Urheiluseurat ammattimaistumisen ristiaallokossa

Urheilun ammattimaistuminen on jatkunut Suomessakin jo vuosikymmeniä. Tutkittua tietoa on ollut saatavilla niukanlaisesti. Tätä tutkimusaukkoa paikkaa raportti, jonka aineisto koottiin vuodenvaihteessa 2020–2021 toteutetulla seurakyselyllä. Ammattimaistumista osoitti jo sekin, että kyselyyn vastanneissa 91 seurassa oli keskimäärin seitsemän päätoimista työntekijää. Enimmillään seurassa toimi 200 osa-aikaista työntekijää. Yli puolet seuroista oli saanut palkkaukseen ulkopuolista tukea, ja yleisin rahoituslähde oli oppisopimus- ja työllistämistuki. Osaavan työvoiman löytäminen osoittautui haastavaksi. Seuratyöntekijöiden lisäksi 60 prosenttia vastanneista seuroista maksoi palkkaa urheilijoill…

Professionalising clubs : increasing paid work in Finnish team sports clubs

Vanhemmat moni-ilmeinen vaikuttaja kilpaurheiluun sosiaalistumisessa

Nuorisourheilussa vanhemmat on perinteisesti nähty harrastuksen mahdollistajana. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten harrastuksen muuttuessa myös vanhempien rooli muuttuu. Mitä intensiivisempi harrastus on, sitä tiiviimmin myös vanhemmat osallistuvat harrastukseen. Vanhemmat on aiempaa vahvemmin tunnustettu nuorisourheilun yhdeksi toimijaksi myös käytännön urheiluelämässä. Tässä artikkelissa tarkastellaan vanhempien roolia ja merkitystä nuorten kilpaurheiluun sosiaalistumisessa. Tutkittavia osa-alueita olivat vanhempien urheilutausta, kokemus vanhempien vaikuttavuudesta ja vanhempien osallistuminen. Tutkimusaineisto muodostui 14–15-vuotiaille kilpaurheilijoille tehdystä kyselystä, joh…

Towards professional service delivery organisations : transformation of grassroots sports clubs in Finnish team sports

Ammattilaisuus amatörismin kriisiyttäjänä suomalaisessa joukkueurheilussa 1975–2018

The challenge of commercialization and professionalization : a comparative study of the governance of ten sports leagues in Finland

Nuorten urheilupolut : tutkimus kilpaurheiluun sosiaalistumisen normeista, pääomista ja toimijuudesta

Sport is a popular activity among Finnish children and adolescents. Junior sport encompasses various objectives, and one of its functions is to generate the prerequisites for competitive sport and an elite sports career. This study examines socialization into competitive sport. It approaches the socialization process as a sports path that denotes the sequence of states and events in sport as part of one’s life course. The study emphasizes experiences and through them the meaning-giving and lifeworld of the young athletes themselves. Hence, the aim of the study is to create a sociological interpretation of athlete development. The research data comprise a survey of 2,430 registered participa…

Koronakriisi haastaa seuratoimijat

Globaali koronapandemia on pysäyttänyt urheilun. Kolmannen sektorin toiminnaksi jäsennetyt liikunta- ja urheiluseurat ovat 2000-luvulla ottaneet ripeitä ammattimaistumisen askeleita ja joutuneet koronakriisissä ongelmiin. Urheilujärjestöissä ja -seuroissa eletään sopeuttamistoimien aikaa. nonPeerReviewed

Osataanko johtaa tiedolla?

Young athletes’ significant experiences in sport : critical sociological reflections on athlete development

AbstractThe aim of this article is to provide a sociological perspective on athlete development by using the theoretical framework of socialization and life course. Significant experiences are used as an interpretational tool to study young athletes’ perceptions of their socialization process. The research data, which were collected at a sports upper secondary school, consist of life historical interviews with 26 young athletes aged 14–17 years. Through content analysis, their significant experiences in sports were divided into four categories and then analyzed further in relation to the Habermasian dualistic reality of the lifeworld and the system. The results were the following. First, no…

Joukkuelajeja harrastavien nuorten urheilupolut

Lasten ja nuorten tavoitteellinen valmennus alkoi urheiluseuroissa 1970-luvulla (Itkonen 2003, 340). Urheiluseuratoiminnan suosio on ollut näihin päiviin asti kasvava. Suosituimpia urheilulajeja ovat joukkuepalloilulajit. (Kansallinen liikuntatutkimus 2009–2010, 16.) Urheilun ja liikunnan parissa muodostuu myös jokaiselle harrastajalle oma harrastushistoriansa, jossa on sekä yksilöllisiä että yhteisiä piirteitä. Urheileminen ja liikunnan harrastaminen muodostavatkin elämänkulkuun oman, kyseiseen elämänalueeseen rajatuvan polun. Tätä voidaan kutsua urheilupoluksi. (Aarresola 2015) Tässä artikkelissa pureudumme joukkueurheilulajeja harrastavien nuorten urheilupolkuihin. Aineistona käytämme se…

Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi

Poikkeavat polut muuttuvassa urheilussa : rationalisoituvan urheilun nykysosialisaatio nuorten tulkitsemana

Tutkimuksen kohteena ovat nykynuorten elämäkerralliset urheilupolut, joita tarkastelemme lajisosialisaation, pääomien ja toimijuuden ulottuvuuksin. Lajisosialisaation vahvistuminen ilmenee historiallisessa tarkastelussa kilpaurheilun rationalisoitumisen seurauksena. Nuorten erilaiset pääomat ja toimijuus mahdollistavat kuitenkin eriävien valintojen ja polkujen syntymisen nykyisen kilpaurheilun kontekstissakin. Tutkimuksessamme hahmottelemme neljä urheilupolkutyyppiä. Nuorten omiin tulkintoihin perustuva urheilupolkujen tutkiminen lisää ymmärrystämme urheiluun sosiaalistumisen muutoksista. peerReviewed