0000000000583617
AUTHOR
Jenni Alisaari
Oppilaan kotoutumisen tukeminen valmistavassa opetuksessa
Valmistava opetus on tärkeä askel oppilaan perusopetukseen integroitumisen, kotoutumisen ja kielitaidon kannalta. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toteuttama Perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän oppimistulosten arviointi 2015 (Kuukka & Metsämuuronen 2016) osoitti, että valmistavalla opetuksella oli merkittävä positiivinen vaikutus perusopetuksen päättövaiheessa Suomeen tulleiden oppilaiden suomen kielen taitotasoon. Tässä artikkelissa käsittelemme valmistavaa opetusta käytännön toteuttamisen näkökulmista. Lisäksi pohdimme, miten oppilaan kotoutumista ja identiteetin kehittymistä voidaan tukea valmistavassa opetuksessa.
#kielitietoisuus #kielellisestivastuullinenopetus #kielellisestivastuullistavaopetus – twiittejä käsiteviidakosta
Sekä tieteessä että arkipuheessa käydyissä keskusteluissa on viime aikoina ilmennyt tarve tarkentaa käsitteitä, joita käytetään keskusteltaessa eri kielitaustoista tulevista oppijoista ja heidän opettamisestaan. DivED-hanke järjesti kesäkuussa 2020 pohjoismaisen käsiteseminaarin. Tässä tekstissä esitellään seminaarista twiiteiksi muotoiltujen ajatusten taustoja ja jatketaan keskustelua aiheesta.[1] nonPeerReviewed
”Tätä käytetään ja paljon!” : Suomi-kouluille ensimmäinen yhteinen opetussuunnitelmasuositus
Millainen olisi koulu ilman opetussuunnitelmaa? Miten voidaan opettaa, jos ei ole opetussuunnitelmaa ohjaamassa opettajan työtä? Suomi-koulut ovat kuitenkin toimineet maailmalla pian kuusikymmentä vuotta, ja suomea on opetettu ja opittu Saksassa, Yhdysvalloissa, Thaimaassa, Arabiemiraateissa ja Papua-Uudessa-Guineassa asti. Ulkomaille muuttaneet vanhemmat ovat olleet huolissaan lastensa suomen kielen säilymisestä ja perustaneet koulun. Usein koulut ovat myös vakiinnuttaneet asemansa. Nyt historian rattaat narahtelevat – Suomi-kouluille on laadittu oma opetussuunnitelmasuositus! Tässä artikkelissa tarkastellaan uuden opetussuunnitelmasuosituksen linjauksia, kerrotaan sen synnyttäneestä tarpe…
Suomea laulaen – laulaminen kielen opetuksen menetelmänä
Laulamista on pitkään käytetty kielen opetuksessa sekä Suomessa että ulkomailla, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa opettajia suositeltiin käyttämään laulamista kaikessa kielen opetuksessa jo 1980-luvulla (James, 1985). Käytetäänkö suomen kielen opetuksessa laulamista? Entä onko laulamalla mahdollista kehittää myös kirjoittamisen taitoja? nonPeerReviewed
“We thought about it together and the solution came to our minds”: languaging linguistic problem-solving in multilingual Finnish classrooms
Abstract This study examines a learning experiment in which linguistic problem-solving tasks designed to increase students’ (aged 9–13) language awareness through collaborative dialogue were introduced in multilingual primary school classrooms in Finland. The aim was to analyse how the students (N = 126) reported what was happening during the linguistic problem-solving tasks, drawing on the method of languaging. Additionally, the study investigates how meaningful, relevant and novel the students with diverse backgrounds found the tasks. The data were collected via a survey. Students’ problem-solving reports were analysed via content analysis, with the Taxonomy of Cognitive Process applied. …
DivED – kohti kieli- ja kulttuuritietoisempaa opettajuutta ja opettajankoulutusta
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan opetus rakentuu kielitietoisuudelle, eri kielten ja kulttuurien arvostukselle sekä eri kulttuureiden vuorovaikutukselle. Opettajat ja opettajankouluttajat tietävät, että kielet, kulttuurit ja identiteetit ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Haasteena on, miten kieli- ja kulttuuritietoisuutta voidaan käytännön tasolla toteuttaa. DivED on pyrkinyt vahvistamaan sekä jo nyt työelämässä olevien opettajien että opettajaopiskelijoiden osaamista tällä saralla. Tässä artikkelissa kuvaillaan hankkeemme toimintaa, saavutuksia, haasteita sekä tulevaisuudennäkymiä. nonPeerReviewed