Émergence de la culture écrite saamie en Finlande à l’époque de la formation de la nation

2020

The history of Saami written culture reflects not only the social situation of Finland but also that of the Saami at the time of the Grand Duchy (1809-1917). Finland was forced to adhere to the Lutheran faith until the beginning of the 19th century when it was a Swedish province. This led to the translation of religious texts into Swedish and Finnish. The situation of the Saami languages was different. The first translations were published in 1619 in Umeå Saami, which the Saami of the eastern part of the realm did not understand. After Finland’s transfer from Sweden to Russia in 1809, the leadership focused its effort on upholding its new autonomous status by reinforcing Finnish identity. I…

Ses racines et son développement de 1820 à 1920

2017

The aim of the study is to examine the Saami book history in the context of Finland in order to understand its evolution from 1820 to 1920. The study focuses on books and other printed materials in Saami language(s) (or idioms) and it looks into archival documents to throw light on their intellectual history. The Saami book history has unfolded slowly, and occasionally, it has appeared to fall into decline. The present study follows the French school of book history that uses multidisciplinary methods to examine books as a reflection of ideology in the context of a given culture at a given time. Such an approach allows us to see how a minority can express itself, what possibilities there ar…

Saamenkielinen kirjahistoria Suomessa

2017

Suomessa kirjahistoria on pyrkinyt tarkastelemaan vanhaa suomenkielistä kirjallisuutta. Sen sijaan Suomen saamelainen kirjahistoria on jäänyt varjoon. Syynä voi olla sen hidas kehitys, joka alkoi paljon myöhemmin ja katkonaisemmin. Ensimmäisille saamennetuille kirjoille myönnettiin painolupa vasta kaksi sataa vuotta ensimmäisten saamenkielisten teosten julkaisemisen jälkeen. nonPeerReviewed

Suomen saamenkielisten painotuotteiden alkutaival: ensimmäisistä saamennoksista saamenkieliseen kirjallisuuteen

2009

Suomen ortodoksisen kirkon jäsenistön alkuperäiskansa: kolttasaamelaiset

2018

Suomessa on noin 9 000 saamelaista, joiden kotiseutualue kattaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän pohjoisosan. Yli puolet saamelaisista asuu kotiseutualueensa ulkopuolella. Noin kolmasosa saamelaisista puhuu jotakin saamen kieltä.1 Kolttasaamelaiset ovat yksi kolmesta Suomen saamelaisryhmästä, joiden asema alkuperäiskansana tunnustetaan Suomen perustuslaissa. Tuoreen arvion mukaan kolttasaamelaisia on noin 600.2 Kolttien historia, kulttuuri ja uskonto poikkeavat muista Suomen saamelaisista. Saamelaisina ja ortodokseina he ovat myös vähemmistö vähemmistön sisällä. Tarkastelen tässä katsauksessa kolttasaamelaisten asemaa suomalaisena alkuperäiskansana ja vähemmistöryhmänä S…

Saamenkielisen kirjakulttuurin synty Suomessa

2014

The Saami languages and Finnish language legislation : a short historical overview

2017

Finland’s political, social and cultural conditions were transformed after its handover from Sweden to Russia in 1809. Emperor Alexander 1st strongly supported the majority language, Finnish, which had not previously enjoyed official status. The official language had long been Swedish, although some authorities did try from time to time to support the use of the vernacular, such as in elementary education and in the translation of some legislation. The 19th century was marked by increasing nationalism in Finland, with the country seeking to strengthen its autonomous status despite several clampdowns. As has often been observed, the Finnish nation, which can be characterised as an “imagined …

Fellmanin suvun Lapponica-kokoelma sen provenancen valossa

2019

Fellmanin suvun Lapponica-kokoelma on mitä arvokkain todistus tieteiden kehityksestä Suomessa 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Tarkastelen artikkelissani kokoelman omistushistoriaa soveltaen provenance-lähestymistapaa. Esittelen kokoelman historiaa, sen luettelointityötä ja tuon eri esimerkein esille, miten nimenomaisesti provenance-tarkastelu tuottaa uutta tietoa ja miten se soveltuu Lapponica-kokoelman tutkimiseen. nonPeerReviewed