Käsityöläinen kyläyhteisönsä jäsenenä : prosopografinen analyysi Hollolan käsityöläisistä 1810-1840

2014

Liikkuvuuden rajat – konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla

2021

Maaseutuväestön matkat muualle

2021

Analysoin artikkelissani maaseutuväestön liikkuvuutta 1840-luvun aikana kahdessa maaseutupitäjässä: Hämäläisessä Hollolassa ja karjalaisessa Jaakkimassa. Lähdeaineistona toimivat niin kutsutut annettujen todistusten diaarit, joihin papit kirjasivat muistiin heiltä pyydetyt erilaiset todistukset. Lähdeaineisto antaa kuitenkin vain tilaisuuden hahmottaa liikkuvuuden rajoja, sillä kirkon hallintoarkistoon kuuluvia annettujen todistusten diaareja ei ole pidetty tai säilynyt kovinkaan monesta seurakunnasta. Artikkelissani kysyn, ketkä yleensä lähtivät liikkeelle oman kotipitäjän ulkopuolelle, miksi ja millaisin todistuksin? Samalla selvitän liikkuvuuden kontrollointiin liittyviä yleisiä seikkoja…

Indigon sinisestä kokenillin punaiseen : tekstiilivärjäyksessä käytettyjen luonnonväriaineiden tuonti Suomeen (1791–1856)

2022

Tutkimme ulkomaisten luonnonväriaineiden tuontia Suomeen 1790-luvun alusta 1850-luvun puoliväliin. Ajankohtaa voidaan luonnehtia murroskaudeksi väriaineiden käytön historiassa. Selvitämme mitä väriaineita Suomeen tuotiin, millaisia määriä, minneniitä tuotiin sekä mistä satamista väriainelastit olivat lähtöisin. Lähdeaineistomme perustan muodostavat Tanskan Juutinrauman tullitilit, joista on koostettu suomalaisia satamia koskeva tietokanta (FIN-STRO: 1560/1791–1856). Lähdepohjaa on täydennetty muulla tilastoaineistolla sekä laadullisella materiaalilla, kuten värjäysoppailla ja Kansalliskirjaston digitaalisella sanomalehtiarkistolla. Tutkimme erityisesti sinistä, punaista ja keltaista väriä t…

Leipä taivalten takana : liikkuminen 1800-luvun alun Suomessa

2016

Knowledge Transfer Within Artisan Families in Early Nineteenth-Century Rural Finland

2019

In nineteenth‑century Finland, artisans constituted an important part of society, and the majority of them lived in the countryside. Rural artisans were jacks-of-all-trades who met the needs of country folk. This chapter studies the rural artisans’ children and explores how craft knowledge was often transferred to the next generation. In early modern society, it was only natural that the son followed his father’s trade. This was a matter of societal stability and maintaining the social order. It was also practical to invest in the children’s future by transferring the family’s craft knowledge and skills to the offspring, who would provide future care for the elders in turn. Nonetheless, not…

Textiles in blue : production, consumption and material culture in rural areas in early-nineteenth century Finland

2021

The article focuses on masculine consumption patterns and the production and dyeing of textiles in rural Finland in the early nineteenth century. It maintains that the rural consumption of textiles as well as individual choices and tastes evolved, and our selected examples of males’ wardrobes demonstrate that contemporary styles were followed. The article targets an era that can be regarded as a watershed: this was a time when mass production was in its infancy and craft production and self-sufficiency were still relevant to household economies. As the wealth of certain groups, particularly landed peasantry, increased, they began among other things to purchase and wear clothes dyed with imp…

Elinkeinoluvat ja talouselämän monipuolistuminen 1800-luvun Suomessa

2015

Kun talonpojat ryhtyivät kuluttamaan : pukeutuminen miehen aseman ja varallisuuden ilmentäjänä 1800-luvun alun suomalaisessa maaseutuyhteisössä

2019

Seppä Hermanni Kaitlinin velkasuhteet 1800-luvun alun maaseudulla

2020

Boys learning craft skills : Rural artisan apprenticeships in early modern Finland

2019

Research on handicrafts has generally concentrated on the study of urban artisans and guilds. However, not all artisans operated in towns, nor were rural artisans always small marginal groups. For instance, the majority of Finnish artisans lived and worked in the countryside. They had the right to take on apprentices; therefore, most rural artisans received their training from artisans working in the same environment. This article characterizes apprentices in the early nineteenth century in Finland and studies how rural artisans organized their occupational training. A single large Finnish parish was selected as the subject of this research, in order to study artisans and their apprentices …

Le choix des parrains et marraines dans les campagnes finlandaises entre 1810 et 1914

2015

On the basis of two case studies of artisans from the Finnish countryside, this paper presents five major factors that affected normal godparent relations. It argues that in some cases (especially among the highest echelons of the local society) godparenting strategies aiming at social advancement, which have received much attention in the research, may have had some significance, but for the majority of the population locality, occupation, social class and kinship were more important factors. In fact, most of these were highly intertwined in the pre-modern Finnish society of estates, and this is very visible in godparent networks. Thus this paper will serve researchers of godparenthood as …

Aviottomana syntyneen pojan tie käsityöläiseksi 1800-luvun alkupuoliskolla

2015

Rural Artisans' Apprenticeship Practices in Early Modern Finland (1700-1850)

2020

Finland was a predominantly rural country before 1850. Its village communities, however, also required the services of craftsmen, notably blacksmiths, tailors and shoemakers. To regulate these artisans, the crown created a formal and regulated institution of ‘parish artisans’ in the 1680s that continued until the latter part of the nineteenth century. By 1700 a system had emerged of clearly organised craft training in the limited range of trades acceptable for ‘parish artisans’. This happened almost by definition outside the remit of guilds, which were located in towns. As a result, rural apprentices were not registered by any institution, but still abided by a set of rules that did not fun…

Maaseutukäsityöläisten sosiaalinen asema ja keskinäinen hierarkia esimodernissa Suomessa

2018

Tavallisuuden tavoittelua : prosopografia elämäkerrallisen tutkimuksen välineenä

2014

Kulkutyöväki, työkirjat ja työperäinen liikehdintä 1840-luvun Suomessa

2015

Ajan haalistamat värit? : värit ja värjärit historiantutkimuksessa

2023

Käsityöläiset kaakkoishämäläistä arkea muokkaamassa

2022

Tässä artikkelissa luodaan katsaus maaseutukäsityöläisten toimintaan ja elämän ehtoihin 1700-luvulta aina 1800-luvun puoliväliin asti. Esimerkkitapaukset ovat Hollolan emäseurakunnan alueelta, mutta ne valaisevat laajemminkin Kaakkois-Hämeen tilannetta. nonPeerReviewed