Need for study and career counselling in computer science

High drop-out rates among undergraduate students of Computer Science (CS) can be explained by low study motivation. One way to increase students' motivation is to support their professional orientation and identity by various study and career counselling methods. A survey of Finnish CS students' awareness of their career choices and evaluation of undergraduate courses from the viewpoint of professional benefit, as well as an analysis of a group counselling module organized for first-year students, indicate that CS education can be improved not only by intensifying the professional aspects of individual courses, but also by including study and career counselling modules as integrating compon…

Yliopistosta työelämään : opintopolun työelämäorientaatiota tukemassa

Korkeakouluopettajan pedagoginen hyvinvointi etätyössä

Opiskelijan urataitojen tunnistaminen ja tukeminen tavoitteellisessa ohjausprosessissa

Vertaisuus voimavarana ohjauksessa

Rinnakkaisopetussuunnitelmasta yhteisöllisyyttä, osaamisen tunnistamista ja käytännön kokemusta yliopisto-opintojen ohessa

Tässä artikkelissa kuvataan suomalaiselle koulutusjärjestelmälle vieraampaa toimintamuotoa, rinnakkaisopintosuunnitelmatoimintaa (extra-curricular activities). Toimintaa pilotoitiin Jyväskylän yliopistossa, jossa sen toteutusta seurattiin tutkimuksen avulla viisi vuotta. Kansainvälisten rinnakkaisopintosuunnitelmamallien mukaisesti suomalainen kokeilu perustui vapaaehtoistyön tekemiseen, mutta siihen kytkettiin mukaan ryhmäohjaus, joka tuki opiskelijan työskentelyä vapaaehtoistyöpaikassa ja auttoi opiskelijaa tunnistamaan kokeilun aikana kehittyvää osaamistaan. Pitkittäistutkimuksen aineisto kerättiin sekä haastatteluina että kyselylomakkeilla. Tulokset osoittavat, että rinnakkaisopintosuun…

Gradupuhetta tutkielmaseminaarissa

Leena Penttinen tarkasteli tutkielmaseminaaria opinnäytteen tekemisen ja ohjaamisen näyttämönä. Tutkielmaseminaarissa melkein maisterit käyvät akateemista keskustelua. Seminaarit ovat myös osa opinnäytteiden ohjausprosessia ja niiden vetäjänä toimii useimmiten opiskelijoiden graduohjaaja. Penttinen analysoi sitä, mistä opiskelijat puhuvat, kun he puhuvat seminaarissa gradustaan ja mistä ohjaajat puhuvat, kun he puhuvat gradusta ja tutkimuksen tekemisestä. Lisäsi hän analysoi seminaarilaisten puhetta opiskelijakollegoidensa opinnäytteistä. The purpose of the study was to explore the undergraduate research seminar as a social situation centred on the thesis process and thesis supervision. Sem…

Miten työelämäorientaatiota voidaan tukea koulutuksen aikana?

”työelämäorientaation vahvistamisella koko opiskelun ajan ja sitä kautta tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittymisellä on merkitystä yksilön koko elämään. Opiskelun mielekkäät työelämäyhteydet kytkeytyvät elämänkokonaisuuteen ja viime kädessä on kyse laajasti opiskelijan hyvinvoinnin tukemisesta”, perustelevat kirjoittajat työelämähorisontin kytkemistä opiskeluun lähtien henkilökohtaisista hops-prosesseista.

University Students’ Approaches to Making the Most of Their Study Time

This article explores university students’ approaches to and positions with regard to making the most of their study time. The article discusses how various normative societal expectations around students’ use and management of time feature in their talk about how they organise their everyday lives. The research is based on thematic interviews (n = 28) that focused in detail on students’ day-to-day activities that were generated with students from two sets of generalist study fields in three regional Finnish universities. The results of a discursive analysis of students’ positionings reveal three discursive positions that represent of a variety in students’ approaches to make sense of the t…

Miten työelämäorientaatiota voidaan tukea koulutuksen aikana? : korkeakouluopiskelun pedagoginen työelämähorisontti

”Työelämäorientaation vahvistamisella koko opiskelun ajan ja sitä kautta tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittymisellä on merkitystä yksilön koko elämään. Opiskelun mielekkäät työelämäyhteydet kytkeytyvät elämänkokonaisuuteen ja viime kädessä on kyse laajasti opiskelijan hyvinvoinnin tukemisesta”, perustelevat kirjoittajat työelämähorisontin kytkemistä opiskeluun lähtien henkilökohtaisista hops-prosesseista. peerReviewed

Hops-ohjaajan yhteistyöverkostot

Supporting students' pedagogical working life horizon in higher education

In this article, we introduce a model of a pedagogical working life horizon. It encompasses questions posed by individual students concerning their future and incorporates the idea of a working life orientation to the pedagogical possibilities within education. Working life orientation consists of three elements: individual relationship, knowledge and skills and employability. In the model, we aim to outline how an orientation to working life might be included in higher education, providing a broad perspective on the various pedagogical possibilities. There are two key pedagogical elements supporting the implementation of the pedagogical working life horizons model: reflection and an inquir…

Peer Group Mentoring Programmes in Finnish Higher Education––Mentors’ Perspectives

Peer mentoring is one of the most important guidance practices for first-year students entering higher education and academic life. We are interested in mentors’ roles and apply the ideas of group counseling in order to increase the understanding of peer mentoring. Other aspects of guidance––content, methods, and collaboration––are approached on the basis of the holistic career guidance model. The data were gathered via an online questionnaire (n = 784) from 20 Finnish HE institutions. The results show that peer mentoring is a positive experience. The main emphasis is on the personal, psychosocial aspects of the student’s life. We identified four mentor types based on used activities. The e…