0000000000448957
AUTHOR
Tiia-mari Hovila
Suomalaisen (yliopisto)filosofian hiljennetyt äänet
Onko naisfilosofeja sivuutettu suomalaisen filosofian historiassa? Mitä asialle tulisi tehdä? Pitäisikö nykyiseen kaanoniin lisätä naisia ja muita vähemmistöryhmien edustajia, vai tulisiko työskennellä uudenlaisen yhteisöllisemmän historiakäsityksen rakentamiseksi, jossa teorioita ja ajatuksia ei palauteta yksittäisiin henkilöihin ja heidän teoksiinsa? Millä muilla piilevillä tavoilla filosofista keskustelua hiljennetään ja filosofian harjoittajien joukkoa rajataan? nonPeerReviewed
Filosofian kahtiajako? : analyyttisen ja mannermaisen filosofian institutionaaliset tekijät
Viimeisten vuosikymmenien aikana filosofian jakoa mannermaiseen ja analyyttiseen on tutkittu laajalti. Sekä kansallisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa jaottelun käyttökel-poisuus on yhtäältä kyseenalaistettu mutta toisaalta sitä on myös vahvistettu yliopistofi-losofian opetuksessa, tutkimuksessa ja tieteellisissä kokouksissa. Miten jaottelua nykyään käytetään? Minkälaiset institutionaaliset tekijät ylläpitävät sitä? peerReviewed
Naurua Medusan tapaan : feministisen ironian ja yhteiskuntakritiikin mahdollisuuksista
Medusa esiintyy antiikin mytologiassa käärmehiuksisena naishirviönä, gorgona, jonka kivettävää katsetta rohkeimmatkin miehet pelkäävät. Medusan myytissä esille tulevaa naiskuvaa on käsitelty sekä taiteentutkimuksessa että filosofiassa. Feministifilosofi ja -kirjailija Hélène Cixous (s. 1937) tekee myytistä ironisen tulkinnan, jossa Medusa nauraa häntä vastaan taistelevien miesten turhalle pelolle. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ironian ja feministisen filosofian välisiä yhteyksiä ei kuitenkaan ole selvitetty. Mitä Medusan myytti ja ironia tarjoavat feministiselle yhteiskuntakritiikille? Entä voiko ironia toimia uudenlaisen kirjoittamisen ja ajattelun tapana? peerReviewed