Rural futures in developed economies: The case of Finland

Abstract This study presents four possible images of rural futures in Finland: decentralized bio-economy, colonial countryside, museum countryside and rural business islets. They are distilled through literature reviews, futures workshops and futures tables. Alternative specifications of structures, contents and agencies result in highly divergent states of key dimensions and, consequently, divergent rural futures. This diversity challenges the conventional public wisdom or intellectual monoculture that considers decay as the only future for rural areas. Key challenges in crafting plausible but divergent futures images are finding an appropriate level of abstraction or “flight altitude”, es…

How do rural areas profile in the futures dreams by the Finnish youth?

Abstract Demographic trends do not give much hope for rural regions in developed economies. Many studies prescribe rural futures as manifestations of consumption of the countryside by an urban majority. However, many of these macro-images and typologies lack explicit micro-agency. This article illustrates what are the expectations from personal futures in rural areas, where specifically and by whom. The respondents of a national survey represented the Finnish youth, who described their dream future in 2030 in terms of livelihood, accommodation and lifestyle recipe. Analysis of the dreams resulted in distinct regional profiles. Urban-adjacent rural areas are profiled as places for a cosy lif…

Ruokajärjestelmä uusiutuu – mutta miten?

Maatalous ja ruoantuotanto ovat tärkeitä elinkeinoja maaseudulla, vaikka ruokajärjestelmän keskittyminen onkin kuorinut rahavirtoja maatiloilta kohti keskuksia. Fossiilitalouden mahdollistama suuruuden ekonomia on toiminut tämän keskittymiskehityksen tärkeimpänä moottorina. Samalla fossiilitalous yhdistettynä keskittymiskehitykseen on ajamassa suomalaisen ruokajärjestelmän kohti umpikujaa. Maataloussektorin pitäisi pystyä merkittävästi vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, vähentämään Itämereen ja sisävesiin päätyviä ravinnepäästöjä sekä torjumaan luontokatoa. Näitä kaikkia kehityskulkuja keskittynyt, fossiilitalouteen nojaava järjestelmä pikemminkin vahvistaa kuin lieventää. Järjestelmä ei …

Adoption of the agri-environmental measures : The role of motivations and perceived effectiveness

This paper investigated farmers’ self-stated adoption motives and the perceived effectiveness of agri-environmental measures in Finland. The measures were classified into ten distinct categories according to their prescriptions. The adoption motives were related to contextual factors, production factors and perceived effectiveness of the measures, while effectiveness was further related to land use, input use and the final impacts. The results indicate that the adoption motivations and the perceived effectiveness of the measures are related to their prescriptions: measures targeting the same problem with different prescriptions fit the aims and farming strategies of different farmers. nonPe…

Maaseutualueiden vaihtoehtoiset tulevaisuudet

Maaseutualueille luodaan neljä mahdollista tulevaisuuskuvaa kirjallisuuden ja tulevaisuusverstaiden aineistojen pohjalta tulevaisuustaulukkomenetelmää hyödyntäen. Tulevaisuuskuvat ovat hajautunut biotalous, siirtomaatalous, museomaaseutu ja saarekemaaseutu. Merkittävimpiä muutosvoimia kuvien taustalla ovat ympäristö ja kestävyys, keskittymisen ja hajautumisen prosessit, teknologian kehitys, sääntelyn lisääntyminen ja maaseutu hyvinvoinnin lähteenä. Erilaisten alueiden kilpailukyky liiketoiminta- ja asumisympäristönä sekä yhdyskuntarakenne poikkeavat merkittä- västi toisistaan eri tulevaisuuskuvissa. Juuri kehityspolkujen vahvan erottelun ansiosta tulevaisuuskuvia voidaan käyttää yhteiskunta…

Suomalaisen ruokajärjestelmän resilienssi, kriisit ja uusiutuminen

Resilientti ruokajärjestelmä kykenee turvaamaan jatkuvasti ravitsemuksen siitä riippuvaisille ihmisille. Tarkastelemme tutkimuksessamme Suomen ruokajärjestelmän kehitysdynamiikkaa resilienssin näkökulmasta aikavälillä 1334–2022. Tunnistimme analyysissä kuusi regiimiä: laajentumisregiimi, edistysregiimi, karjatalousregiimi, esimoderni regiimi, modernisaatioregiimi ja globalisaatioregiimi. Regiimit ovat olleet polkuriippuvaisia ja vaihtuneet vain kriisien myötä, mutta samalla kriisit ovat johtaneet järjestelmän resilienssin menetykseen eri mittakaavoissa. Kussakin regiimissä ovat toistuneet uudelleenorganisoitumisen, kasvun, kangistumisen ja purkautumisen vaiheet. Kukin regiimi on vuorollaan …

Maailma fossiilitalouden jälkeen

Ilmastonmuutos edellyttää fossiilitaloudesta luopumista. Yhteiskunnan energia- ja materiaperustan muutos vaatii uudenlaisia politiikkakeinoja, rakenteita, toimintatapoja, tuotteita ja hallintamalleja. Ilmastonmuutos johtuu fossiilitaloudesta: öljy- ja maakaasukentiltä ja kivihiilikaivoksista peräisin olevan hiilen pumppaamisesta ilmakehään. Tätä on kiihdyttänyt väestön ja kulutuksen eli talouden kasvu. Jotta ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä, fossiilitaloudesta täytyy luopua. Muutos on valtava, kun yhteiskunnan koko metabolinen perusta muuttuu. Meistä kaukana ja näkymättömissä olevista fossiilienergian lähteistä siirrytään meidän keskellämme oleviin energialähteisiin: tuuleen, veteen, aur…

Transitions through the dynamics of adaptive cycles : Evolution of the Finnish agrifood system

CONTEXT The escalating sustainability problems of the current agrifood regime call for a radical, systemic transformation. Such a transformation implies a move into a new stability domain, defined by a new set of systemic attractors. These transformations can be conceptualised as regime shifts. OBJECTIVE In this study, we explored the history of the Finnish agrifood system in order to learn from the past transformations of the system and to inform the current attempts to steer its development in a more sustainable direction. METHODS We conducted a qualitative analysis on literature discussing the history of the Finnish agrifood system by utilising the concept of the adaptive cycle, which ca…

Farming on the margins : Just transition and the resilience of peripheral farms

Sustainability transition demands fundamental changes taking place at the farm system level. At the same time, many farms are operating on the verge of financial profitability, especially in geographically disadvantaged peripheral regions with a limited range of production opportunities. These observations raise concerns about the transition's justice aspects. Using the concept of resilience, we analysed farmers’ capacities for transformation in a peripheral context in Finland. The results from our farmer survey (n = 577) indicated that the regime exerts a strong cost-price squeeze on farmers, escaping of which is difficult also for farmers deliberately seeking new pathways beyond it. Due t…

Suomalaisen ruokajärjestelmän pitkän aikavälin transitiodynamiikka

Planetary well-being and sustainable business : A work in progress

Businesses have a significant impact on global environmental and social sustainability. To address the related issues, the concept of sustainable business has been introduced, which refers to the practices that businesses can adopt to minimize their negative economic, environmental, and social impacts. This chapter presents a critical analysis of selected sustainable business concepts and practices using planetary well-being as a conceptual framework. In terms of conceptual approaches, the chapter discusses circular economy (circulation of resources without creating waste), degrowth (shrinking of production and consumption to respect planetary boundaries), and sustainability transition (rad…

The resilience of Finnish farms: Exploring the interplay between agency and structure

Resilience implies, in its essence, the capacity of a system to tolerate disturbances while retaining its essential functions. In the context of agriculture, resilience thinking calls for considering the ability of farms to thrive in turbulent times along with the ability of the ecological system – in which the agricultural production is embedded – to retain its function and integrity. Resilience is a relevant conceptual tool to analyse the contradictory management demands that farms are facing within the current neoliberal market regime: being economically viable and environmentally sustainable. In this study, the resilience of farms was operationalised through farmers' perceptions concern…

EU:n maatalouspolitiikka ja kestävä kehitys

Maatalous on EU:n pisimmälle integroitu toimiala ja politiikanala. Yhteisen maatalouspolitiikan tarina 1960-luvulta nykyaikaan kuvaa muuttuvia ja monipuolistuvia yhteiskunnallisia haasteita, joihin politiikkatoimenpiteillä on vastattu. Alkuaikoina päähuomio oli elintarvikehuollossa ja viljelijöiden toimeentulossa, mutta ajan myötä mukaan on tullut vahvoja alueellisia, ympäristöllisiä ja myös kulttuurisia painotuksia. Kestävän kehityksen käsittein tarkasteltuna yhteinen maatalouspolitiikka on muuttunut moniulotteisemmaksi. Viimeisimmillä uudistuksilla on tavoiteltu kestävyyden sekä taloudelliseen, ympäristölliseen, sosiaaliseen että kulttuuriseen ulottuvuuteen liittyviä muutoksia. Kestävä ke…

Regional sustainability transition through forest-based bioeconomy? Development actors' perspectives on related policies, power, and justice

Forests and forest-based bioeconomy have central roles in the contemporary sustainability transition. However, the transition towards a bioeconomy is loaded with tensions regarding economic growth, ecological integrity, and social justice. These tensions reproduce varying transition discourses. Political actors at the level of the European Union (EU) and nation states take part in the processes creating the discourses and aim to govern the forest bioeconomy-based transition in certain directions viewed as favourable. The transition tensions are strongly felt in regions that are rich with forest resources but poor in terms of economic and political power, called ‘forest peripheries’. In this…

Maaseudun paikka tulevaisuuden kestävässä yhteiskunnassa

Fossiilitalous on yli satavuotisen historiansa aikana vapauttanut ihmiskunnan paikallisten luonnonvarojen kantokyvyn rajoista, mahdollistanut ennennäkemättömän talouden ja hyvinvoinnin kasvun. Samalla kiihdyttänyt keskittymiskehitystä ja kaupungistumista ja synnyttänyt ilmastonmuutoksen. Irtaantuminen fossiilitaloudesta merkitsee valtavaa yhteiskunnallista murrosta, joka jäsentää uudelleen ruoka-, energia- ja yhdyskuntajärjestelmiä. Tässä Maaseudun paikka tulevaisuuden kestävässä yhteiskunnassa -hankkeessa (MAKE) halusimme tarkastella maaseudun roolia tässä suuressa murroksessa. Hankkeessa tuotetut visiot, kestävän yhteiskunnan ilmentymät ja kestävyysmurroksen kipupisteet voivat toimia kesk…