Miten lastenhoidon ratkaisuja saa perustella? : vanhempien puhetta 1-2-vuotiaan lapsensa hoitoratkaisuista

Tutkimuksessa selvitettiin, miten vanhemmat jäsentävät ja perustelevat alle kaksivuotiaan lapsensa hoitoratkaisuja. Vanhempien haastatteluista tunnistettiin kolme puhetapaa, jotka tarjoavat toisistaan eroavan näkökulman lapsen hoitoratkaisun perusteluksi. Vanhempien tapa käyttää näitä diskursseja – ”vanhemman hyvinvointi”, ”lapsen paras” ja ”rahapuhe” – osoittaa, kuinka kulttuurisesti ja moraalisesti latautuneesta valinnasta lapsen hoitojärjestelyissä on kyse. Valintaan liittyvät pohdinta ja näkemykset siitä, mitä on hyvä vanhemmuus ja millaista hyvä lapsuus. peerReviewed

"Mä teen sulle vähän nutturoita" : lasten fyysinen kommunikaatio ja kontaktieleet päiväkodin vertaisryhmässä

Lapset, ruumiillisuus ja päiväkodin järjestys : tutkimus ruumiillisuuden tuottamisesta ja merkityksellistymisestä lasten päiväkotiarjessa

“No periaatteessa minun tiedossani se aika lailla on”: Palveluohjauksen työntekijän tiedollinen asema varhaiskasvatuksen palveluohjauskeskusteluissa

Kunnilla on laissa säädetty velvollisuus antaa huoltajille tietoa erilaisista varhaiskasvatuksen vaihtoehdoista. Tätä tiedottamista kutsutaan palveluohjaukseksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan huoltajan ja kunnan palveluohjauksen työntekijän välisiä puhelinkeskusteluja. Palveluohjauskeskusteluja tutkitaan institutionaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Institutionaaliselle vuorovaikutukselle on ominaista osallistujien roolien muotoutuminen vuorovaikutuksen edetessä (esim. Drew & Heritage, 1992). Artikkelissa kiinnitämme huomion vuorovaikutukseen osallistujien tiedollisiin suhteisiin hyödyntämällä tietämisen alueen käsitettä (Heritage, 2012). Artikkelissa tutkitaan, miten palveluohja…

Lasten kotihoito ja sen taloudellinen tukeminen: kunnallisten luottamushenkilöiden näkökulma

Artikkelissa kysytään, miten lasten kotihoidosta ja sen tukemisesta keskustellaan paikallisesti. Kun-nat tuottavat lasten kotihoidon merkityksellistämiselle erityisen kontekstin. Kunnat vastaavat niin varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisestä kuin lasten kotihoidon tuen rahoittamisesta kuitenkin niin, että oikeus kotihoidon tukeen syntyy palveluun kytkeytyvän oikeuden käyttämättä jättämisestä. Analyysi pohjautuu 32 kunnallisen luottamushenkilön haastatteluun. Haastattelut toteutettiin kym-menessä kunnassa keväällä 2016. Analyysi paikantaa aineistosta kehysanalyysin keinoin kaksi lasten kotihoitoa merkityksellistävää tulkintakehystä: talous-rationaalisen ja kulttuuris-normatiivisen tul-kinta…

Rationalizing early childhood education and care in the local context : a case study of Finnish municipalities

In this chapter, we focus on local early childhood education and care (ECEC) policy discourses by scrutinizing the rationalities given for ECEC in ten Finnish municipalities. The empirical data comprise qualitative interviews with local politicians and ECEC administrators (n = 78) and the analysis applies a discourse analytic framework. As a result, we highlight three interpretative frames – local, economy and function – through which the organization and provision of ECEC is discussed. We conclude our analysis by constructing three local rationalities – investing in education in a diverse environment; a personal service conditioned by working life; and the best possible quality of ECEC wit…

“No periaatteessa minun tiedossani se aika lailla on”: Palveluohjauksen työntekijän tiedollinen asema varhaiskasvatuksen palveluohjauskeskusteluissa

Kunnilla on laissa säädetty velvollisuus antaa huoltajille tietoa erilaisista varhaiskasvatuksen vaihtoeh- doista. Tätä tiedottamista kutsutaan palveluohjaukseksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan huoltajan ja kunnan palveluohjauksen työntekijän välisiä puhelinkeskusteluja. Palveluohjauskeskusteluja tutkitaan institutionaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Institutionaaliselle vuorovaikutukselle on ominaista osallistujien roolien muotoutuminen vuorovaikutuksen edetessä (esim. Drew & Heritage, 1992). Ar- tikkelissa kiinnitämme huomion vuorovaikutukseen osallistujien tiedollisiin suhteisiin hyödyntämällä tietämisen alueen käsitettä (Heritage, 2012). Artikkelissa tutkitaan, miten palveluohja…