Johdanto : Menetelmäkirjan logos

Vaihtoehtoja etnisyyden ja diasporan käsitteille

Etnografia, paradigmat ja agendahypyt

Ihmiset liikkuvat – kulttuurit kohtaavat

Epilogi : muistitietotutkimuksen muuttuvat kontekstit ja paradigmat

Etnologinen kenttätyö ja tutkimus : metodin monimuotoisuuden pohdintaa ja esimerkkitapauksia

Jyväskylän yliopiston etnologian oppiaine yhdistää aineksia kolmesta lähitieteestä: kansatieteestä, folkloristiikasta ja kulttuuriantropologiasta. Etnologit tutkivat kulttuuria (väljästi määriteltynä ihmisen erilaisia tapoja elää ja toimia) sen eri muodoissa, erityisesti kulttuurin kansanomaisia ilmauksia (kreik. etnos = kansa). Tutkimuksen kohteita ovat muun muassa esineet, sosiaaliset organisaatiot ja symboliset järjestelmät, ihmisten käsitykset ja arvostukset, muisti, mentaliteetit sekä suullinen perinne. Tutkimuskohteen valintaa ei rajaa aika tai paikka. Siksi etnologit tekevät kenttätyötä lähellä ja kaukana, mihin teemaan tässä artikkelissa paneudutaan. nonPeerReviewed

Tutkimussuunnitelma

Miten työelämäläheisyys saadaan opetussuunnitelmatasolta osaksi käytännön opetusta? : esimerkkinä kulttuurialan koulutus

KUMU kehittää ongelmalähtöistä pedagogiikkaa

Mikä vernakulaari?

Tämän teemanumeron aihe on vernakulaarin käsite. Numeron neljässä artikkelissa vernakulaaria lähestytään käsitehistoriallisesta ja tapaustutkimusten näkökulmasta. Artikkeleissa tarkastellaan ensinnäkin sitä, minkälaisia merkityksiä vernakulaarin käsitteellä on ollut eri aikoina. Toiseksi niissä eritellään, minkälainen asema vernakulaarin käsitteellä sekä sille annetuilla merkityksillä on ollut eri tieteenaloilla ja niiden tutkimuskohteiden määrittelyssä. Kolmanneksi teemanumeron artikkeleissa analysoidaan useita tapaustutkimuksia vernakulaarin käsitteen ja sen tarjoamien näkökulmien kautta samalla käsitettä pohtien. Teemanumeron tavoitteena on tuoda monipuolisesti esiin, miten vernakulaarin…

Mammutti itämerensuomalaisten mytologiasta

Perhe ja perheenyhdistäminen pakolaisten elämässä : esimerkkinä kahden suomensomalialaisen miehen elämänkulut

THE CONCEPT OF “FAMILY” IN SOMALIS’ IMMIGRATION TO FINLAND Views from Immigration Officials and NGOs

In Addis Ababa one can see dozens of Somali families waiting daily in front of the Embassy of Finland to be interviewed. The interview represents a means of entering Finland, since those waiting presumably have a so-called family re-unifier in Finland, a relative who has of ten already received a residence permit and sometimes even citizenship. This article examines the family reunification process of Somalis who travel from Ethiopia to Finland. Drawing on the experiences related by Finnish immigration officials, it focuses on the fact that they do not share the same definition of “family” as the Somali asylum applicants. Using extensive inter views and observations, this article aims to el…

Evakkomatka lasten ja muistitietotutkijan silmin

Tutkimusetiikka ja hyvä tieteellinen käytäntö

Etnologinen katse : virkaanastujaisluento 3.12.2014

Yhteisölähtöiset muistitietohankkeet osana yliopisto-opetusta

Äänekäs luokka : tehdastyöväen menneisyyden ja muistitiedon jäljillä

Suomessa työväenluokka syntyi noin sata vuotta sitten sosiaaliseksi, poliittiseksi ja kulttuuriseksi ilmiöksi. Uusien työn muotojen lisäksi palkkatyötä tekevät ihmiset ja yhteiskuntaluokat ovat yhä olemassa. Yhteiskunta myös toisintaa molempia jatkuvasti. Mutta vähälle huomiolle on jäänyt, millaisia ääniä, jälkiä ja tulkintoja työväenluokka on jättänyt menneisyydestään. Tehdastyöläisiä pidetään tässä artikkelissa tietyn luokan edustajina, joilla on vankka kuva itsestään ja menneisyydestään. Luokka-asema toisin sanoen on artikkelissa despriptiivinen eli eletty, koettu ja moniääninen. Se ei siis ole vain tutkijoiden määrittelemä tai luokkatutkimuksen mukainen käsite. Tekstissä sen sijaan eksp…

Etnologia lunastaa lupaukset yhteiskunnallisesta tehtävästä

Tiedonarkeologisia pohdintoja Viipurin vuoden 1918 haudatuista muistoista

The subject of the article is the ‘memory war’ over the memory of the Civil War of 1918 in Vyborg, and the displaced Karelians’ experience in the time of diaspora. Until the wars of 1939–1945 the culture of remembrance of the Civil War was divided in Vyborg and in Finland and many truths of the war were maintained in the Red’s and White’s own groups. The article details how the dichotomous history culture of Civil War memories has slowly transformed into a diversified and critical analysis over the past one hundred years. The qualitative material used in the article consists of memory data written by displaced Karelians held in Finnish archives. The article is a knowledge-archaeological ana…

Idästä tulleet vieraat kerronnassa

Sähkö ja valon aika: näkökulma maaseudun moderniin muutokseen ennen 1960-lukua

Guadalupe - Neitsyt maailmojen rajoilta

Kirja-arvio: Mertanen, Virve 2007: Tietokirjoittajan käsikirja. Tampere: Vastapaino. 167 sivua.

"Tietokirjallisuutta on kaikki mikä ei ole kaunokirjallisuutta, ja vieläpä siten, että lasten tietokirjat luokitellaan kaunokirjallisuudeksi. Tietokirjoja ovat niin väitöskirjat kuin keittokirjat, komiteamietinnöt kuin kokoamisoppaat. Tietokirjoja yhdistää se, että ne eivät perustu pelkkään mielikuvitukseen." (Mertanen 2007, 9.) Virve Mertasen Tietokirjoittajan käsikirja on opas kaikille sellaisille kirjantekijöille ja asiantuntijoille, joiden on saatava viestinsä perille muidenkin ymmärtämässä muodossa. Opas on tarpeellinen sekä ensikertalaiselle että pidemmälle ehtineelle tieteen tekijälle, koska molemmilta keskimäärin puuttuu rutiini yleistajuiseen kielen ilmaisukeinojen käyttöön. Virve …

Maahanmuuton sukupolvistuminen haastaa kieli- ja koulutuspolitiikan (kirja-arvio)

Muslim Intimacies : Challenges for Individuals and Families in Global Contexts

Turkasen typerää nollatutkimusta

Pieni matkakertomus Afrikasta

Haaveilin koululaisena, että teen uskomattomia seikkailuja kaukaisiin maailmankolkkiin. Uudemman kerran olin lähdössä päätä pahkaa maailmalle, kun aloitin uskontotieteen opinnot Turun yliopistossa 1990-luvun alussa. Muistan, kuinka silloista professoria huvitti, kun uusien opiskelijoiden esittelytilaisuudessa kerroin haluavani Markku Lehmuskallion jalanjäljille dokumentaristiksi Siperiaan. Maailma oli minulle silloin niin avoin, että en ymmärtänyt, että laadukkaassa dokumenttielokuvassa kuvataan muutakin kuin puhuvia päitä ja eksoottisia rituaaleja. En tiennyt, että alaa opiskellaan usein muualla kuin tiedeyliopistossa. Loppujen lopuksi minusta tuli ihan hyvä etnologi: olen kuluneiden 20 vu…

Folkloristiikkaa Etiopiassa

[Ensimmäinen kappale] Vietin joulu-tammikuun 2010 Etiopiassa Addis Abeban yliopiston kutsumana vierailevana professorina. Tehtäväni oli opettaa folkloristiikan tohtorikoulutusohjelmassa menetelmiä – tai kuten kurssikuvauksessa mainitaan: etnografista kirjoittamista, ajankohtaisia tutkimusmenetelmiä, tutkimusetiikkaa ja julkaisemiskäytäntöjä. Luennoitsijapyyntö julkaistiin parilla kansainvälisellä sähköpostilistalla alkusyksystä 2009 – kollegoideni Hanna Snellmanin ja Laura Starkin innostamana lähetin hakemuksen Addis Abebaan vailla minkäänlaista ymmärrystä, mitä vierailevalta professorilta Etiopiassa odotetaan. Etiopia oli minulle myös täysin tuntematon maa. Kutsun Addis Abebaan, etiopialai…