet Union. Even if this image has been challenged many times, the main images that come to mind when speaking of the Cold War, are often linked to superpower rivalry between the Soviet Union and the United States, the threat of a military conflict, and nuclear armament. These images have proved tenacious regardless of scholarship underlining cooperation across apparent ideological division and cross-border interaction instead of hostility. One of the key weaknesses is that many areas still lack empirical research that would fill in the gaps and provide material to allow us to re-evaluate the extent a…
Stalinismi musiikissa : narodnost-käsite Neuvostoliiton musiikkipolitiikan diskursseissa 1930-luvulla
Tässä maisterintutkielmassa tarkasteltiin yhden sosialistisen realismin alakäsitteen, narodnostin, merkitystä ja asemaa Neuvostoliiton musiikkipolitiikassa 1930-luvulla. Narodnost-käsitteen merkitystä selvitettiin suhteessa 1930-luvun Neuvostoliiton laajempiin poliittisiin diskursseihin, mikä toi esille Neuvostoliiton virallisen taidesuuntauksen muotoutumisen yhteyden tuon ajan historialliseen ja poliittiseen kontekstiin. Käsitteen määrittelyssä hyödynnettiin kahta historian ja kielen suhdetta tarkastelevaa teoreettista viitekehystä, diskurssintutkimusta ja käsitehistoriaa. Näiden teorioiden pohjalta luotiin lähestymistapa, jossa käsitteiden nähdään muodostuvan diskursseista. Näin ollen käs…
Conference ‘East-West cultural relations : interplay of arts and cultural diplomacy, 1945–2017’ at the University of Jyväskylä, 24–25 February 2017
The conference on cultural diplomacy and relations between East and West (broadly understood) gathered 120 scholars to the wintry Central Finland to discuss and share the most recent contributions ...
Pohjoismaiden slavistit koolla Joensuussa
Proletariaatti, intelligentsija ja kulttuuri Neuvostoliiton musiikkipolitiikassa 1920- ja 1930-luvuilla
Narodnost Neuvostoliiton musiikkipolitiikassa 1930-luvulla
Artikkeli käsittelee yhden keskeisimmän sosialistista realismia määrittäneen alakäsitteen, narodnostin (suom. ”kansallisuus” tai ”kansanomaisuus, kansanomainen henki, kansallinen omaleimaisuus”), historiaa ja käyttöönottoa Neuvostoliiton musiikkipolitiikassa 1930-luvulla. Tutkimuksellisena lähestymistapana sovelletaan käsitehistorian ja diskurssintutkimuksen periaatteita kiinnittäen huomiota erityisesti poliittisesti merkityksellisten käsitteiden historiallisuuteen. Narodnost oli käsite, jonka avulla perusteltiin taidemusiikin kaanonin ja erityisesti romantiikan aikakauden musiikin sopivuus sosialistiseen yhteiskuntaan. Käsitteen avulla vallankumouksellisuuden ja edistyksellisyyden diskurss…