Takaako samanlainen tausta samanlaisen osaamisen? Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden osaamiserot PISA 2012 -tutkimuksessa

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin PISA 2012 -aineistolla maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden osaamiseroja. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka suuria erot ovat koko osaamisjakaumassa. Lisäksi tutkittiin sitä, kuinka paljon osaamiseroja selittävät erilaiset oppilaaseen ja kouluun liittyvät taustatekijät, ja sitä, hyötyvätkö maahanmuuttajaoppilaat taustatekijöistään samalla tavalla kuin kantaväestön oppilaat. Aineiston analysoinnissa käytettiin Juhn-Murphy-Pierce -menetelmää. Tulokset osoittivat, että maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen on kantaväestön oppilaiden osaamista heikompaa koko osaamisjakaumassa. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden ero kantaväestöön pienen…

Special education students in transition to further education: A four-year register-based follow-up study in Finland

Abstract This study examines the transition of special education students into upper secondary education in Finland. The national register-based school-level dataset comprises three compulsory school-leaving cohorts of 2004, 2006 and 2009 including all students and schools providing lower secondary education. Special education students (Tier 3) are divided into four different groups based on their curriculum adjustments. The school-level effect of special education provision is evaluated with statistical models exploiting the panel nature of the data. The results show that there are significant differences in participation in upper secondary education between the groups with different level…

Nuorten työpajatoiminnan vaikutus opintoihin ja työllisyyteen

Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria kouluttautumaan ja integroitumaan työmarkkinoille. Toiminnan vaikutuksista on kuitenkin vain vähän tutkimustietoa. Artikkelissa tarkastellaan nuorten työpajatoiminnan vaikutuksia osallistujien opiskeluun, tutkintojen suorittamiseen ja työllistymiseen pajajakson jälkeen peerReviewed

Viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun arvioinnin toinen vaihe : varhaiskasvatukseen osallistuminen, kokeilun kustannukset ja järjestäminen

PISA-tulokset heikentyneet huippuvuosista - kuinka paljon ja mistä se voisi johtua?

Suomi on ollut PISA-tutkimuksen kärkimaita alusta lähtien. PISA-tulokset paranivat aina vuoteen 2006 saakka, jolloin Suomi oli 2. sijalla lukutaidossa ja matematiikassa ja 1. sijalla luonnontieteissä. Vaikka Suomi edelleen menestyy hyvin eri maiden vertailussa, on osaaminen heikentynyt vuoden 2006 jälkeen. Etenkin poikien osaaminen luonnontieteissä ja matematiikassa on laskenut huomattavasti. Lukutaidossa osaamistason lasku on ollut pienempää. Osittain tulosten heikentyminen johtuu siitä, että oppilaiden taustat ovat aiempaa monimuotoisempia. nonPeerReviewed