Ruotsin kielen osaamisvaatimuksista vapauttaminen korkeakouluissa

Artikkelin tarkoituksena on selvittää, millä perusteilla opiskelija voi saada vapautuksen osaamisvaatimuksesta ruotsissa toisena kotimaisena kielenä osana korkeakoulututkintoa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Tilannetta on kartoitettu syksyllä 2017 korkeakouluille lähetetyllä kyselyllä, johon saatiin kattavasti vastauksia. Tulokset osoittivat, että käytänteet vaihtelevat suuresti sekä yksittäisten korkeakoulujen että korkeakoulusektorien välillä. Opiskelijoita ei siis kohdella tasavertaisesti eri korkeakouluissa. Tämä herättääkin pohtimaan, olisiko mahdollista luoda yhteisiä käytänteitä ruotsin osaamisvaatimuksista vapauttamiseksi niiden korkeakouluopiskelijoiden osalta, joid…

Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien kansainvälistymiskokemuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2012) on nostanut kansainvälistymisen yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi ammattikorkeakouluissa. Kansainvälistymiselle on annettu myös tietty painoarvo ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa: sekä henkilöstön että opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus on nostettu mittareiksi, samoin ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014). Miten nämä kansainvälistymispyrkimykset näkyvät ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien työssä ja millainen rooli heillä on koulunsa kansainvälistymisessä? Näitä kysymyksiä selvitettiin kyselytutkimuksella, johon osallistui 159 amk-kielten ja viestinnän opettajaa. Artikkeliss…

Svenskans situation i Finland. Lagar och utbildningssystem

Inledning: I Finland har två språk officiellt status som nationalspråk – finska och svenska. På så vis skiljer sig situationen en del från de övriga nordiska länderna. Situationen skiljer sig på flera punkter också från andra tvåspråkiga nationer (se McRae 2007 för en jämförelse mellan Belgien, Schweiz, Kanada och Finland). Andelen finländare med svenska som modersmål är drygt 5 % jämfört med 91 % som har finska som modersmål. Svenskan och finskan har dock en helt likvärdig status i lagstiftningen. Vidare läser alla elever i svenskspråkiga skolor finska liksom eleverna i finskspråkiga skolor läser svenska. I denna artikel berättar vi översiktligt om den finländska lagstiftningen och om sven…

Ammatillisen ruotsin opettajat yhdessä opetusta kehittämässä yli kouluasteiden

Tässä artikkelissa kerrotaan, miten ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajat toteuttivat oman opetuksen kehittämishankkeita yhteisessä täydennyskoulutushankkeessa. Keskeisiksi kehittämisteemoiksi nousivat digitaalisuus ja yhteistyön lisääminen yli koulurajojen. nonPeerReviewed

Työelämälähtöistä ja alakohtaista kieltenopetusta

Ruotsin kielen osaamisesta ja oppimismotivaatiosta eri kouluasteilla

Ruotsin kielen asemasta pakollisena kouluaineena keskustellaan paljon tiedotusvälineissä. Tämä keskustelu värittyy usein tunnepitoisilla kannanotoilla ruotsin kielen puolesta tai sitä vastaan. Joulukuussa 2011 julkaistussa teoksessa Svenskan i den finska skolan och högre utbildningen, jonka ovat toimittaneet Taina Juurakko-Paavola ja Åsa Palviainen, sen sijaan esitetään tutkijoiden tuloksia siitä, miten eri kouluasteiden oppilaat ja opiskelijat itse kokevat ruotsin kielen tärkeyden, ts. millainen motivaatio heillä on opiskella ruotsia ja millaisia oppimistuloksia ko. oppijat keskimäärin saavuttavat eri kouluasteilla. Julkaisu kattaa peruskoulun (Eeva Tuokko), ammatillisen perustutkinnon (Ri…