Aikuisten kirjoittaminen ja kirjoitustaitotarpeet digitalisoituvassa Suomessa

Luku- ja kirjoitustaitoa (literacy) on jo pitkään pidetty keskeisinä taitoina niin yksilön kehittymisen, työllistymisen, osallisuuden, aktiivisen kansalaisuuden kuin jatkuvan oppimisen näkökulmista (Euroopan neuvosto 2018; OECD 2019). Digitaalisen teknologian yleistymisen myötä luku- ja kirjoitustaitoihin liittyvät käytänteet eli käytössä olevat tavat tai menettelyt sekä vaatimukset ovat muuttuneet ja muuttuvat jatkuvasti. Lukeminen ja kirjoittaminen digitaalisessa ympäristössä haastaa totuttuja lukemisen ja kirjoittamisen käytänteitä ja rohkaisee uusien, tilanteisten ja yksilöllistenkin käytänteiden hyödyntämiseen. (Leu ym. 2013; VVM 2020.) Digitalisaation yhteydessä muuttuneiden ja monimu…

Sadutettu sanasto: puhutun kielen leksikaalinen diversiteetti arviointikohteena


 
 
 This study analyses lexical diversity (sums of probabilities) in spoken narratives of L1 and L2 school age children (n = 99) and compares the results to the lexical diversity of written narratives of the group of comparison. The key research questions are: a) does the lexical diversity of the spoken narratives systematically differ from the lexical diversity of written narratives and b) does the lexical diversity of spoken narratives systematically differ depending on five individual variables: lexical skills, language proficiency, L1 , gender and age of the speaker? All the narratives are produced in Finnish in storytelling events during the spring semester of the 2d a…

Referentiaaliset määräiset ilmaukset ja niiden suhde kertomusrakenteeseen alakouluiässä

Kieli- ja kielitaitokäsitykset tutkivan opettajan kenttäpäiväkirjamerkinnöissä

This article focuses on a young teacher-researcher’s beliefs about language and language skills. The research is motivated by findings of former studies according with which teachers’ beliefs are often relatively permanent and have a strong effect on their teaching and evaluation practices. The data consists of a teacher-researcher’s diary notes from storytelling events (n=19) in which storycrafting has been used with young primary school pupils. The study was carried out by a theory-driven content analysis in order to reveal and to be able to assess teacher-researcher’s beliefs that are only implicitly present in the data: diary markings were analyzed by comparing them to widely used dicho…

Lisää taitoja ja mahdollisuuksia varhaiskasvatukseen: Tavoitteena tasa-arvoisempi ja kielitietoisempi varhaiskasvatus

Kasvatuksellisen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen monikielistyvässä Suomessa edellyttää entistä kielitietoisempaa varhaiskasvatusta (Puukko ym., 2019). Monikulttuurisuuden kohtaaminen on arvioitu yhdeksi keskeisimmäksi varhaiskasvatuksen tulevaisuuden osaamistaidoksi (Karila ym., 2013), ja monikielisyyden lisääntyminen haastaa ja kannustaa kehittämään entistä sensitiivisempiä, vuorovaikutuksellisia pedagogisia käytänteitä (Karila, 2016). Teimme keväällä 2017 verkkokyselyn, jonka tavoitteena oli kerätä tietoa ja näkökulmia monikielisyyden kohtaamisesta sekä kielitietoisista työskentelytavoista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Kysely oli suunnattu monikielisessä lapsiryhmässä ty…

Kielen muutos ja variaatio

Kirjoittamisen tarkkuuden kehittyminen ja yhteys kirjoittajan kokonaiskielitaitoon alakouluiässä

Kieliä rinnakkain : koulun monikielisyys näkyviin kieliä vertailemalla

Millainen on minun arkeni kielimaisema? Miten kieleni tukevat toisiaan? Entä miten niiden käyttöä tuetaan? Onko oppilaan/hoitolapsen/työkaverin maisema samanlainen vai erilainen kuin omani? Tässä artikkelissa käsittelemme koulun kielikirjoa kielten näkyväksi tekemisen ja vertailun näkökulmasta. Keskitymme siihen, miten kielten havainnointi, maistelu ja analysointi herättelevät huomaamaan ympärillä puhuttuja kieliä, lisäävät kielitietoisuutta ja rohkaisevat käyttämään vähäistäkin kielitaitoa. nonPeerReviewed

Kohti vahvempaa sanastonhallintaa : ajatuksia sanastonhallinnasta ja sanaston omaksumisen tukemisesta

Oppikirjan liitteenä esiintyessään sanasto on totuttu näkemään selkeärajaisena luettelona opeteltavista sanoista, joille kullekin on annettu kutakuinkin yksiselitteiset selitykset tai käännösvastineet. Sanojen oppimisen periaatekin on ollut selvä: jos osaat toistaa luettelon sanakokeessa, olet oppinut sanat. Pedagogisesti suuntautuneen lingvistin näkökulmasta sanasto on kuitenkin liukas luikku: sekä sana kielellisenä käsitteenä että sanan osaaminen tai sen testaaminen voidaan määritellä monin eri tavoin, ja joka kerta voidaan päätyä erilaiseen lopputulokseen. Myös tietoisuus siitä, että eri kielet jakavat maailmaa sanoilla hieman eri tavoin, tuottaa lingvistille tuskaa. Ei olekaan olemassa …

Miten monikielisyys ja kielitietoiset toimintatavat koetaan varhaiskasvatuksessa?

Monikielisyyden tukeminen on vahvasti esillä uusimmissa varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmissa. Tarkastelemme tässä artikkelissa varhaiskasvatuksen toimijoiden kokemuksia monikielisyydestä ja kielitietoisista toimintatavoista. Tutkimus perustuu monikielisessä lapsiryhmässä työskentelevälle henkilöstölle suunnattuun kyselyaineistoon (n = 86). Aineisto analysoitiin temaattista analyysia ja sisällön erittelyä hyödyntävän sisällönanalyysin keinoin. Artikkelin päähuomio kohdistuu siihen, miten varhaiskasvattajat ovat suhtautuneet toimintaympäristön monikielistymiseen, ja mitä tämä osaltaan kertoo monikielisyysja kielenoppimiskäsitysten murroksesta. Lisäksi kuvaamme henkilöstön kokemuksia siitä,…

Avoimen tieteen eri puolet

Tuoretta tutkimusta suomen oppimisesta ja oppijoista

Kielitietoista yhteistyötä : katse oman äidinkielen opetukseen

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme monikielistä pedagogiikkaa ja kielitietoista koulua oman äidinkielen opetuksen ja muiden oppiaineiden välisen yhteistyön näkökulmasta. Tuomme esiin oman äidinkielen opettajien kokemuksia siitä, miten äidinkielten näkyvyyden lisääminen voi tukea monikielisten oppilaiden identiteettityötä ja osallisuutta sekä kielellisten taitojen ja eri aineiden oppisisältöjen tehokasta karttumista. Kokemukset osoittavat, että jaettu asiantuntijuus ei ole itsestäänselvyys. Parhaimmillaan se kuitenkin synnyttää uusia, kaikkien oppilaiden oppimista tukevia käytänteitä ja lisää koko koulun ymmärrystä lähiympäristön kielellisestä moninaisuudesta. Kirjoitus perustuu kuuteen tätä…

Sadutettu sanasto : puhutun kielen leksikaalinen diversiteetti arviointikohteena

Lukijat sanaston monimuotoisuutta määrittämässä : leksikaalisen diversiteetin tarkastelua määrällisen ja laadullisen tutkimuksen rajapinnassa

Artikkelissa tarkastellaan leksikaalisen diversiteetin eli tekstin sanastollisen monimuotoisuuden rakentumista. Tavoitteena on esitellä leksikaalisen diversiteetin tutkimuksen metodiikkaa ja osoittaa sen potentiaali kielitaidon arvioinnin välineenä. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka yksilöllisiä arvioijien käsitykset tietyn tekstin sanastollisesta monimuotoisuudesta ovat, missä määrin arvioijien käsityksiä voidaan selittää tekstien sanastollisilla piirteillä ja mitkä näistä piirteistä ovat käsitysten selittäjinä tärkeimpiä. Artikkelissa leksikaalista diversiteettiä tutkitaan tekstejä ja niiden tulkintaa vertailemalla. Aineisto koostuu koululaisten kirjoittamista kertomusteksteistä ja aikuis…

Unelmieni päivä -sanasto kehityksellisestä näkökulmasta

Yleisten kielitutkintojen digitaalisen kirjoittamisen pilottitestin ensituloksia

Kirjoittaminen on 2000-luvun aikana muuttunut voimakkaasti eritoten digitalisaation myötä. Samalla on syntynyt tarve arvioida uudelleen sitä, millaista kirjoitustaitoa Suomessa asuva aikuinen tarvitsee ja miten kirjoitustaitoa tulisi mitata erilaisissa arvioitavan yksilön kannalta merkityksellisissä arviointitilanteissa. Tässä artikkelissa tarkastelemme muutostarpeita kielitaidon arvioinnin tutkimuspohjaisen kehittämisen näkökulmasta ja keskitymme kirjoitustaidon testiarviointiin. Esittelemme artikkelissa Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa vuosina 2020–2021 toteutetun digitaalisen kirjoittamisen pilottitestin taustaa, toteutusta ja ensituloksia. nonPeerReviewed

Pitkittyneen etäajan vaikutuksista kielentutkimukseen ja alan opetukseen

Vironkielisten osallistujien kielitaito Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä 

Tarkastelemme tässä artikkelissa vironkielisten suomen oppijoiden osallistumista Suomen kansallisen kielitestin, Yleisten kielitutkintojen, keskitason tutkintoon ja heidän kielitaitoprofiiliaan tutkintotulosten valossa. Vertaamme tuloksia yleiseen tutkintomenestykseen sekä osallistujien taustaan ja pohdimme suomen kielen asemaa oppimisen kohteena vironkielisten näkökulmasta. Analyysimetodina käytämme kuvailevaa tilastollista analyysia sekä tilastollista päättelyä. Tulokset osoittavat, että vironkieliset osallistujat menestyvät tutkinnossa hyvin ja erityisesti ymmärtämistaidot ovat tutkitussa ryhmässä vahvat. Vaikka aiemman tutkimuksen valossa suomen kielen taidon tason onkin nähty riippuvan…

Aikuinen(kin) tarvitsee monenlaista kirjoittamista

Lukutaitoa on tutkittu pitkään monista eri näkökulmista, ja säännöllisesti saamme lukea mediassa laajojen lukutaitotutkimusten tuloksista. PIRLS- ja PISA-tutkimukset kertovat suomalaislasten ja -nuorten lukutaidosta kansainvälisessä vertailussa (Mullis, Martin, Foy & Hooper 2017; OECD 2019a), ja PIAAC-tutkimus antaa tietoa työikäisten aikuisten luku- ja digitaidoista (OECD 2019b). Kirjoittaminen on tutkimuksissa jäänyt lukutaitoa vähäisemmälle huomiolle (Kauppinen, Pentikäinen, Hankala, Kulju, Harjunen & Routarinne 2015), eikä edes lasten ja nuorten kirjoitustaitoa ja kirjoittamista ole tutkittu siinä määrin kuin lukutaitoa. Aikuisten kirjoittaminen on jäänyt tekstitaitotutkimuksen marginaa…

Myöhempi kielenkehitys : sanatiedosta rakenne- ja tekstitietoon

Pääkirjoitus: Tutkimustiedon julkaiseminen suomen kielellä on tärkeää

Suomen kielen käyttö tieteellisessä julkaisemisessa on ajankohtainen aihe. Julkaisukulttuurissa on kuluneen kymmenen vuoden aikana tapahtunut selvä muutos. Julkaisutahti on nopeutunut ja julkaiseminen pirstaloitunut. Tutkijoille julkaisukanavaan ja raportointikieleen liittyvien vaihtoehtojen pohtimisesta on tullut tärkeä osa arkea, ja samalla julkaiseminen on voimakkaasti, melko nopeasti ja vähin äänin englanninkielistynyt. Muutosten taustalla eivät kuitenkaan ole yksittäisten tutkijoiden itsenäiset valinnat vaan laajempi tiede- ja korkeakoulupolitiikkaan sekä kansainvälisiin virtauksiin kytkeytyvä ilmiö, jonka kaikkia vaikuttimia ja varsinkaan kaikkia seurauksia ei vielä tunneta. nonPeerRe…

Varhaista monikielisyyttä tukemassa : kielitietoiset toimintatavat varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksen monikielisyyttä on Suomessa tutkittu tähän saakka lähinnä erilaisten paikallisten, yhteen tai muutamaan kieleen keskittyvien kielipainotusohjelmien näkökulmasta. Sen sijaan vielä melko tutkimattomia alueita ovat kielenoppiminen sekä monikielisyyden ja monikielisyyttä tukevien toimintatapojen toteutuminen niissä varhaiskasvatusyksiköissä, joissa ryhmien kielellinen moninaisuus ei ole varhaiskasvatuksen järjestäjien tietoinen valinta. Siksi tarvitaan tutkimuspohjaista tietoa erilaisista varhaiskasvatusympäristöistä sekä niiden tavoista yhtäältä huomioida perheiden monikielisyys ja toisaalta tukea kaikkien oman varhaiskasvatusyksikön lasten kasvua kielitietoisiksi. Tarkastel…

Tutkimuksen kohteena vuorovaikutuksen käytänteet ja keinot

Kielet valintojen kohteena varhaiskasvatuksessa

Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä kieliä varhaiskasvatuksessa on nostettu kielitietoisuuden lisäämisen kohteeksi ja millaisia ovat varhaiskasvattajien ja kotien väliset keskustelut, jotka koskevat monikielisten lasten omien äidinkielten käyttöä. Kyselymme perusteella varhaiskasvatuksessa korostetaan suomen kielen asemaa; vahva asema on myös englannilla. Äidinkielten tukeminen sen sijaan saattaa jäädä satunnaiseksi. Perheiden kielivalinnat eivät ole vapaita, vaan ympäristön arvostus – ja esimerkiksi varhaiskasvattajien asenteet ja tietoisuus – vaikuttavat osaltaan siihen, miten kieliä valitaan käyttää ja kehittää. Kielivalintoihin liittyvää keskustelua onkin syytä edelleen syventää niin…

Opettajien ja opettajaopiskelijoiden käsityksiä kielestä ja kielitietoisuudesta

Tarkastelemme tässä kirjoituksessa opettajien sekä opettajaksi suuntautuvien yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä kielestä ja kielitietoisuudesta, jotka ovat voimassa olevien opetussuunnitelmien (ESIOPS, POPS, LOPS) keskiössä. Aineisto on kerätty nykyisten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden voimaan astumisen jälkeen vuosina 2017–2019, ja se koostuu kahden kielitietoista koulutusta käsittelevän koulutuskokonaisuuden ennakkotehtävistä sekä yliopistoopiskelijoille suunnatusta kyselystä. Tässä yhteydessä keskitymme tehtäviin, joissa osallistujia pyydettiin määrittelemään kieltä ja kielitietoisuutta. Aineisto osoittaa, että niin koulutuksen kentällä vallitsevat kuin yksilöllisetkin käs…

Kyselymittari: Tutkimuskysely Monikielisyys ja kielitietoiset toimintatavat varhaiskasvatuksessa

This survey was developed to investigate multilingualism, language awareness and language-aware practices in early childhood education in Finland. The data consists of questionnaire data collected from early childhood education staff through an online survey. There is also available some of the anonymized data gathered with this survey linked to this publication. Tämä mittari laadittiin tutkimukseen, joka käsittelee monikielisyyttä ja kielitietoisuutta sekä kielitietoisia toimintatapoja varhaiskasvatuksessa Suomessa. Kysely sisältää sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä aihepiiristä. Mittarilla kerättyä aineistoa on soveltuvin osin anonymisoituna saatavissa opetus- ja tutkimuskäyttöön täm…

Instrument to study rater behaviour: Rater uncertainty and its impact on the quality of assessment in the official language examination, the National Certificates of Language Proficiency (YKI) project

This research instrument was developed for a study on the uncertainty experienced by language raters and the impact of uncertainty on the quality of assessment in the official language examination, the National Certificates of Language Proficiency. The instrument consists of three online questionnaires using Webropol software and a note-taking sheet using Excel spreadsheet software. The survey focused on the assessment of speaking and writing in the intermediate-level Finnish language examination. The questions in the survey include both closed and open questions. Two almost identical versions of all the questionnaires and the Excel sheet were created for the collection of data for the diff…