0000000000898616
AUTHOR
Sari Ahola
Yleisten kielitutkintojen laatijoiden käsityksiä kielestä ja tehtävien laadinnasta
YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN LAATIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KIELESTÄ JA TEHTÄVIEN LAADINNASTA Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto 2012, Lisensiaattitutkielma. Tutkimuksessa tarkasteltiin yleisten kielitutkintojen laatijoiden käsityksiä kielestä ja heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään tehtävien laadinnasta. Yleisissä kielitut-kinnoissa toimii jokaisessa yhdeksässä tutkintokielessä laatijatiimi, jossa työskentelee 3–10 laatijaa tutkintokielestä riippuen. Aktiivisesti toimivia laatijoita on noin 40 laatijaa, joista tutkimukseen osallistui 32 laatijaa eri tutkintokielten laatijatiimeistä. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2008–2010, ja se koostui kirjallisesta kyselystä ja…
Puheen ymmärtämisen tehtävien taitotasoille asettaminen Yleisissä kielitutkinnoissa
The aim of this study is to explore rater effects, such as consistency and severity of the judgements of 12 expert judges, and to report the extent of assessment criteria used by them. The data of the study are based on the three different phases of the standardization procedure which were analyzed using the MFRM model. In addition, feedback gathered from the expert judges was used to find out their opinions about the procedure and to validate the results of the standardization. The results of this study indicate that general discussion on and statistical information about the items influenced judges’ consistency and severity and their adaptation of the assessment criteria. The judges thems…
Yleisten kielitutkintojen arvioijien käsityksiä thainkieliseksi tunnistettujen suomenoppijoiden suullisesta kielitaidosta
Artikkelissa tarkastellaan sitä, miten thainkielisten suomenoppijoiden (N=10) ensikielen tunnistaminen vaikuttaa Yleisten kielitutkintojen (YKI) suomen arvioijien (N=44) käsityksiin kielitaidosta ja millaisia käsityksiä arvioijilla on thainkielisten suullisesta kielitaidosta. Artikkelin aineisto liittyy Rikkinäistä suomea-hankkeeseen, jossa thainkieliset oli yksi tutkimukseen osallistuneesta ensikielen ryhmittymästä. Artikkelissa määrällisen aineiston avulla tarkastellaan tunnistamista ja arvioinnissa käytettyjen kuuden analyyttisen arviointikriteerin käyttöä. Laadullinen aineisto koostuu arvioijien kirjoittamista ensikielen tunnistamiseen ja oppijoiden kielitaitoon liittyvistä huomioista, …
Ensikielen tunnistamisen merkityksestä suullisen kielitaidon arvioinnissa Yleisissä kielitutkinnoissa
In this paper, we present a multidisciplinary study addressing fairness in the speaking test in a high-stakes language proficiency test in Finnish, National Certificates of Language Proficiency. The background of the research lies in studies on language assessment and (reversal) linguistic stereotyping and language attitudes. The focus L1 groups were Thai, Estonian, Finland Swedish, Arabic and Russian. Altogether 49 speech samples of test takers of these L1s were rated on a digital platform by 44 raters of the test system. The current paper reports on the sub-study that investigated whether the raters’ recognition of the test takers’ L1 affected their ratings and whether the effect differed…
"Vierasta korostusta on niin vähän, että arvaan viro" : yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien käsityksiä suomenruotsalaisten puhumasta suomesta
Artikkelissa tarkastelemme Yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien (N = 44) käsityksiä suomenruotsalaisten puhujien (N = 9) oletetusta ensikielestä. Tutkimuksemme aineisto perustuu Suomen Akatemian rahoittamaan Rikkinäistä Suomea: Aksenttien arviointi yhteiskunnallisena portinvartijana (2018– 2022) -hankkeeseen, jossa tutkitaan vieraan aksentin vaikutusta suullisen kielitaidon arvioinnissa. Analysoimme sisällönanalyysin avulla arvioijien kirjallisia vastauksia liittyen puhujien ensikieleen ja siihen liittyviin perusteluihin. Artikkelissa kuvaamme, miten usein ja miksi suomen kielen arvioijat pitivät suomenruotsalaisia suomen kielen puhujia virolaisina puhujina. Arvioijat tunnisti…
Kaksi vuosikymmentä Yleisiä kielitutkintoja
Yleiset kielitutkinnot (YKI) on kansallinen kielitutkintojärjestelmä, jota koskeva lainsäädäntö astui voimaan vuonna 1994. Tänä vuonna on siis kulunut 20 vuotta siitä, kun järjestelmä aloitti toimintansa. Näiden vuosien aikana tutkintoihin liittyvä käsitys kielitaidosta on säilynyt samana, mutta tutkintojen rakennetta ja tutkintojärjestelmän käytänteitä on kehitetty monin eri tavoin. Tässä artikkelissa esittelemme, miten tutkintoa on kehitetty ja millaisia muutoksia tutkintojärjestelmässä on tapahtunut toimintavuosien aikana. nonPeerReviewed
Comparing speaking situations in three different language tests
The purpose of this study was to compare learner outcome when five similar speaking situations were offered in the speaking subtest in Finnish, Swedish and English intermediate level tests in the Finnish National Certificates language testing system. The overall aim was to investigate the tasks by comparing learner outcomes across the three tests and to seek explanations for the outcome in the learners’ selfreported demographic, language, educational and professional background.The speaking situations were selected from the NC item bank meaning that they have undergone the Item Response Theory based analyses which indicate that the tasks function well in all tests. More information was need…
Venäjää äidinkielenään puhuvien maahanmuuttajien suomen kielen taito yleisten kielitutkintojen valossa
Venäjää äidinkielenään puhuvat ovat suurin maahanmuuttajaryhmä Suomessa. He ovat myös suurin yksittäinen kieliryhmä (40 %) ’Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason tutkintoon’ osallistujista. Venäjänkieliset osallistujat ovat pääosin alle 40-vuotiaita, ja heistä enemmistö on naisia. Venäjänkieliset ovat myös tyypillisesti hyvin koulutettuja, sillä noin 40 %:lla on yliopistotason koulutus. Kuitenkin vain 37 % oli oman kertomansa mukaan tutkintohetkellä työssä. Työllistyminen korkeampaa koulutusta vastaaviin tehtäviin luonnollisesti asettaa myös kielitaidolle suurempia vaatimuksia. ’Yleisten kielitutkintojen suomen keskitason tutkintotodistusta’ tavoitellaan pääasiassa Suomen kansa…
Helppoa vai vaikeaa arvioida? : Yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien käsityksiä vironkielisten arvioinnista
Finnish raters’ beliefs about assessing Estonian speakers in a Finnish language test: easy or difficult? This paper aims to contribute to our understanding on rater beliefs and views and to promote transparency in rater’s work in the form of reflection. The paper focuses on professional Finnish raters’ beliefs and views of assessing L1 Estonian speakers in the criteria-referenced Finnish language test of the National Certifi- cates of Language Proficiency test system. Finnish raters (N = 27) were asked via email to shortly reflect on what they find easy and what difficult in rating Estonian speakers’ writing and speaking skills in the Finnish language test. The raters reflected on many issu…
Puhetta arvioinnista : yleisten kielitutkintojen arvioijien käsityksiä arvioinnista
This paper focuses on raters’ beliefs and views of assessment and the factors influencing their judgments and performance as raters in the National Certificates of Language Proficiency (NCLP) Finnish language test. Data were collected using semi-structured interviews (N=18) and content analysis was used to classify the responses. Findings suggest that raters’ experience and training have positive effects on rater performance and the use of assessment criteria. Experienced raters seem to be more familiar with different language proficiency levels and their view of language is more holistic today than during the first years of their rating experience. There are some external factors and lingu…
Mikä merkitys osallistujan taustatekijöillä on menestymiseen kielitestissä?
Yleisiin kielitutkintojen kielitesteihin osallistuu vuosittain vajaa 9000 henkilöä eri syiden vuoksi. Osa heistä suorittaa tutkinnon saadakseen tietoa oman kielitaitonsa tasosta, mutta suurimmalle osalle osallistujista kielitaitotodistus on merkityksellinen heidän hakiessaan työ- tai opiskelupaikkaa tai se voi olla ratkaiseva tekijä Suomen kansalaisuuden saamiseksi. Koska tutkintoon voi osallistua kuka tahansa kielitaidostaan arviota tarvitseva aikuinen, osallistujien lähtökohdat tutkinnon suorittamiselle ovat varsin erilaiset. Osallistujilla ei ole yhteistä opiskeluhistoriaa eivätkä heidän taustansa muutenkaan ole samankaltaisia. Etenkin maahanmuuton näkökulmasta keskeisten tutkintokielten…
Ensivaikutelmat kielitaidon arvioinnissa
Kielitutkintoon osallistuvalla on pelissä usein korkeat panokset: kansalaisuus, työ- tai opiskelupaikka. Tästä syystä arvioinnin on tärkeää olla luotettavaa ja oikeudenmukaista. Aiempien tutkimusten valossa tiedämme, että vaikka arviointi perustuu pohdittuihin kriteereihin yksityiskohtaisine määritelmineen, arviointia ohjaavat myös erilaiset ensivaikutelmat oppijasta. Ensivaikutelmilla on merkitystä etenkin silloin, kun ne vaikuttavat/johtavat oletuksiin ja odotuksiin oppijoiden kielitaidosta. Tällainen arviointikäyttäytyminen ei kuitenkaan ole toivottavaa, koska arvioinnissa tulee aina pyrkiä objektiivisuuteen. Tässä Rikkinäistä suomea -hankkeen tutkimustuloksiin perustuvassa artikkelissa …
Vironkielisten osallistujien kielitaito Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä
Tarkastelemme tässä artikkelissa vironkielisten suomen oppijoiden osallistumista Suomen kansallisen kielitestin, Yleisten kielitutkintojen, keskitason tutkintoon ja heidän kielitaitoprofiiliaan tutkintotulosten valossa. Vertaamme tuloksia yleiseen tutkintomenestykseen sekä osallistujien taustaan ja pohdimme suomen kielen asemaa oppimisen kohteena vironkielisten näkökulmasta. Analyysimetodina käytämme kuvailevaa tilastollista analyysia sekä tilastollista päättelyä. Tulokset osoittavat, että vironkieliset osallistujat menestyvät tutkinnossa hyvin ja erityisesti ymmärtämistaidot ovat tutkitussa ryhmässä vahvat. Vaikka aiemman tutkimuksen valossa suomen kielen taidon tason onkin nähty riippuvan…
Allmänna språkexamina – språkfärdighetstest för vuxna i Finland
Allmänna språkexamina (ASE) är nationella språkfärdighetstest för vuxna i Finland. I ASE testas den kommunikativa och funktionella språkfärdigheten i praktiska vardagssituationer. Vem som helst kan delta, oberoende av hur man har lärt sig språket. Deltagarna kan delta i examen av olika orsaker och de använder examensintyget för olika ändamål, men examina i finska och svenska på mellannivå (CEFR B1–B2) är av särskilt stor betydelse, eftersom intyget kan användas för att påvisa tillräckliga språkkunskaper när man ansöker om finskt medborgarskap. I denna artikel identifieras deltagarna i examen i svenska på mellannivå och vilka resultat deltagarna har fått i examen. Vi visar också hur deltagar…
Ensikielen tunnistamisen merkityksestä suullisen kielitaidon arvioinnissa Yleisissä kielitutkinnoissa
In this paper, we present a multidisciplinary study addressing fairness in the speaking test in a high-stakes language proficiency test in Finnish, National Certificates of Language Proficiency. The background of the research lies in studies on language assessment and (reversal) linguistic stereotyping and language attitudes. The focus L1 groups were Thai, Estonian, Finland Swedish, Arabic and Russian. Altogether 49 speech samples of test takers of these L1s were rated on a digital platform by 44 raters of the test system. The current paper reports on the sub-study that investigated whether the raters’ recognition of the test takers’ L1 affected their ratings and whether the effect differed…
Virhe ei ole kirosana, vai onko? : opettajien käsityksiä virheestä
Meistä monet ehkä muistavat, miten opettaja oli merkinnyt virheet punakynällä kirjoitelmiin ja koepapereihin. Virheiden määrä tavallisesti vaikutti siihen, minkä arvosanan tai pistemäärän suorituksesta sai. Kirjoittamisen ja puhumisen taidoissa virheet ovat tänä päivänäkin usein ratkaisevassa asemassa määriteltäessä oppijan taitoa, vaikka virheisiin keskittymisen sijaan on pyritty siirtämään huomio osaamisen tunnistamiseen. Puhumme arvioinnin ja opetuksen yhteydessä virheistä ja puutteista, mutta mikä virhe oikeastaan on? nonPeerReviewed
Sujuvaa mutta viron kielen vaikutusta : yleisten kielitutkintojen arvioijien käsityksiä vironkielisten suomenoppijoiden suullisesta taidosta
Artikkelissa tarkastellaan Yleisten kielitutkintojen (Yki) arvioijien (N = 44) käsityksiä vironkielisten suomenoppijoiden suullisesta kielitaidosta. Lisäksi artikkelissa kuvataan, mistä oppijoiden ensikieli tunnistetaan ja kuinka tunnistaminen vaikuttaa käsityksiin kielitaidosta. Näkökulma kielitaitokäsityksiin perustuu kontekstuaaliseen käsitystutkimukseen. Artikkeli on osa Suomen Akatemian Rikkinäistä suomea – Aksenttien arviointi yhteiskunnallisena portinvartijana -tutkimushanketta, jossa tarkastellaan viiden ensikielen kautta vieraan aksentin vaikutusta suomen kielen taidosta annettaviin arvioihin. Tässä artikkelissa keskitytään vironkielisiin oppijoihin (N = 10), joiden puhesuoritu…
Suomalaisen viittomakielen taitotasokuvainten ja arviointikriteereiden kehittäminen Yleisissä kielitutkinnoissa
Artikkelissa kuvaamme lyhyesti suomalaisen viittomakielen taitotasokuvainten ja arviointikriteereiden kehittämistä ja siihen liittyvää validointiprosessia Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa. Suomalaisessa viittomakielessä ei aiemmin ole ollut yhtenäisiä, teoreettisesti määriteltyjä kuvauksia viittomakielen taidon kehittymisestä. Nyt kehitetyissä taitotasokuvaimissa ja arviointikriteereissä viittomakielen taito on kuvattu kuusiportaisella asteikolla kolmessa eri osataidossa: viittomakielen ymmärtämisessä, viittomakielen itsenäisessä tuottamisessa ja viittomakielisessä keskustelussa. Kuvaimia ja kriteereitä voidaan soveltaa eri käyttötarkoituksiin, kuten kielen opetukseen, kielitaidon a…
Pohjoissaamen tutkintoon osallistujien kielenkäyttötarpeet ja saamen kielen merkitys arjessa
Pohjoissaame on yksi Yleisten kielitutkintojen tutkintokielistä. Tutkinto on kuulunut testijärjestelmään vuodesta 1998, ja testin suorittaneita on vuosien aikana ollut 354 henkilöä. Tässä kirjoituksessa kuvailemmekin lyhyesti tutkintoa ja tutkintoihin osallistuneita erityisesti vuosien 2012–2017 välisenä aikana. Lisäksi tarkastelemme, mikä merkitys pohjoissaamen kielellä osallistujille on, miten he käyttävät kieltä ja millaiseksi he itse arvioivat oman kielitaitonsa. nonPeerReviewed