Everyday life and the new shapes of identities : The different meanings of ‘things that did not happen’ in the lives of Finnish older persons during …

2021

The COVID-19 pandemic has affected our lives in many ways since the end of 2019. This paper investigates the everyday lives of Finnish older persons during the first three months of the pandemic when they were required to stay in “quarantine-like conditions.” The study utilises the ‘sociology of nothing’ in exploring the meanings of nothingness in the everyday lives of older people; that is, the things, events and people that were absent from their lives because of the pandemic. The main interest of the article is to reverse the typical analytical focus from ‘things that happened’ to ‘things that did not happen’ and to shed light on the experiences and descriptions of older persons' unlived…

Caring in space: the boundaries between public and private spaces in Finnish adult foster care homes

2020

AbstractThe purpose of this article is to explore a hybrid community-based form of care for older people called adult foster care. In the article, the nature of the foster care home as a place of care is explored from the foster carers’ point-of-view. It is based on an interview study of 12 foster carers. In this article, the theoretical frameworks from human geography and work–family research are combined in order to analyse the boundaries between private family-life and public work-life in the particular space of the foster care home. The research questions are: What kinds of public and private spaces exist in adult foster care homes? What kinds of boundaries separate (a) the public and p…

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua : ikääntyneiden perhehoito Suomessa

2017

Tässä artikkelissa tarkastellaan ikääntyneiden perhehoitoa, jolla tarkoitetaan ikääntyneen henkilön lyhyt-, osa-aikais- tai pitkäaikaishoitoa ja asumista perhehoitajan kodissa. Artikkelin tarkoituksena on tunnistaa tekijöitä, jotka ovat perhehoidon taustalla ja joiden varassa perhehoitoa kehitetään ikääntyneiden hoivan yhdeksi vaihtoehdoksi. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan perhehoitoa hoivapoliittisena ratkaisuna julkisen ja yksityisen rajalla semiformaaliuden ja (de)domestikaation käsitteiden kautta. Aineistona käytetään eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjoja sekä perhehoito- ja perhehoitajalakeja ja näiden lakien hallituksen esityksiä, joita analysoidaan Carol Bacchin WPR-metodin avull…

Leisure Adjustments of Older Finnish Adults during the Early Stages of the COVID-19 Pandemic

2022

The current approach to “aging well” emphasizes the importance of active leisure participation in late adulthood. This relates to the view that leisure activities enable older adults to stay physically, mentally, and socially active, and they thereby contribute to wellbeing. In spring 2020, leisure activity engagement was significantly hampered by the COVID-19 pandemic. This study explores leisure-related experiences and adaptation strategies among Finnish older adults during the period of strict physical distancing. The data comprises letters (N = 77) written by Finnish people (aged 70–93) that were analyzed using content analysis. The study suggests that the reorganization of leisure was …

Tensions and resilience: the experiences of adult foster-care workers in Finland

2018

This article examines adult foster care for older people in Finland. This is a semi-formal service in which older people are cared for by foster carers who are remunerated for their work by the local municipality. In the article, the tensions and resources of resilience of foster-care work are analysed. The data consist of 12 thematic interviews with foster carers. The results suggest that foster-care work is emotionally draining and has adverse effects on social relationships. However, foster carers see caring as purposeful, they see themselves as professionals and they have enough social resources.

Time to care? Temporal variations of agency of the Finnish adult foster carers.

2020

This article analyses a hybrid form of housing and care service for older people called adult foster care. In Finnish adult foster care model, an older person moves to a foster care home and is cared for by a semi-professional foster carer who is not related to them. A foster care home is thus simultaneously a personal dwelling and a site of intensive care work which also changes the rhythms and routines of both the foster carer and older person. In the article I ask, how do foster carers express their temporal agency and its variations (identity, pragmatic, life course) through time work? By temporal agency I mean individuals' ability to impact on their experience of time, which is done th…

Välttämättömyyspuheesta vaivaan

2017

Perhehoitoa paikantamassa

2021

Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus

2017

Henkilökohtainen budjetti : systemaattinen kirjallisuuskatsaus kansainvälisestä tutkimuksesta

2014

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää henkilökohtaisen budjetin käyttöä Hollannissa ja Englannissa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Henkilökohtaisella budjetilla tarkoitetaan tiettyä rahasummaa, joka myönnetään asiakkaan käytettäväksi hoidon, hoivan tai apuvälineiden hankintaa varten. Henkilökohtaisella budjetilla pyritään aktivoimaan kansalaisia lisäämällä heidän valinnanmahdollisuuksiaan. Sen tavoitteena on myös kustannusten vähentäminen ja kilpailun lisääminen. Tutkimuksessa keskitytään kuvaamaan, miten nämä aktivointipyrkimykset näkyvät henkilökohtaisen budjetin mallissa tarkastelemalla eri osapuolten kokemuksia henkilökohtaisen budjetin käytöstä. Lisäksi tutkimukses…

Tarinoita takapulpetista : syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten kokemuksia kouluviihtyvyydestä

2017

Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten kokemuksia kouluviihtyvyydessä. Huomio kiinnittyy etenkin heidän opettajiensa merkitykseen viihtyvyyden tai viihtymättömyyden tunteen rakentumisessa. Aiemman tutkimuksen perusteella kouluviihtyvyys vaikuttaa nuorten päätöksiin jatkokouluttautumisesta, jonka on edelleen tutkittu olevan tärkeimpiä nuorten syrjäytymiseen liittyviä tekijöitä. Kouluviihtyvyyskokemusten merkityksiä tutkimalla onkin tarkoitus pohtia opettajan mahdollisuuksia syrjäytymisen varhaisessa ennaltaehkäisyssä. Tutkimus on toteutettu laadullisen tutkimuksen menetelmin ja sen lähestymistapa on fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimusaineist…