Luonnon monimuotoisuus ja vihreä elvytys

Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamasta kriisistä taloudellisesti verrokkimaita paremmin, mutta työllisyystilanne on silti heikentynyt ympäri maata ja talouden ennustetaan supistuvan noin 4,7 prosenttia vuonna 20201. Negatiivisten talousvaikutusten minimoimiseksi hallitus on suuntaamassa EU:n elpymisvälineestä varoja käytettäväksi toimiin, jotka samanaikaisesti auttavat ratkaisemaan aikamme kahta merkittävää kriisiä: ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Kyse on aidosti vakavista kriiseistä. Esimerkiksi Maailman talousfoorumi on listannut luonnon ekosysteemien romahduksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan epäonnistumisen sekä vaikutuksiltaan että todennäköisyydeltään…

Monitoring of ticks and tick-borne pathogens through a nationwide research station network in Finland.

In 2015 a long-term, nationwide tick and tick-borne pathogen (TBP) monitoring project was started by the Finnish Tick Project and the Finnish Research Station network (RESTAT), with the goal of producing temporally and geographically extensive data regarding exophilic ticks in Finland. In the current study, we present results from the first four years of this collaboration. Ticks were collected by cloth dragging from 11 research stations across Finland in May September 2015-2018 (2012-2018 in Seili). Collected ticks were screened for twelve different pathogens by qPCR: Borrelia afzelii, Borrelia garinii, Borrelia valaisiana, Borrelia burgdorferi sensu stricto, Borrelia miyamotoi, Babesia sp…

Keskeiset keinot luontokadon pysäyttämiseksi

Sanna Marinin hallitus on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseen ja luontokadon pysäyttämiseen. Lupaus on äärimmäisen tärkeä. Luonnon ekosysteemien heikennys uhkaa elintärkeiden eko-systeemipalveluiden tuotantoa sekä ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Maailman talousfoorumi on nostanut luontokadon viiden vakavimman ihmiskuntaa uhkaavan riskin joukkoon. Myös Suomen luontotyyppien ja lajiston uhanalaisuustilanne on hälyttävä. Hallituksen kehysriihessä päätetään hallitusohjelman toteuttamisesta ja lunastetaan vuoden 2019 eduskuntavaalien lupaukset luonto- ja ilmastotoimista. Myös EU:n uusi biodiversiteettistrategia velvoittaa Suomea panostamaan luonnonsuojeluu…

The summertime Boreal forest field measurement intensive (HUMPPA-COPEC-2010): an overview of meteorological and chemical influences

This paper describes the background, instrumentation, goals, and the regional influences on the HUMPPACOPEC intensive field measurement campaign, conducted at the Boreal forest research station SMEAR II (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relation) in Hyyti¨al¨a, Finland from 12 July–12 August 2010. The prevailing meteorological conditions during the campaign are examined and contrasted with those of the past six years. Back trajectory analyses show that meteorological conditions at the site in 2010 were characterized by a higher proportion of southerly flow than in the other years studied. As a result the summer of 2010 was anomalously warm and high in ozone making the campaign rel…

Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn ympäristö- ja talousvaikutukset : Luontopaneelin yhteenveto ja suositukset luontopolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi

Raportin yhteenveto LUONTOPANEELIN KESKEISET HUOMIOT JA SUOSITUKSET • Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn osuutta kannattaa merkittävästi kasvattaa taloudellisista syistä. Valtaosa suomalaisista ja pohjoismaisista jatkuvapeitteistä ja jaksollista metsänkäsittelyä vertailevista tutkimuksista koskee puuntuotantomäärää metsänkäsittelyn taloudellisen tuloksen sijaan. Mahdollisimman suuri puuntuotannon määrä voi olla edullista puun ostajalle, mutta se ei välttämättä ole taloudellisesti paras vaihtoehto maanomistajan eli puun tuottajan eikä myöskään puun tuottajien ja ostajien yhteenlasketun taloudellisen tuloksen eli kansantalouden näkökulmasta. Vaikka hakkuukertymät voivat jatkuvapeitteisessä me…

Soiden ennallistamisen suoluonto-, vesistö- ja ilmastovaikutukset : Luontopaneelin yhteenveto ja suositukset luontopolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi

Suomen alkuperäisestä 10,4 miljoonan hehtaarin suoalasta yli puolet on ojitettu metsä- ja maatalouden sekä turvetuotannon tarpeisiin. Etelä-Suomessa ojitus on ollut voimakkainta: keskimäärin noin 75 prosenttia ja monin paikoin vielä suurempi osa soista on ojitettu. Suot ovat Euroopan luontotyypeistä kaikkein uhanalaisin luontotyyppiryhmä ja Suomella on erityisvastuu soiden suojelusta. Kaikkiaan 54 prosenttia Suomen 50 suoluontotyypistä on uhanalaisia ja lisäksi 20 prosenttia on silmällä-pidettäviä. Ensisijaisesti Suomen soilla elävistä lajeista 11 prosenttia eli yhteensä 120 lajia on uhanalaisia. Uhanalaisilla lajeilla ja luontotyypeillä on korkea riski hävitä Suomesta. Mittava ojitus näkyy…

Multi-functionality and sustainability in the European Union’s forests

Snowpack concentrations and estimated fluxes of volatile organic compounds in a boreal forest

Abstract. Soil provides an important source of volatile organic compounds (VOCs) to atmosphere, but in boreal forests these fluxes and their seasonal variations have not been characterized in detail. Especially wintertime fluxes are almost completely unstudied. In this study, we measured the VOC concentrations inside the snowpack in a boreal Scots pine (Pinus sylvestris L.) forest in southern Finland, using adsorbent tubes and air samplers installed permanently in the snow profile. Based on the VOC concentrations at three heights inside the snowpack, we estimated the fluxes of these gases. We measured 20 VOCs from the snowpack, monoterpenes being the most abundant group with concentrations …

Luonnon monimuotoisuus ja vihreä elvytys

Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamasta kriisistä taloudellisesti verrokkimaita paremmin, mutta työllisyystilanne on silti heikentynyt ympäri maata ja talouden ennustetaan supistuvan noin 4,7 prosenttia vuonna 20201. Negatiivisten talousvaikutusten minimoimiseksi hallitus on suuntaamassa EU:n elpymisvälineestä varoja käytettäväksi toimiin, jotka samanaikaisesti auttavat ratkaisemaan aikamme kahta merkittävää kriisiä: ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Kyse on aidosti vakavista kriiseistä. Esimerkiksi Maailman talousfoorumi on listannut luonnon ekosysteemien romahduksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan epäonnistumisen sekä vaikutuksiltaan että todennäköisyydeltään…

Keskeiset keinot luontokadon pysäyttämiseksi

Sanna Marinin hallitus on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseen ja luontokadon pysäyttämiseen. Lupaus on äärimmäisen tärkeä. Luonnon ekosysteemien heikennys uhkaa elintärkeiden eko-systeemipalveluiden tuotantoa sekä ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Maailman talousfoorumi on nostanut luontokadon viiden vakavimman ihmiskuntaa uhkaavan riskin joukkoon. Myös Suomen luontotyyppien ja lajiston uhanalaisuustilanne on hälyttävä. Hallituksen kehysriihessä päätetään hallitusohjelman toteuttamisesta ja lunastetaan vuoden 2019 eduskuntavaalien lupaukset luonto- ja ilmastotoimista. Myös EU:n uusi biodiversiteettistrategia velvoittaa Suomea panostamaan luonnonsuojeluu…

Soiden ennallistamisen suoluonto-, vesistö- ja ilmastovaikutukset. Luontopaneelin yhteenveto ja suositukset luontopolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.

Suomen alkuperäisestä 10,4 miljoonan hehtaarin suoalasta yli puolet on ojitettu metsä- ja maatalouden sekä turvetuotannon tarpeisiin. Etelä-Suomessa ojitus on ollut voimakkainta: keskimäärin noin 75 prosenttia ja monin paikoin vielä suurempi osa soista on ojitettu. Suot ovat Euroopan luontotyypeistä kaikkein uhanalaisin luontotyyppiryhmä ja Suomella on erityisvastuu soiden suojelusta. Kaikkiaan 54 prosenttia Suomen 50 suoluontotyypistä on uhanalaisia ja lisäksi 20 prosenttia on silmällä-pidettäviä. Ensisijaisesti Suomen soilla elävistä lajeista 11 prosenttia eli yhteensä 120 lajia on uhanalaisia. Uhanalaisilla lajeilla ja luontotyypeillä on korkea riski hävitä Suomesta. Mittava ojitus näkyy…

Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin, ilmastoon, virkistyskäyttöön ja metsätuhoriskeihin

Sekä jatkuvapeitteistä että jaksollista metsänkäsittelyä tehdään eri voimakkuuksilla ja erilaisin hakkuutavoin. Ei ole olemassa yksiselitteistä sääntöä, jolla voitaisiin todeta, kuuluuko jokin tietty hakkuutapa jatkuva-peitteiseen vai jaksolliseen käsittelyyn (avohakkuita lukuun ottamatta). Esimerkiksi yläharvennuksia tehdään molemmissa käsittelytavoissa. Kaikkien metsänkäsittelytapojen aiheuttama häiriö on tyypillisesti sitä voimakkaampi, mitä voimakkaampi hakkuu tehdään. Avohakkuut aiheuttavat suurimman haitallisen vaikutuksen sekä luontoon että moniin metsien tarjoamiin ekosysteemipalveluihin. Yhteiskunnan kokonais-edun kannalta jatkuvapeitteisen käsittelyn osuuden lisääminen puuntuotann…