Miten taide vaikuttaa? Kulttuurisia näkökulmia hyvinvointiin ja terveyteen

• Taiteen ja kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on saatu runsaasti laadullista ­ja ­määrällistä tutkimusnäyttöä. • Taide voi lievittää kipua ja vähentää lääkehoidon tarvetta. • Hyvinvoinnin merkitykset ja määritelmät ovat kulttuurisesti ehdollistuneita; ­nykyisin myös kulttuuripolitiikkaa ja taiteen taloutta on alettu arvioida hyvinvointivaikutusten perusteella. • Pahoinvointia, kärsimystä ja kipua käsittelevä taide voi tuottaa hyvinvointia ja laajentaa ­käsitystämme normaalista. • Taidetta voidaan hyödyntää potilastyössä, lääkärien työhyvinvoinnin tukemisessa ja lääkärinkoulutuksessa. peerReviewed

Perinteentutkija hulluuden lankarullaa auki kerimässä

Esittelyssä Johtolankoja hulluuteen (Anna Kinnunen 2020)

Kulttuurin diagnostisoitumisen tutkimus kulttuuriteoreettisesta näkökulmasta : teoreettis-metodologisia lähtökohtia

Kulttuurin diagnostisoituminen on diskursiivinen ilmiö ja prosessi, jossa lähtökohtaisesti lääketieteen taudinmääritteiksi tarkoitetut ja spesifit diagnoosinimikkeet saavat yhä keskeisemmän sijan kulttuurissa. Erityisesti tämä näkyy psykiatristen ja neuropsykiatristen diagnoosien leviämisenä psykiatrian ja lääketieteen piiristä osaksi muuta kulttuuria. Kulttuuri puolestaan hahmottuu tässä yhteydessä kulttuurintutkimuksen piirissä kehitettyjen kulttuuriteorioiden mukaisesti merkityksenannon järjestelmäksi. Tätä kulttuurin diagnostisoitumisen ilmiötä analysoidaan monilla humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Tässä kirjan luvussa saatetaan yhteen aiemman tutkimuksen havaintoja j…

Jukolan veljekset maallikkopsykiatrin vastaanotolla : ADHD-nimike ja muut tarttuvat diagnoosit Seitsemän veljeksen nykyluennassa

Helsingin Sanomien julkaisemassa tietokirjassa Seitsemän miestä (2005) esitetään psykiatrisia diagnooseja Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä (1870) kuvatuista henkilöistä. Tällainen diagnosoimisen tapa osallistuu kulttuurin diagnostisoitumisen prosessiin – siihen, että spesifit diagnoosinimikkeet saavat yhä keskeisemmän sijan kulttuurissa. Analysoin teokseen kirjattuja diagnosointeja kulttuurisen mielenterveystutkimuksen näkökulmasta. In this article I analyze how psychiatric diagnoses are used in the book Seitsemän miestä (The Seven Men, 2005), a nonfictional work by journalist Ilkka Malmberg. The book is published by Helsingin Sanomat, the largest subscription news-paper in Finland, an…

"Sanovat minua hulluksi" : hulluuden nimeämisestä ja nimeämisen syistä Arto Paasilinnan Ulvovassa myllärissä

Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus

Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus pureutuu siihen, miten käsityksiä hulluudesta, mielenterveydestä ja poikkeavuudesta on eri aikoina ja eri paikoissa tuotettu kielessä, taiteessa ja kulttuurisissa käytänteissä. Artikkelikokoelmassa hulluuden rajojen määrittely nähdään historiallisena ja kulttuurisidonnaisena. Sitä lähestytään ilmiönä, joka kattaa laajan kirjon outoudesta patologiaan. Teos on syntynyt osana Jyväskylän yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 2013 perustetun Kulttuurisen mielenterveystutkimuksen tutkijaverkoston toimintaa. Verkoston jäseniä on yhdistänyt tieteenalarajat ylittävä kiinnostus hulluuteen ja mielenterveyteen. Artikkeleissa hulluutta tarkastellaan eletty…

Hulluksi nimetty Huttunen : kulttuurintutkimuksen näkökulmia hulluksinimeämiseen Arto Paasilinnan Ulvovassa myllärissä

Tutkielma tarkastelee hulluuden nimeämistä ja nimeämisen syitä Arto Paasilinnan Ulvova mylläri -romaanin (1981) kuvaamassa maailmassa. Teoreettiselta viitekehykseltään ja menetelmiltään tutkielma on yhteiskunnallisesti ja monitieteisesti orientoitunutta kulttuurintutkimusta ja kulttuurista mielenterveystutkimusta. Keskeisimmät tutkimukselliset virikkeet ovat Stuart Hallin analyyseistä, jotka kiinnittävät huomiota erilaisuuksiin, eroihin ja toiseuksiin sekä niiden kulttuuris-yhteiskunnalliseen rakentumiseen. Keskiössä on myös Hallin ja Michel Foucault'n kautta määrittyvä näkemys vallan produktiivisesta ja kehämäisestä luonteesta. Tutkielma on artikkelimuotoinen ja koostuu johdanto- ja yhteen…

Hyvinvointi- ja terveyspuheen haasteita

Nykykulttuuria voidaan pitää terveys- ja hyvinvointipuheen kyllästämänä. Esimerkiksi mediassa vedotaan toistuvasti hyvinvoinnin ja terveyden ideaaleihin, ja myös akateemiselta tutkimukselta odotetaan usein terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Tällaiset odotukset näkyvät esimerkiksi tutkimuksen rahoittajien toiveissa ja yliopistojen sidosryhmätyössä. Tässä luvussa analysoidaan ja problematisoidaan hyvinvointi- ja terveyspuhetta ja sen keskeisyyttä kulttuuriteoreettisesta näkökulmasta eli merkitysneuvotteluiden ja vallan kysymyksiin suuntautuen. Olennaisena huomiona esitetään, että vaikka terveys ja hyvinvointi ovat sinänsä tavoittelemisen arvoisia asioita, niin nykyisen terveys- ja hyvinvo…

Poliitikon etäältä diagnosoiminen on sopimatonta

Psykiatrian eettisiä ohjeistuksia on viime vuosina toistuvasti rikottu, kun lääkäri on arvioinut poliitikon mielenterveyttä julkisuudessa. Myös pääministeri Sanna Marin on joutunut psykiatrisoivan spekuloinnin kohteeksi. nonPeerReviewed

”Sanovat minua hulluksi” : hulluuden määrittyminen, merkityksellistyminen ja nimeäminen Arto Paasilinnan Ulvovassa myllärissä

Tutkimus käsittelee hulluuden määrittymistä, merkityksellistymistä ja nimeämistä Arto Paasilinnan fiktiivisessä romaanissa Ulvova mylläri (1981), jonka päähenkilöä Gunnar Huttusta aletaan pitää hänen kotikylässään hulluna. Tutkimus asettaa kolme hulluutta koskevaa viitekehystä, joiden kautta hulluus voidaan määritellä ja merkityksellistää, ja tarkastelee noiden viitekehysten ilmentymiä romaanissa. Viitekehyksien kautta tutkimus tarkastelee hulluutta poikkeavuutena (1), järjen puutteena tai vajavaisuutena (2) ja mielisairautena (3).

Valtavirtaisen psykiatrian virheistä

Kirja-arvio teoksesta Tomi Bergström, Mieletön häiriö. Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu. PS-Kustannus. 223 s.

Kirjallisen hulluuden analyysi