Ruumiillinen tieto sairaalaympäristöissä : valokuvia suomalaisista mielisairaalahistoriikeista

Mielisairaalamuistot nykykulttuurissa

Sairaala taiteen näyttämönä

Suomessa on viime vuosina rakennettu useita uusia sairaaloita ja laajennettu tai peruskorjattu vanhoja. Näihin sairaaloihin on sijoitettu ja hankittu runsaasti taidetta, sillä taiteella on tutkimuksissa osoitettu olevan terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus. Sairaaloihin hankittua ja niissä esiteltyä taidetta voidaan kutsua sairaalataiteeksi. Artikkelissa esittelemme, millaista tutkimusta sairaalataiteesta on tehty, pohdimme millaisia taiteen tiloja sairaalat ovat ja millaisia mahdollisuuksia tai haasteita sairaalat tarjoavat taidehistorioitsijoille niin työskentely-ympäristöinä kuin tutkimuskohteina. Artikkelimme empiirinen osuus perustuu havainnointiin neljässä sairaal…

Kuinka kumma toimii?

Noin neljäkymmentä prosenttia väestöstä on kokenut kummia. Marja-Liisa Honkasalon ja Kaarina Kosken toimittama teos rakentaa monitieteistä, kulttuurintutkimuksen lähtökohdista kumpuavaa aikalaisanalyysiä arkiymmärryksen ylittävien, kummien kokemusten asemasta nyky-Suomessa. Kirjoittajat hahmottavat kummien kokemusten paikkaa arjessa, tieteessä, uskonnossa ja taiteessa. He ottavat kokemukset todesta ja kysyvät, mitä kummista kokemuksista seuraa pikemminkin kuin ovatko ne totta. Kirja on tärkeä puheenvuoro mielenterveyden kulttuurisuutta käsittelevässä keskustelussa, sillä se ravistelee käsityksiä normaalista ja legitimoi sangen yleisiä, mutta yleisesti patologisoituja, leimaavia kokemuksia. …

Tulkintojen tiheikössä : tilojen ja ihmisten kaikuja mielisairaalamuistoissa

Åsgårdstrand kuvissa ja mielikuvissa

1800-luvun loppupuolella monet norjalaistaiteilijat etsiytyivät Oslovuonon länsirannikolla sijaitsevaan Åsgårdstrandiin viettämään kesiään. Yksi taiteilijoista oli Edvard Munch (1963–1944), joka Elämäfriisissään kuvasi usein pikkukaupungin rantamaisemia. Myöhemmin myös monet Munchin taiteesta kiinnostuneet taiteilijat ja tutkijat ovat hakeutuneet Åsgårdstrandiin – heidän joukossaan brittiläinen nykytaiteilija Tracey Emin (s. 1963), jonka teoksen Homage to Edvard Munch and All My Dead Children (1998) voi mieltää feminiiniseksi kommentiksi Munchin rakkausteemalle. Artikkelissa taiteen ja kulttuuriympäristön suhdetta lähestytään Munchin ja Eminin Åsgårdstrandiin sijoittuvien kuvien ja tekstien…

Hulluus kulttuurisena kysymyksenä

Religious and spiritual motifs in the art of the patients of Nikkilä Hospital

This article focuses on religiousness and spirituality in the art works of psychiatric patients of Nikkilä Hospital, Finland. The pictures analysed here belong to a collection held at the Helsinki City Museum and they were made during the twentieth century. The theoretical frame of the study is a cultural study of mental health. The collection is approached as presenting a specific kind of imagery which has connections not only to the personal history and diagnoses of the patients; their cultural context and hospital environment is also taken into account. The religiousness and spirituality of the Nikkilä collection are also compared with outsider art and examples of art history internation…

Taidetta tutkimaan : menetelmiä ja näkökulmia

Engraved in the Body: Ways of Reading Finnish People’s Memories of Mental Hospitals

AbstractFinnish psychiatric practice has been heavily based on institutionalization. Mental hospitals have thus been part of Finns’ lives in many ways. Our multidisciplinary research group has investigated how experiences in these institutions are remembered today by analysing writings by patients, relatives, personnel and their children, collected in 2014–2015 with the Finnish Literature Society. The memories cover phases of psychiatric care from the 1930s to the mid-2010s. This article presents multiple ways in which experiences that are often difficult verbalize can be interpreted, e.g. by drawing on perspectives from creative, artistic and cultural studies. Collecting and archiving the …

Leikkiä ja liikettä mielisairaalaympäristöissä : turvallisuus ja pelko mielisairaaloiden henkilökunnan lasten muistoissa

Kulttuuriympäristöä tutkimassa

Maallistuneet Madonnat ja 1800-luvun lopun käsityksiä materiaalisuudesta

Edvard Munch (1864-1944) ja Axel Gallén (Akseli Gallen-Kallela) (1865-1931) tutustuivat toisiinsa Berliinissä vuonna 1895, jolloin he pitivät yhteisnäyttelyn Ugo Barroccio -taidegalleriassa. Yhteisnäyttelyssä taiteilijat esittelivät muun muassa omat versionsa madonna-aiheesta. Gallénin materiaalikuvauksessaan yksityiskohtainen ja vertauskuvallisuudessaan renessanssihenkiseksikin luonnehdittu, äitiyden onnea henkivä Madonna-teos sisältää runsaasti visuaalisia viitteitä Vienan Karjalaan, suomalaisen kansallismytologian alkulähteille. Taiteilija oli tehnyt häämatkansa Vienan Karjalaan pari vuotta ennen teoksensa valmistumista ja kuvasi teoksessaan vaimonsa Maryn ja tyttärensä Impi Marjatan. Mu…

Hulluuden säikeitä Edvard Munchin taiteessa ja elämässä

Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus

Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus pureutuu siihen, miten käsityksiä hulluudesta, mielenterveydestä ja poikkeavuudesta on eri aikoina ja eri paikoissa tuotettu kielessä, taiteessa ja kulttuurisissa käytänteissä. Artikkelikokoelmassa hulluuden rajojen määrittely nähdään historiallisena ja kulttuurisidonnaisena. Sitä lähestytään ilmiönä, joka kattaa laajan kirjon outoudesta patologiaan. Teos on syntynyt osana Jyväskylän yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 2013 perustetun Kulttuurisen mielenterveystutkimuksen tutkijaverkoston toimintaa. Verkoston jäseniä on yhdistänyt tieteenalarajat ylittävä kiinnostus hulluuteen ja mielenterveyteen. Artikkeleissa hulluutta tarkastellaan eletty…

Mielisairaalan varjoista : nostalgia ja melankolia mielisairaala-alueilla asuneiden lapsuusmuistoissa

1940–1960-luvuilla suomalaisten mielisairaaloiden henkilökunta perheineen asui tyypillisesti sairaala-alueilla tarkoitusta varten rakennetuissa asunnoissa. Käytäntö toi mielisairaala-alueille myös henkilökunnan lapset. Analysoin artikkelissa mielisairaalan henkilökunnan lasten lapsuudenympäristöihinsä liittämiä tunnekokemuksia. Nyt jo aikuisten lasten muistelmat sävyttyvät paitsi nostalgisesta kaipuusta lapsuuden leikkipaikkoihin ja mielisairaalaelämän yhteisöllisyyteen, myös melankoliasta, joka liittyi yhteisön eristyneisyyteen ja siellä läsnä olevaan väkivallan ja kuoleman uhkaan. Keskeisiä käsitteitä analyysissa ovat nostalgian ja melankolian lisäksi topofilia ja topofobia eli paikkaan l…

"Elämä täyttyy pienistä vainajista" : Pasi Tammen maalaustaiteen symboliikkaa

A metabolism of Adam and Eve: Damien Hirst meets Edvard Munch

Sari Kuuva, University of Jyvaskyla Sari Kuuva, PhD (in cognitive science, 2007 and art history, 2010) is a post-doctoral researcher who works at the Department of Art and Cultural Studies at the University of Jyvaskyla. She has studied the relationship between art, aesthetics and psychology, particularly the concept of the symbol and the problematics of experiencing and creating visual art. Among Kuuva’s main publications relating to the art of Edvard Munch are: Symbol, Munch and Creativity: Metabolism of Visual Symbols (University of Jyvaskyla 2010); ‘Emotional creativity in art: case scream’ in Mind and Matter: Selected Papers of Nordic 2009 Conference for Art Historians (Helsinki, Socie…

Humanitaarisen avun esineistä manosfääreihin : kulttuurisia näkökulmia tunteiden tutkimukseen

Arvio teoksesta Rinne, Jenni, Anna Kajander & Riina Haanpää toim. Affektit ja tunteet kulttuurien tutkimuksessa. Helsinki: Ethnos. 2020. 348 s. ISBN 978- 952-68509-5-5. nonPeerReviewed

A Corridor That Moves: Corporeal Encounters with Materiality in a Mental Hospital

Mimesis and Mediation in the Semana Santa Processions of Granada

Katseita ja sulkeutumisia : omakuvat ja ruumiillisuus Nikkilän sairaalan potilastaiteessa

Tämä artikkeli käsittelee omakuvia Nikkilän sairaalan potilastaiteen kokoelmassa 1900-luvulta. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti omakuvien välittämä ruumiillinen tieto potilaiden kokemuksista. Analyysissä kiinnitetään huomiota ihmisfiguureiden asentoihin, ilmeisiin, eleisiin ja liikkeisiin, kuten myös suhteisiin teoksissa kuvattujen ihmisten välillä. Kuvia tarkastellaan suhteessa paljon omakuvia tehneiden mielen ja kehon sairauksista kärsineiden taiteilijoiden, kuten Vincent van Goghin, Helene Schjerfbeckin, Edvard Munckin ja Frida Kahlon teoksiin. Analyysissa hyödynnetään sekä Nikkilän sairaalan taidekerhon toimintaan liittyvää kirjallisuutta että tuoreempaa kuvataideterapian tutkimust…

Content-based approach to experiencing visual art

FM Sari Kuuva osoittaa väitöskirjatutkimuksessaan, että ihmiset assosioivat taideteoksiin paljon sellaista, jolle ei ole yksiselitteistä havaittavaa vastinetta kuvissa itsessään. Kuvaa tulkitessa katsojalle muodostuu siitä mentaalinen representaatio, jossa kuvan sisältämä havaintoinformaatio sulautuu katsojan persoonallisten tietojen ja tunteiden kanssa. Katsojat kuvittelevat maalauksiin esimerkiksi ylimääräisiä henkilöhahmoja ja aikaulottuvuuksia sekä käyttävät omaa ammattitietoaan apuna kuvan tulkinnassa. Kokemuksemme kuvista poikkeavatkin aina siitä, mitä kuvat puhtaasti visuaalisina ärsykkeinä ovat. – Esimerkiksi Eero Järnefeltin Koli-maisema sai osan katsojista muistelemaan omia luonto…

Engraved in the Body : Ways of Reading Finnish People's Memories of Mental Hospitals

Finnish psychiatric practice has been heavily based on institutionalization. Mental hospitalsMental hospital have thus been part of Finns' lives in many ways. Our multidisciplinary researchMultidisciplinary research group has investigated how experiences in these institutions are remembered today by analysing writings by patients, relatives, personnel and their children, collected in 2014--2015 with the Finnish Literature Society. The memoriesMemory cover phases of psychiatric care from the 1930s to the mid-2010s. This article presents multiple ways in which experiences that are often difficult verbalize can be interpreted, e.g. by drawing on perspectives from creative, artistic and cultura…

Semana Santa -kulkueet Granadassa : eletystä uskonnosta elämystalouteen?

Mielen maisemia : luontokuvasto mielisairaalapotilaiden taiteessa

Artikkeli käsittelee suomalaisten mielisairaalapotilaiden piirrosten ja maalausten luontokuvastoa. Tutkimusaineistoa ovat Helsingin kaupunginmuseon hallinnoimat Nikkilän sairaalan potilastaiteen kokoelman kuvat. Kuvien diagnostisen tulkitsemisen sijasta Nikkilän kokoelmaa lähestytään kuvastona selvittäen, millaista luontoon liittyvää symboliikkaa kokoelman teokset sisältävät. Teosten luontokuvastoa peilataan suomalaisten mielisairaalapotilaiden kirjallisiin muistelmiin, kansainvälisen potilastaiteen luontokuvastoon ja taiteen historiaan. Kun aikaisempi mielisairaaloiden potilastaiteen tutkimus on usein keskittynyt siihen, kuinka potilaiden tekemät kuvat ilmentävät heidän sairauttaan, tämän …

Muistot mielisairaalasta kulkevat ihmisten mukana

Munch ja Madonnan evoluutio

Tieteellinen artikkeli

Kulttuuriympäristö kuvissa ja mielikuvissa

Tässä TAHITI-lehden numerossa jatketaan Jyväskylän yliopistossa 12–13 helmikuuta 2015 järjestettyjen kuudensien taidehistorian päivien teeman – kulttuuriympäristön – käsittelyä. Kulttuuriympäristö: käsitteet, keinot ja konkretia -konferenssin esitelmissä kulttuuriympäristöä lähestyttiin monipuolisesti erilaisista näkökulmista ja moninaisten aineistojen avulla. Esitelmien lähestymistapojen ja aiheiden kirjo voidaan jäsentää kahdeksi – joskin monin tavoin toisensa leikkaavaksi – temaattiseksi kokonaisuudeksi. Konferenssiesitelmien pohjalta kootussa lehden edellisessä teemanumerossa (TAHITI04/2015) kulttuuriympäristöä tarkasteltiin erityisesti kulttuuriympäristö- ja kulttuuriperintöhallinnon, …

Symbol, Munch and creativity: metabolism of visual symbols

In this dissertation the relationship between visual symbols and creative thinking is studied through visual, textual and conceptual analysis. The first part of the work focuses on the concept of symbol, the second part on the imagery of Edvard Munch (1863–1944), and the third part on creative thinking. The problematics of visual symbols is approached through the concept of metabolism by assuming that both perceivable and non-perceivable properties of symbols can transform when symbols are used. Because visual symbols are frequently understood as conventional signs with fixed meanings, their perceivable properties are easily ignored. However, symbols can also be unconventionally used, for e…