Keskeiset keinot luontokadon pysäyttämiseksi

2021

Sanna Marinin hallitus on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseen ja luontokadon pysäyttämiseen. Lupaus on äärimmäisen tärkeä. Luonnon ekosysteemien heikennys uhkaa elintärkeiden eko-systeemipalveluiden tuotantoa sekä ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Maailman talousfoorumi on nostanut luontokadon viiden vakavimman ihmiskuntaa uhkaavan riskin joukkoon. Myös Suomen luontotyyppien ja lajiston uhanalaisuustilanne on hälyttävä. Hallituksen kehysriihessä päätetään hallitusohjelman toteuttamisesta ja lunastetaan vuoden 2019 eduskuntavaalien lupaukset luonto- ja ilmastotoimista. Myös EU:n uusi biodiversiteettistrategia velvoittaa Suomea panostamaan luonnonsuojeluu…

Conceptualizing nature-based science tourism: a case study of Seili Island, Finland

2021

Nature-based tourism has been widely addressed, yet research on nature-based science tourism, founded on science, scientific knowledge, and/or engagement in scientific research, is still scarce. Drawing on tourist motivation, nature-based tourism, special interest tourism, and science tourism, a novel theoretical conceptualization of nature-based science tourism was developed. The framework identified three categories of science tourism with intensifying levels of tourists’ interest in scientific knowledge and tourist engagement: tourism based on scientific knowledge, tourism with scientific adventure or volunteering, and scientific research tourism. In the empirical part, the framework was…

Luonnon monimuotoisuus ja vihreä elvytys

2021

Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamasta kriisistä taloudellisesti verrokkimaita paremmin, mutta työllisyystilanne on silti heikentynyt ympäri maata ja talouden ennustetaan supistuvan noin 4,7 prosenttia vuonna 20201. Negatiivisten talousvaikutusten minimoimiseksi hallitus on suuntaamassa EU:n elpymisvälineestä varoja käytettäväksi toimiin, jotka samanaikaisesti auttavat ratkaisemaan aikamme kahta merkittävää kriisiä: ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Kyse on aidosti vakavista kriiseistä. Esimerkiksi Maailman talousfoorumi on listannut luonnon ekosysteemien romahduksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan epäonnistumisen sekä vaikutuksiltaan että todennäköisyydeltään…

Soiden ennallistamisen suoluonto-, vesistö- ja ilmastovaikutukset. Luontopaneelin yhteenveto ja suositukset luontopolitiikan suunnittelun ja päätökse…

2021

Suomen alkuperäisestä 10,4 miljoonan hehtaarin suoalasta yli puolet on ojitettu metsä- ja maatalouden sekä turvetuotannon tarpeisiin. Etelä-Suomessa ojitus on ollut voimakkainta: keskimäärin noin 75 prosenttia ja monin paikoin vielä suurempi osa soista on ojitettu. Suot ovat Euroopan luontotyypeistä kaikkein uhanalaisin luontotyyppiryhmä ja Suomella on erityisvastuu soiden suojelusta. Kaikkiaan 54 prosenttia Suomen 50 suoluontotyypistä on uhanalaisia ja lisäksi 20 prosenttia on silmällä-pidettäviä. Ensisijaisesti Suomen soilla elävistä lajeista 11 prosenttia eli yhteensä 120 lajia on uhanalaisia. Uhanalaisilla lajeilla ja luontotyypeillä on korkea riski hävitä Suomesta. Mittava ojitus näkyy…

Elonkirjo ehtyy : suosituksia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi

2019

Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn ympäristö- ja talousvaikutukset : Luontopaneelin yhteenveto ja suositukset luontopolitiikan suunnittelun ja päätök…

2022

Raportin yhteenveto LUONTOPANEELIN KESKEISET HUOMIOT JA SUOSITUKSET • Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn osuutta kannattaa merkittävästi kasvattaa taloudellisista syistä. Valtaosa suomalaisista ja pohjoismaisista jatkuvapeitteistä ja jaksollista metsänkäsittelyä vertailevista tutkimuksista koskee puuntuotantomäärää metsänkäsittelyn taloudellisen tuloksen sijaan. Mahdollisimman suuri puuntuotannon määrä voi olla edullista puun ostajalle, mutta se ei välttämättä ole taloudellisesti paras vaihtoehto maanomistajan eli puun tuottajan eikä myöskään puun tuottajien ja ostajien yhteenlasketun taloudellisen tuloksen eli kansantalouden näkökulmasta. Vaikka hakkuukertymät voivat jatkuvapeitteisessä me…