Yliopiston opiskelijavalinnasta opintourille : miten opintouratyypit ja siirtymäjärjestelmä linkittyvät koulutuspoliittisiin tavoitteisiin?

Yliopistojen opiskelijavalintajärjestelmä on uudistumassa. Tavoitteena on nopeuttaa jatko-opintoihin sijoittumista ja varhentaa työelämään siirtymistä tutkinnon jälkeen. Hidas sijoittuminen jatkoopintoihin, pitkät opiskeluajat ja alhaiset tutkintojen läpäisyprosentit ovat olleet jo pitkään korkeakoulupoliittisena kesto-ongelmana. Ongelmat eivät siis liity pelkästään opiskelijavalintaan, vaan myös opintojen aikaisiin tekijöihin. Tarkastelen tässä artikkelissa, millaisina pitkien opiskeluaikojen ja matalien läpäisyprosenttien syyt näyttäytyvät yliopisto-opiskelijoiden opintourien pohjalta. Syitä peilataan hyvinvointivaltiomalleihin perustuviin siirtymäregiimeihin, jotka muodostavat reunaehdot…

Higher education graduates' employment and the uncertainty of working life.

The aim of this chapter is to examine how the uncertainty and instability of working life is reflected in Finnish polytechnic graduates’ employment. The present study investigates the fields of business and engineering by comparing two graduate cohorts. The societal context in which new graduates enter working life is that of an increasing precariousness in the labour market, which affects higher education graduates as well as the general population. Nowadays, a higher education qualification is not necessarily a guaranteed path to a high income and high social status as it used to be. Insecurity and uncertainty in society and working life can be considered as general features of late moder…

Työelämätulokset eriytyvät saman korkeakoulututkinnon suorittaneilla

Opintopoluilta opintourille : katsaus tutkimukseen

Opintojen keskeyttäminen, opintopoluilta putoaminen, pitkät opis­keluajat ja hidas siirtyminen koulutuksesta työelämään ovat keskeisiä teemoja koulutuspoliittisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta tavoitteena pidetään usein suoria, välivuodettomia siirtymiä koulutusasteelta toiselle ja sujuvasti eteneviä koulutusuria. Käytännössä osa ikäluokasta osallistuu useampaan koulutukseen ja vuorottelee koulutuksesta työhön ja työstä koulutukseen sekä työskentelee opintojen ohessa. Julkaisussa kuvataan opintouriin vaikuttavia tekijöitä yksilön, siirtymäjärjestelmän ja oppilaitoksen tasolla kirjallisuuden pohjalta työstetyn mallin avulla. Malli tarjoaa evä…

Gender segregation in the employment of higher education graduates

This article examines the employment and placement in the working life of Finnish higher education graduates (i.e. graduates from universities and polytechnics), focusing on gender equality. It reports a study on gender segregation in higher education and working life, considered in relation to Nordic gender equality policies. The data were gathered via a questionnaire administered to graduates in business and administration (n = 1067) and in technology (n = 1087), three years after their graduation. The results showed that men were able to secure permanent and full-time employment more often than women, and men achieved better correspondence between their degree and their employment. Howev…

Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen opintourat

Julkaisun tarkoituksena on avata uusia näkökulmia ajankohtaiseen koulutuspoliittiseen keskusteluun opintourista. Raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen laajojen rekisteriaineistojen pohjalta opintouratyyppien ja koulutuksellisten siirtymien yleisyyttä ammatillisen toisen asteen peruskoulutuksessa ja korkeakoulutuksessa (ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa). Erilaisilla opintouratyypeillä tarkoitetaan opintojen keskeyttämistä, viivästymistä, valmistumista sekä koulutuksen vaihtoa koulutusasteelta, -sektorilta ja alalta toiselle. Tutkimus kohdistuu koulutussektoreittain eri aloittajakohortteihin, joiden opintouria seurattiin koko opiskeluajan. Rekistereistä poimittiin kultakin koulutus…

Korkeakoulutuksen eriytyvät työelämätulokset

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan korkeakoulutettujen tutkinnollaan saavuttamien työelämätulosten eriytymistä ja eriytymisen yhteyttä koulutusalaan sekä muihin tutkinnon suorittaneiden taustaan liittyviin tekijöihin. Näitä tekijöitä ovat sukupuoli, pohjakoulutus ja ikä. Lisäksi eriytymistä tarkastellaan työantajasektorin (julkinen/yksityinen) mukaan, joka on olennaisesti yhteydessä sekä koulutusalaan että sukupuoleen. Tutkimuksen teoreettisessa kehyksessä korkeakoulututkinto ymmärretään resurssina, joka valmistuneella on hyödynnettävissä työelämään sijoittumisessa, mutta jonka hyödynnettävyys eriytyy henkilöiden muiden ominaisuuksien mukaan. Resurssinäkökulma perustuu signaaliteoriaan, jon…