Ammattitaiteilijuus ja kirjailijana olemisen ehdot muunkielisten kirjailijoiden näkökulmasta

In this article I describe the results of a questionnaire survey done on non-dominant language writers in Finland, and reflect this on the criteria by which a professional artist has been traditionally defined in Finland. The background data consists of reports and studies on artists' social standing conducted by Arts Promotion Center Finland, Cupore and the Finnish Writers' Union.
 There were 31 responses to the study from non-dominant language residents of Finland who identify themselves as writers. Among these writers, the most often mentioned factor to define a professional writer were published works. Published works have also been central when a professional artist / writer has b…

"Hyvä mahdollisuus meikäläiselle, joka ei voi ihan kilpailla suomalaisten kanssa" : valtion apurahat monikulttuurisiin taidehankkeisiin : taiteen edistämistä vai kotouttamispolitiikkaa?

”Hyvä mahdollisuus meikäläiselle, joka ei voi ihan kilpailla suomalaisten kanssa” Valtion apurahat monikulttuurisiin taidehankkeisiin: taiteen edistämistä vai kotouttamispolitiikkaa? Katri Talaskivi Pro gradu -tutkielma Yhteiskuntapolitiikka / kulttuuripolitiikan maisteriohjelma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja Miikka Pyykkönen Syksy 2013 86 sivua + 3 liitettä Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee niitä haasteita, joita ulkomaalaistaustaiset taiteilijat kokevat kohdanneensa pyrkiessään suomalaiselle taiteen kentälle, sekä sitä, millaisiin tarpeisiin valtion apurahat monikulttuurisiin taidehankkeisiin heidän mielestään vastaavat. Tutkielman kvalitatiivine…

Ylirajaisuuden ulottuvuuksia Tanya Tynjälän ja Lee David Rodgersin kirjailijantyössä

Uusien kielivähemmistöjen kirjailijat – keitä he ovat?

Suomessa asuu tällä hetkellä eri arvioiden mukaan 90--130 kirjailijaa, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Artikkeli luo kuvaa siitä, keitä nämä kirjailijat ovat ja millaisista lähtökohdista he työtään tekevät. Heistä puhutaan usein kuin kyse olisi yhtenäisestä joukosta; artikkeli nostaa esiin esimerkkikirjailijoita kolmesta erilaisesta kirjailijatyypistä, jotka muodostavat omat marginaalin marginaalinsa. Se kuvaa myös niitä haasteita, joita äidinkieleltään muut kuin valtakieliset kirjailijat kohtaavat pyrkiessään suomalaiselle kirjallisuuden kentälle.

Äidinkieli ja kuuluminen Suomen muunkielisten kirjailijoiden kielivalinnoissa

Käsitteen ”suomalainen kirjallisuus” on perinteisesti ymmärretty viittaavan Suomessa suomeksi tai ruotsiksi kirjoitetulle kirjallisuuteen, mutta 1990-luvulta alkaen väestön nopea monikielistyminen on laajentanut myös täällä asuvien kirjailijoiden kielikirjoa. Tässä artikkelissa pohditaan, miksi useimmat Suomessa asuvat muunkieliset kirjailijat jatkavat työskentelyä äidinkielellään, vaikka se käytännössä sulkisi heidät ulos suomalaisesta kirjallisuusinstituutiosta. peerReviewed

Kieli-ideologia ja kirjailijakäsitys 2010-luvun Suomessa : muunkielisten kirjailijoiden kokemuksia suomalaisessa kirjallisuusinstituutiossa

FM, YTM Katri Talaskiven kirjallisuuden väitöskirjakäsikirjoituksen "Kieli-ideologia ja kirjailijakäsitys 2010-luvun Suomessa. Muunkielisten kirjailijoiden kokemuksia suomalaisessa kirjallisuusinstituutiossa" tarkastustilaisuus pidettiin Jyväskylän yliopistossa 20. marraskuuta 2021.