Keskiajan tutkimus yhdistelee johtolankoja

Jyväskylän yliopisto - täällä ollaan!

Elokuun alussa Jyväskylän yliopiston kielitieteellinen tutkimus vahvistui entisestään, kun Vaasan yliopiston tutkintoon johtava kielten koulutus ja tutkimus siirtyivät Jyväskylään niin sanottuna liikkeen luovutuksena. nonPeerReviewed

Edvard Grönblad : unohdettu keskiajan tutkija Jyväskylästä

Jyväskylän vanhalla hautausmaalla on takorautainen risti, jossa lukee ”Här hvilar doktor Edvard Grönblad död 4/1 1864 i 49 års ålder”. Hauta sijaitsee aivan piirilääkäri Wolmar Schildtin (1810–1893) hautapaaden lähettyvillä. Siinä, missä Schildt kuuluu Jyväskylän historian merkkihenkilöihin, Grönblad on varmasti monelle ohikulkijalle tuntematon. Kuka siis oli tämä nuorena kuollut tohtori Edvard Grönblad? nonPeerReviewed

Foreword

Esipuhe Virginia Mattilan käännökseen Lauri Viidan teoksesta "Moreeni", "Earth’s Hardy Chattels" (Tampere: The Lauri Viita Society, 2020). nonPeerReviewed

Suomalaista ruotsia keskiajalta nykypäivään

Arvioidut teokset:
 Marika Tandefelt (toim.): Finländsk svenska från medeltid till 1860. Svenskan i Finland – i dag och i går III:1. Helsinki: Svenska litteratursällskapet i Finland 2019. 416 s. isbn 978-951-583-456-0.
 Marika Tandefelt (toim.): Finländsk svenska från 1860 till nutid. Svenskan i Finland – i dag och i går III:2. Helsinki: Svenska litteratursällskapet i Finland 2019. 458 s. isbn 978-951-583-457-7.

Språkbruk i svenska städer under tidigmodern tid : ny metod för att analysera ordförrådet i domböcker från 1600-talet

Pettersson, Theresia: Stockholms stads tänkeböcker. Funktionell texthistoria 1476-1626 (2017)

Portalen svenska.se : en ny digital samlingsplats för språkresurser från Svenska Akademien

Med domboken som (språk)historisk källa : en tvärvetenskaplig syntes av domboksforskning i Finland och Sverige, ca 1950-2020

Domböckerna och den tidigmoderna tiden hör tätt ihop. I denna uppsats undersöks hur historiker och språkhistoriker utnyttjat domboksmaterial i sin forskning. Metoden är historiografisk och jämförande. Uppsatsen visar att historiker ofta varit intresserade av källkritiska aspekter medan språkhistoriker har intresserat sig för frågor förknippade med språklig variation och förändring. Utifrån analysen identifieras tre övergripande teman som är särskilt gynnsamma för ett tvärvetenskapligt samarbete kopplat till domboken som empirisk källa: protokollföring (precision och tillförlitlighet), berättelsenivåer (textstruktur och -mönster) och skrivare (den gemensamma aktören). Court records and the h…

Erikskrönikan i modern tappning

Recension av verket Carlquist, Erik, Hogg, Peter C. & Alvered, Zeth. Erikskrönikan. En medeltida krönika i nusvensk version. Förord av Thomas Småberg. Lund: Nordic Academic Press. 2019. 260 s. ISBN 978-91-88909-30-5. nonPeerReviewed

Kalevala på svenska : kansalliseepoksen ruotsinnokset ja niiden peritekstit 1800-luvulta 2000-luvulle

Suomen kansalliseepos Kalevala ilmestyi vuosina 1835 (Vanha Kalevala) ja 1849 (Uusi Kalevala). Se on yksi harvoja suomalaisen kirjallisuuden edustajia, joiden voidaan katsoa kuuluvan maailmankirjallisuuteen. Kalevala on Elias Lönnrotin (1802–1884) luomus, ja se on käännetty tähän päivään mennessä yli 60 kielelle. Kalevalan käännökset koostuvat runomuotoisten käännösten lisäksi erilaisista proosakäännöksistä, lyhennetyistä laitoksista sekä kokonaan tai osittain mukautetuista käännöksistä.
  
 Tämä artikkeli käsittelee Kalevalan ruotsinkielistä käännöshistoriaa, joka on jäänyt aiemmassa tutkimuksessa vähälle huomiolle. Tutkimustehtävämme on kahtalainen: laadimme kansalliseepoksen ru…