Sukukirja ajan tasalle

Sommersin suvun kiinnostava kronikka

Vaivaisukot kestävät aikaa

Artikkelikokoelma yhdistää samaan teokseen vaivaisukkoihin liittyvää tutkimusta eri tieteenaloilta. Se on syntynyt kesällä 2013 järjestetyn Vaivaisukot Kerimäellä -näyttelyn tuloksena. Kirja lähestyy aihettaan tuoreista näkökulmista. Artikkelikokoelma korostaa vaivaisukkojen ainutlaatuisuutta kulttuurituotteina ja osoittaa, kuinka monipuolisesti niitä on mahdollista tutkia. Vaivaisukkojen paluu on erinomainen tietokirja, joka soveltuu hyvin monentyyppisten lukijoiden käyttöön. Kirja on oivallinen perus- ja hakuteos, joka vaivaisukkojen tapaan kestää aikaa. nonPeerReviewed

How to Become an Author: The Poet Isa Asp and Her Childhood Fascination with Writing for Magazines

In this article the author explores the early development of the identity as a writer of a Finnish-speaking poet Lovisa (or Isa) Asp (1853–1872). She wrote her lyrics in the Finnish language in the 1870s, and she is regarded as the first 19th-century female Finnish poet (whose works were published in Finnish). She began writing poetry (initially in Swedish) as a teenager and started her literary career as a contributor to children’s magazines. Asp began her studies at the Teacher Training College in Jyväskylä in autumn 1871 with the aim of working as an elementary school teacher, but she also dreamt of becoming an established writer someday. Unfortunately, her early death meant that most of…

Katsaus 2000-luvun suomalaisiin etunimiin

Kirja-arvostelu teoksesta Saarelma-Paukkala, Minna: Etunimikirja. Suomalaiset nimitrendit 2000-luvulla. SKS, 2017. 268 sivua. ISBN 978-952-222-831-4. Minna Saarelma-Paukkalan Etunimikirja jatkaa edeltäjiensä viitoittamalla tiellä. Se tarkastelee aiemmista vastaavista teoksista tuttuja teemoja 2010-luvulle päivitettyinä. Ajankohtaista etunimitutkimusta esittelevästä teoksesta jää puuttumaan historiantutkimuksen näkökulma aiempien vuosikymmenten nimistöön, samoin kuin viimeaikaisen pohjoismaisen tutkimuksen tuloksia. Omimmillaan tekijä on kuvatessaan nimipäiväkalenterin uudistamisen viimeisimpiä vaiheita, joissa hän on ollut itsekin aktiivisesti mukana, ja tästä uudistustyöstä olisi ollut kii…

An inherited name as the foundation of a person's identity: How the memory of a dead person lived on in the names of his or her descendants

A personal name has always played a central role in the formation of an individual’s identity. In addition to the surname, the forename also defined his or her place within the family community, which for most people was the most important target in the identification process, especially in the early modern period. The identities of the persons in rural families were also to a great extent based on personal names inherited from forebears and the images thus created. In this article, I examine to what extent the naming practices of the population in the hinterland Finnish countryside and the identities created by them were connected with ancestors. The study spans a quite long period, from t…

Using the concept of onomastic literacy as an analytical tool : A methodological examination of the names of European royal families

Onomastic literacy (the skills needed to interpret the cultural and social phenomena and meanings related to name-giving) are part of a person’s cultural capital. I use this concept, which I have developed, to study personal names in family networks and in royal families in particular. This research combines the approaches and methodologies of collective biography, microhistory and the history of mentalities. The concept of onomastic literacy helps us to contextualize the lives of the research objects more closely as part of the cultures and local communities of their times, thereby revealing the deep-rooted motives behind name choices and the slow change in mentalities affecting naming. pe…

Tuhoisa influentsa tarttui leskipastorska Pihlin kotikirjastoon: pandemian vaikutus 1800-luvun perheen kirjakokoelmaan

1800-luvulla kirjoilla oli esineinä vielä rahallista ja yhteiskunnalliseen statukseen liittyvää arvoa, ja omistajan kuolema aloitti yleensä vain uuden luvun kirjan elämässä. Tutkin kuolinpesien kirjakokoelmien kohtaloja käyttämällä esimerkkinä erästä 1800-luvun lopun tapausta, jossa leskipastorska Pihl antoi kotikirjastonsa kirjoja helsinkiläiselle Minerva-antikvariaatille myytäväksi. Mikrohistoriallinen esimerkki kertoo perheenjäsenen kuolemantapauksen vaikutuksesta eri sukupuolten ja sukupolvien kirjanomistukseen. Tarkastelen, miten säätyläisperheissä, kuten pappisperheissä, yhtäkkinen kuolema muutti kirjojen omistussuhteita, ja kuinka perheen sisällä miesten ja naisten suhtautuminen kirj…

Näkökulma yleisten kirjastojen menestystarinaan

Menestystarina nimeltä kirjasto on Kirsti Kekin elämäntyöhön pohjautuva teos suomalaisten yleisten kirjastojen lähihistoriasta. Tietokirja käy läpi erityisesti viime vuosikymmenten aikana tapahtunutta kirjastoalan kehitystä ja valottaa tehtyjen päätösten taustoja. Elämäkerrallisesta sävystään johtuen kirja antaa lukijalle hyvin käytännönläheisen kuvan näistä tapahtumista, ja tarjoaa samalla poikkeuksellisen laajan katsauksen siihen, millaisena suomalaisten yleisten kirjastojen menestystarina on näyttäytynyt hallinnon näkökulmasta tarkasteltuna. nonPeerReviewed

"Hyödyllisemmät kaikista tavaroista" : Isa Asp, kirjat ja runoilijan lukuharrastus

Runoilija Isa Asp (1853–1872) kuvasi ensimmäisen seminaarivuoden syyslukukaudella kirjoittamasssaan aineessa Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaarissa, millaisen kirjaston hän haluaisi joskus tulevaisuudessa omaan kotiinsa. Tutkin artikkelissani Isa Aspin elämänvaiheita esimerkkinä käyttäen sitä, millaista kirjallisuutta 1850-luvulla syntyneellä runoilijanaisella oli käytettävissään. Pohdin, minkälaisesta lukemastaan kirjallisuudesta hän ammensi oman tuotantonsa ainekset ja millaisia kirjallisia esikuvia hänellä oli. Isa Asp kykeni ystävä- ja tuttavaperheiden sekä koulukirjastojen avulla tutustumaan aikansa kotimaiseen kirjallisuuteen ja maailmankirjallisuuden klassikoihin varsin laajasti,…

Kirjasto elää!

Kirjaston kuolema on tarpeellinen puheenvuoro kirjastojen elinvoiman puolesta. Tekijät haluavat päivittää kirjastojen aseman, tehtävän ja arvon yhteiskunnallisessa keskustelussa. Teos sisältää useita tärkeitä keskustelunavauksia kirjastojen nykytilasta ja tulevaisuuden suunnasta. nonPeerReviewed

Suomalaisen perheen yhteisen sukunimen lyhyt historia

Viimeistään 1900-luvulta lähtien on ajateltu, että yhteinen sukunimi symboloi suomalaista perhettä julkisissa yhteyksissä ja muodostaa perheenjäsenten yhteisen identiteetin perustekijän. Suomen lainsäädännön mukaan naiset olivat kuitenkin velvollisia ottamaan aviomiehensä sukunimen vain lyhyen aikaa, 1930-luvulta 1980-luvulle ulottuvalla ajanjaksolla. Pohdin artikkelissani, miksi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkuvuosikymmenten ajatusmaailma vaikutti hyvin pitkään suomalaisten sukunimistöön. peerReviewed

From religious instruction to school education: elementary education and the significance of ambulatory schools in rural Finland at the end of the 19th century

Katse naisten elämään: biografisesta menetelmästä historiantutkimuksessa

Arvio teoksesta Leskelä-Kärki, Maarit. Toisten elämä. Kirjoituksia elämäkerroista. Vantaa: Avain. 2017. 272 s. ISBN 978-952-304-124-0. Book review: Leskelä-Kärki, Maarit. Toisten elämä. Kirjoituksia elämäkerroista. Vantaa: Avain. 2017. 272 s. ISBN 978-952-304-124-0

Uskallusta ja uusia pedagogisia avauksia: Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun 125-vuotisjuhlateos

Arvioitu teos: Alanko, Anja-Liisa; Hietanen, Irmeli; Niiranen, Jukka; Uusi-Hallila, Tuula (toim.): Rohkea koulu: SYK Nervanderinkadulta Isonnevantielle. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011. Suomen vanhimman suomenkielisen yhteiskoulun, Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun 125-vuotisjuhlateos sisältää paitsi historiikin koulun tähänastisista vaiheista, myös oppilas- ja opettajamatrikkelin. Kirja johdattaa lukijan useiden eri artikkelien myötä koulun arkeen, jota ovat värittäneet monet pedagogiset kokeilut. Kirjoittajat ovat koulun opettajia ja entisiä oppilaita. Tarkastelun pääpaino sijoittuu viime sotien jälkeisiin vuosikymmeniin. Rohkea koulu kuvaa havainnollisesti sitä, miten S…

Kansalaiseksi kasvamassa: suomalaisen koulutuksen historiaa vuosilta 1860–1960

Arvioitu kirja: Heikkinen, Anja & Pirkko Leino-Kaukiainen (toim.), Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011. Valistus ja koulunpenkki jatkaa suomalaisen kasvatuksen ja koulutuksen historian tarkastelua 1860-luvulta 1960-luvulle. Tuoreen teossarjan toisessa osassa keskiöön nousee kansalaisuuteen kasvaminen, samalla kun modernisaation ja kansakunnan rakentumisen myötä yhä useampi suomalainen sai mahdollisuuden käydä koulua. Teos tarkastelee monipuolisesti paitsi alkeis- ja kansakouluopetusta, myös suomenkielisten oppi- ja yhteiskoulujen määrän kasvua, korkeakoulutuksen avautumista entistä suuremmalle osa…

Kansallista ja kansainvälistä kirjastohistoriaa Turusta

Turun kaupunginkirjaston kirjakokoelmaa tarkasteleva artikkelikokoelma on jännittävä sekoitus kansallista kulttuurihistoriaa ja toisaalta kansainvälistymisen sekä suomalaisten sivistyspyrkimysten historiaa. Teos esittelee monipuolisia näkökulmia kaupunginkirjaston kokoelman vaiheisiin ja on arvokas lisä suomalaiseen kirja- ja kirjastohistorian tutkimukseen. nonPeerReviewed

Förtroende och andra former av symboliskt kapital i fadderskapsstrategier

The Genealogy of Personal Names: towards a more productive method in historical onomastics

It is essential to combine genealogical and collective biographical approaches with network analysis if one wants to take full advantage of the evidence provided by (hereditary) personal names in historical and linguistic onomastic research. The naming practices of rural families and clans from the 18th to the 20th century can bring us much fresh information about their enduring attitudes and values, as well as about other mentalities of everyday life. Personal names were cultural symbols that contained socially shared meanings. With the help of genealogical method it is possible to obtain a more nuanced understanding of these past naming practices, for example by comparing the conventions …

Seminaarin kahdeksan Augustaa : Isa Aspin tilapäisrunous ja nimipäivien vieton yleistyminen Suomessa

Suomessa luterilainen nimipäivien viettämisen tapa, joka oli omaksuttu säätyläispiireihin Ruotsista, alkoi levitä kaikkialle maahan 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Nimipäiviin liittyi monenlaisia juhlaperinteitä, joita noudatettiin esimerkiksi Jyväskylän seminaarin kaltaisessa oppilaitoksessa, mistä ne kulkeutuivat edelleen opiskelijoiden mukana eri puolille Suomea. Nuori seminaarilainen lsa Asp oli jo ennen opintojensa alkamista kirjoittanut paljon nimipäivä- ja muita merkkipäivärunoja. Onnittelurunous oli tärkeä osa hänen arjen kirjallista vuorovaikutustaan lähipiirinsä kanssa ja samalla keino tuoda julkisuuteen runojaan nuorena naisrunoilijana, jonka tekstejä ei ollut vielä juurika…

Minervan miehet : tieteellisen antikvariaatin kirjanvälitystoimintaa akateemisissa verkostoissa

Tutkin artikkelissani henkilö- ja verkostohistoriallisesta näkökulmasta antikvaarista kirjakauppaa, jota käytiin Helsingin yliopiston opiskelijoiden ja tutkijoiden muodostamissa akateemisissa verkostoissa. Minerva Oy oli 1800- ja 1900-luvun vaihteessa Helsingissä toiminut tieteellinen antikvaarinen kirjakauppa. Tarkastelen Minerva-osakeyhtiön historiaa 1890-luvulta 1910-luvulle sen piirissä toimineiden henkilöiden kautta hyödyntämällä kollektiivibiografista menetelmää. Pohdin, miten ja miksi akateemiset henkilöverkostot edesauttoivat liikkeen kirjanvälitystoimintaa. Minervan perustajat ja keskeiset toimijat tunsivat toisensa opiskeltuaan ja työskenneltyään Helsingin yliopiston piirissä. Näi…

Several names, several identities? The orthography of Finnish country people’s names from the 18th to 20th centuries

In this article, I shall examine how the personal names of the Finnish-speaking population of rural Finland, who themselves were generally unable to write, were written in Swedish equivalents in various documents in the 18th and 19th centuries, and how this influenced the formation of their identities. The advent of laws governing language towards the end of the 19th and in the early 20th century was manifested in official documents in which the authorities gradually started to write personal names in Finnish. The population of the countryside began to acquire the ability to write finally when compulsory universal education came into force in 1921. Before that, the majority of the rural pop…

Kirkollisen väestökirjanpidon ongelmallisesta historiasta

Arvio teoksesta Yrjö Tala: Kirkon vai valtion kirjat? Uskontokuntasidonnaisuuden ongelma Suomen väestökirjanpidossa 1839– 1904. Tilastokeskuksen tutkimuksia 249. Helsinki: Tilastokeskus 2008, 317 s. nonPeerReviewed

Maaseutupappilat tyttöjä jatko-opintoihin valmistaneina kotikouluina

Att skapa och upprätthålla förtroendeförhållanden i vardagen

Literacy Skills as Local Intangible Capital : The History of a Rural Lending Library c. 1860–1920

Talviaisten rahapaja : luku- ja kirjoitustaidon hyödyntäminen rahanväärennöstarkoituksiin 1800-luvun puolivälissä

Luku- ja kirjoitustaito muodostivat 1800-luvun puolivälissä sekä yksilön että hänen lähiyhteisönsä näkökulmasta tärkeää aineetonta pääomaa, koska etenkin maaseudulla ne olivat harvinaisia taitoja. Niiden avulla oli mahdollista saavuttaa hitaasti karttuvaa yhteisöllistä luottamusta, rakentaa verkostoja ja saavuttaa henkilökohtaisia etuja, joista monet liittyivät myös taloudelliseen menestykseen. Näitä taitoja saattoi käyttää myös pikavoittojen hankkimiseen yhteisöllisten normien näkökulmasta kyseenalaisin keinoin, esimerkiksi väärentämällä rahaa. Kivijärveläinen Erkki Turpeinen oli taitava rahanväärentäjä, joka osasi hyödyntää luku- ja kirjoitustaitoaan omiin tarkoituksiinsa. Pohdin artikkel…

Yhteisöllisesti jaettu luku- ja kirjoitustaito : kollektiivibiografinen menetelmä luku- ja kirjoitustaidon historian tutkimuksessa

Napoleon in Central Finland: The Fashion of Giving Children Rulers’ Names

Kauppaneuvos Soili Suonoja (1944–), Amica Ravintolat Oy:n toimitusjohtaja

Kuolemaantuomitun elämää

Vapaaherra Maximilian von Hellensiä on kuvattu sotavuosiemme merkittävimmäksi vakoilijaksi. Hän jäi jatkosodan aikana kiinni sotasalaisuuksien luovuttamisesta Yhdysvalloille. Poikkeuksellista von Hellensin tarinassaan on se, ettei vuoden 1942 kuolemantuomiota pantu Yhdysvaltain painostuksesta koskaan täytäntöön. Jokin ylempi taho halusi suojella häntä vakavista rikkomuksista huolimatta. Kahden toimittajan kirjoittama elämäkerta tarkastelee aiempaa laajemmin von Hellensin vaiheita. nonPeerReviewed

Lokalsamhället och minnena av finska kriget. Det senare politiska utnyttjandet av erfarenheterna från krisåren

Vallasta luopumisen vaikeus

Emeritusprofessori Martti Turtolan teos Suomen presidenttien vallasta luopumisesta keskittyy vallan merkitykseen sekä siihen, kuinka valta vaikuttaa yksilöön. Tekijä tarkastelee presidenttikausien osalta erityisesti vallanvaihdosten hetkiä. Osa presidenteistä on luopunut vallastaan vapaaehtoisesti, osa vastahakoisesti. Turtolan teos on kiinnostava lukukokemus eri presidenttikausien seurauksista yksilöiden elämässä ja tasavallan vaiheissa. nonPeerReviewed

Kirjastojen toimintakenttä laajenee muuttuvassa yhteiskunnassa

Teos tarkastelee sitä, kuinka lukemisharrastusta voitaisiin edistää eri väestöryhmien keskuudessa, kun sosiaalinen media muuttaa perinteisiä lukemisen ja kirjoittamisen tapoja, ja kilpailee kirjallisuuden lukemiseen käytössä olevasta ajasta toden teolla. Kirja osoittaa, kuinka kirjastot voivat tuottaa lisää yhteisöllisyyttä paitsi somessa, myös luomalla tilaisuuksia aktiivisten kansalaisten keskinäisille kohtaamisille niin kirjaston tiloissa kuin kirjaston ulkopuolelle jalkautuvana ”pop up” -kirjastona. nonPeerReviewed

Omintakeisen kansankynttilän kintereillä

Kirja-arvostelu teoksesta: Suni, Hannu: Röyhkeä opettaja. Esa Paavo-Kallion todellisuuskäsitykset, nälkävuodet ja maailmojen konflikti 1867–1913.. Suomen Kirkkohistoriallinen Seura, 2014. 200 sivua. Teologi Hannu Suni tarkastelee kirkkohistorian piiriin kuuluvassa tutkimuksessaan, kuinka erään kansakoulunopettajan toiminta kuvaa samalla hänen aikansa yhteiskunnallista ja hengellistä murrosta 1800-luvun lopulla. Tutkimuksen keskiössä oleva Esa Paavo-Kallio kyseenalaisti maallikkosaarnaajana perinteiset yhteiskuntarakenteet ja joutui sen vuoksi törmäyskurssille evankelis-luterilaisen kirkon edustajien kanssa. Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaarin käynyt Esa Paavo-Kallio kiinnostui opiskelu…

Monikerroksisten muistelu- ja tallennusprosessien vaikutus muistitiedon tulkintaan etnografisessa historiantutkimuksessa

Tarkastelen artikkelissani, millaisia haasteita historioitsija kohtaa tehdessään tutkimusta arkistoihin tallennettua etnografista muistitietoa lähteenä käyttäen. Tämä muistitieto on voitu kerätä ja tallentaa eri arkistoihin jo aiempina vuosikymmeninä ja -satoina, mutta se poikkeaa kuitenkin luonteeltaan historiantutkimuksen perinteisesti käyttämistä asiakirjalähteistä siten, että varsinkin varhaisemmalla ajalla muistitieto on usein kerätty haastattelujen avulla ja kerääjä on sitten muuntanut sen kirjalliseen muotoon kirjoittamalla sen muistiin omin sanoin, äänittämättä tai muuten tallentamatta haastattelutilannetta kokonaisuudessaan. Näiden lähteiden tuottamiseen ovat osallistuneet aktiivis…

"Sukuselvitys" antaa tietoa varhaismodernin ajan nimistöstä.

Matildan ja Willehardin elämäntarina

Rural people’s literacy skills in the remembrance of the departed: the writing of personal names on sepulchral monuments at the turn of the nineteenth and twentieth centuries

At the end of the nineteenth century, more and more sepulchral monuments made of a durable material began to be erected in Finnish rural graveyards. The personal names inscribed on the monuments to...

Namngivningspraxis och attityder: val av kungliga och kejserliga förnamn hos den finskspråkiga allmogen efter år 1809.

Biografioista historiantutkimuksessa

Kirja-arvostelu teoksesta: Hakosalo, Heini; Jalagin, Seija; Junila, Marianne; Kurvinen, Heidi (toim.): Historiallinen elämä. Biografia ja historiantutkimus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. 342 sivua. Artikkelikokoelmassa tarkastellaan elämäkerrallista historiantutkimusta eri näkökulmista kirjoittajien omien tutkimusaiheiden kautta. Artikkeleissa pohditaan yksilön ja hänen elinympäristönsä vuorovaikutusta ja elämäkertojen kirjoittamisen tapaa. Kirja painottuu yksilöiden biografiseen tutkimukseen. nonPeerReviewed

Kriisiajan urheiluviestintää : Keski-Suomen Suojeluskuntalainen -lehti sotavuosien urheilumediana

Tutkin artikkelissani, miten sotavuodet vaikuttivat suojeluskuntaväen urheiluharrastukseen Keski-Suomessa sekä sitä koskeneeseen uutisointiin suojeluskuntapiirin keskeisen tiedonvälityskanavan ja mielipidevaikuttajan, Keski-Suomen Suojeluskuntalaisen palstoilla. Pohdin, miten ja miksi Keski-Suomen Suojeluskuntalaisen urheilujournalistinen retoriikka ja julkaisupolitiikka muuttuivat rauhan aikaan verrattuna, kun sotavuosina siirryttiin kriisiin varautumisesta sen toteutumiseen. Tarkastelen siis sekä määrällistä että laadullista sisällönanalyysia yhdistäen, millaisia urheilun mediarepresentaatiot olivat muuttuneessa tilanteessa ja millaiset puhuntatavat niitä määrittelivät. Tutkin paitsi eri …

Poliittinen toiminta draamana : paikallinen poliittinen roolijako ja vaikuttamisen keinot kevään 1917 kapinanäytelmässä

Intangible capital in the name-giving and godparent networks

The royal heritage of names

Keskisuomalaissukujen tarinat

A Traveller's Guide to the Methodology of Cultural Research

Arvioitu kirja/Reviewed book: Pöysä, Jyrki, Helmi Järviluoma & Sinikka Vakimo (eds), Vaeltavat metodit. Joensuu: Suomen Kansatietouden Tutkijoiden Seura 2010. peerReviewed

Perinnöllinen etunimi – suvun arvokasta perintöä

Maakunta-arkisto - tutkijaa lähellä

Historiantutkijalle lähin arkistolaitoksen toimipiste on kuin toinen työhuone. Jyväskylässä maakunta-arkisto sijaitsee melkein historian ja etnologian laitoksen naapurissa. Aivan vieressä on myös Maanmittauslaitoksen arkisto. Yhdessä ne muodostavat merkittävän tietokeskittymän Seminaarinmäen tuntumaan. nonPeerReviewed