Kirjallisuuden(tutkimuksen) kuvitteluvoima

2017

Amerikkalaisen Neal Stephensonin post-apokalyptinen romaani seveneves (2015) alkaa tehokkaasti toteamalla, että kuu on räjähtänyt varoittamatta ja ilman selvää syytä. Melkein 900-sivuisessa romaanissa kuvataan erilaisia strategioita ja yrityksiä selvitä räjähdyksestä, joka merkitsee maapallon tuhoa ja kaiken elämän päättymistä. Romaanin kolmas osa alkaa sanoilla ”Five thousand years later.” Virkkeeseen tiivistyy monta asiaa. Tämä ilmoitus, ”viisi tuhatta vuotta myöhemmin”, ei kerro pelkästään kirjallisuuden kyvystä hypätä ajallisesti ja tilallisesti toisiin maailmoihin ja todellisuuksiin. Se kertoo myös siitä, että kirjallisuudessa ja taiteissa voidaan kuvitella tulevaisuuksia myös tilantei…

Sianhoito-oppaan röyhkeä tyyli riemastutti ja raivostutti

2008

Avain jatkaa monipuolisen kirjallisuudentutkimuksen julkaisukanavana

2017

Miksi kirjoittaa kirjallisuudentutkimusta kotimaisilla kielillä

2017

Niin, miksi kirjoittaa kirjallisuustieteellisiä tekstejä suomeksi nykyisessä kansainvälisyyttä hehkuttavassa akateemisessa ilmapiirissä? Miksi Avain antaa mahdollisuuden jul- kaista tutkimusartikkeleja (yleensä vain) suomeksi ja ruotsiksi – eikä englanniksi? Kun kerran nykyisiltä korkeasti koulutetuilta kirjallisuudentutkijoilta luonnistuu englanniksi kirjoittaminen siinä missä omalla äidinkielelläänkin. Ja kun nimenomaan englanniksi julkaiseminen helpottaa tieteellistä kommunikoimista kielirajojen yli, mikä tietysti on nykymaailmassa aikaisempaa tärkeämpää. Kansainvälistymispaineet puskevat päälle, mutta – ainakin toistaiseksi, toivottavasti jatkossakin – kansallisilla kielillä on tärkeä a…

”The Value Was Here”

2018

Eino Santasen setelirunot on kirjoitettu kirjoituskoneella 20 euron seteleille, ja Santanen on laittanut runoseteleitä kiertoon käyttämällä niitä maksuvälineinä. Seteleille kirjoittaminen tuo runoihin käsitteellisyyttä, koska setelin tahallinen turmeleminen voi mitätöidä sen arvon. Vaikka käteisrahan turmeleminen ei ole Suomessa laitonta, Suomen Pankki pitää sitä kuitenkin epäeettisenä. Toisaalta setelille kirjoittaminen sijoittaa setelirahan uuteen kontekstiin, osaksi runoutta. Runoseteli kuuluu silloin kahden erilaisen järjestelmän – runouden ja rahan – piiriin, koska runoseteli voi säilyttää asemansa myös käteisrahana.
 Setelirunoja on julkaistu skannattuina kuvina myös Santasen run…

Tulkinnallinen horjuvuus ja affektit

2013

Ambiguous Meanings and Affects – Death in Monika Fagerholm’s The American Girl and The Glitter Scene The article focuses on the deaths that take place in Monika Fagerholm’s novels The American Girl (2005) and The Glitter Scene (2009). The viewpoint to the novels is that of affects. The theore¬tical framework derives from the French philosopher Gilles Deleuze (1925–1995) who is one of the best-known 20th century philosophers of affect. Firstly, the article discusses the ways in which the deaths affect the characters of the novels. Attention is paid especially to the central character called Doris Flinkenberg. She is strongly affected by the deaths that have taken place in the District where …

Avain pysyy liikkeessä

2018


 
 
 Kirjallisuudentutkijain Seura (KTS) juhli 90 toimintavuottaan viime lokakuussa Helsingissä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa pidetyssä tilai- suudessa pidettiin puheita ja esitettiin onnittelutervehdyksiä sekä nautittiin tarjoilusta. Niin seuran puheenjohtajan, FT Hanna-Leena Nissilän kuin juhla- puhujien, professori emeritus H.K. Riikosen ja professori Päivi Lappalaisen puheissa korostui Avaimen tärkeä osuus seuran toiminnassa.
 
 

Meidän ja muiden muuttuvat rajat kirjallisuudentutkimuksessa

2016


 
 
 Suomi viettää itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa vuonna 2017. Luvassa on tapahtumia kaikilla mahdollisilla aloilla, niin myös kirjallisuudessa. Esimerkiksi Yle on tehnyt Kirjojen Suomi -nimisen ohjelmakokonaisuuden, jossa on ilmestynyt muun muassa radio-ohjelmasarja 101 kirjaa. Se esittelee yhden suomalaisen kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. Mukana on paitsi itsestään selviä merkkipaaluja myös vähän yllättävämpiä nimiä, mikä on jo ehtinyt herättää kysymyksiä siitä, miksi tietyt kirjat on valittu ja toiset, kenties olennaisemmat, taas on sivuutettu. Millaista käsitystä kansallisesta kirjallisuudesta yleisradioyhtiö 2010-luvun lukijoille tarjoaa? Ylen aihetta koskevan…

”Pitikö runouskin vetää ihan läskiksi?”

2015

The Affective Reception of Tytti Heikkinen’s Poem “Ryhavalaan tasoa” In this article, I analyze the reception of Tytti Heikkinen’s poem ”Ryhavalaan tasoa” (”On par with whales”) from the viewpoint of affectivity. ”Ryhavalaan tasoa” is a Flarf poem which means that it has been made of material found from the internet with weird search terms. Flarf poetry is also based on a kind of aesthetics of ugliness. The poem is a dramatic monologue in which the speaking I – a girl called ”Fatty XL” – talks unrestrainedly and vulgarly about fatness, sexuality and shame. Theoretically, the article relies mainly on Rita Felski’s and Sianne Ngai’s views on affectivity of reading. The research material consi…

Työ, talous ja tunteet Kari Hotakaisen Ihmisen osassa

2013

Kari Hotakaisen menestysromaani Ihmisen osa (2009) käsittelee suomalaista nyky-yhteiskuntaa, ja sen keskeisiä teemoja ovat työssä ja taloudessa tapahtuneet muutokset. Tämän artikkelin tarkoituksena on selvittää, millaisia romaanin kuvaamat muutokset ovat. Huomiota kiinnitetään varsinkin siihen, miten muutokset vaikuttavat henkilöhahmojen tunteisiin ja kokemuksiin maailmasta. Ajatuksena on, että Ihmisen osa antaa fiktiiviset kasvot suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuvalle tunnerakenteen muutokselle. peerReviewed

"Kuoleman lumous nuorella iällä". Tytöt ja kuolema Monika Fagerholmin Amerikkalaisessa tytössä

2008

”The Value Was Here” : runon ja rahan kytkös Eino Santasen setelirunoissa

2018

Yksi mies, monta nimeä - tutkimus Algot Untolan tekijänimistä

2014

Sanojen valinnasta

2017

Nykykirjallisuutemme kirjallisuushistoriallinen kartoitus

2014

Tunnetko kirjallisuutta? Suomalaisen kirjallisuuden tutkimus tunteiden ja tuntemusten näkökulmasta

2016

Tulkinnallinen horjuvuus ja affektit. Kuolema Monika Fagerholmin Amerikkalaisessa tytössä ja Säihkenäyttämössä

2013

"Pitikö runouskin vetää ihan läskiksi?" Tytti Heikkisen "Ryhävalaan tasoa"-runon affektiivinen vastaanotto

2015

Jäljet sanoissa : jälkistrukturalistisen kirjallisuuskäsityksen tulo 1980-luvun Suomeen

2009

The present study aims at exploring the ways in which the poststructuralist conception of literature came to Finnish literary discourse in the 1980s. The main focus of the study is in the analysis of Markku Eskelinen and Jyrki Lehtola’s essay collection Jälkisanat. Sianhoito-opas (1987) along with its reception. The study also charts what was written about poststructuralism in the 1980s in Finnish before Jälkisanat and after it. The corpus of the study therefore consists of Jälkisanat, 25 reviews written about it and a great number of articles published in such Finnish newspapers and journals as Helsingin Sanomat, Parnasso, Taide, Synteesi, Tiede & edistys etc.The first Finnish writings on …

Markku Eskelisen Nonstop ja tekstuaalinen tila

2004