0000000001218038
AUTHOR
Antti M.j. Mero
Seiväshypyn lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi
Mero, Antti M.J. 2009. Seiväshypyn lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 55 s. Seiväshyppy on laji, joka vaatii monipuolisesti taitoa, nopeutta, voimaa koko vartalolta, sekä rohkeutta ja itseluottamusta. Lajisuoritus jaetaan vauhtiin, kuoppaanvienti-, ponnistus- ja törmäysvaiheeseen, heilahdus- ja taaksetulovaiheeseen sekä ojennus-, veto-, työntö- ja rimanylitysvaiheeseen. Tärkeimpiä ovat suorituksen ensimmäiset vaiheet, sillä jokainen vaihe vaikuttaa aina seuraavan vaiheen onnistumiseen. Esimerkiksi virheet kuoppaanvienti- ja ponnistusvaiheessa saattavat estää kokonaan seuraavien vaiheiden onnistumisen pilaamalla loppujen lopuksi koko suo…
Effects of training on bone metabolism in young athletes
Purpose. This study investigated the effects of two types of training on the bone formation marker of osteocalcin and the bone resorption marker of tartrate-resistant acid phosphatase isoenzyme 5b (TRAP5b) in young track and field boys and girls. Methods. The 14-year-old group (10 boys, 10 girls) performed first time an intensive and supervised 8-week plyometric training. In the 17-year-old group (13 athletic boys, 6 control boys, 12 athletic girls, 6 control girls), the normal many-sided track and field training lasted 6 months. Results. Significant increases were noticed in osteocalcin (p < 0.01) both in younger boys and girls. The 20-m sprint performance improved in girls (p < 0.01) and …
Reaktiovoimantuotto, nopeus ja tekniikka pituushypyn ponnistusvaiheessa
Pituushypyn tulokseen vaikuttavat ponnistusvaiheessa eniten kehon massakeskipisteen lähtönopeus, mutta myös sekä massakeskipisteen lähtökorkeus että lähtökulma. Pi-tuushyppyä on aikaisemmin tutkittu melko laajasti – eniten liikeanalyysimenetelmin. Sen sijaan reaktiovoimatutkimuksia löytyy paljon vähemmän. Tämän tutkimuksen tarkoitus olikin selvittää pituushyppysuorituksen kannalta keskeisiä reaktiovoimamuuttujia ja no-peuksia valmentajien tueksi ja arvioida niiden soveltuvuutta testipatteristoon. Menetelmät. Koehenkilöinä oli kaksi kansallisen tason naishyppääjää ja yksi kansallisen tason mieshyppääjä (ikä 22,3 ± 1,5 vuotta, pituus 174,3 ± 11,1 cm, paino 58,7 ± 2,5 kg, ennätys 6,25 ± 0,67 m…
Kahden kuukauden tehostetun hyppelyharjoittelun vaikutuksia luustoon, hormonipitoisuuksiin ja suorituskykyyn nuorilla yleisurheilijoilla
Hyppäämistä pidetään normaalisti lyhytkestoisena nopeusvoimasuorituksena, jonka energianlähteenä toimivat adenosiinitrifosfaatti- ja kreatiifosfaattivarastot. Kevyet määrälliset hyppelyt vahvistavat lihaksistoa, luustoa, niveliä ja sidekudoksia. Kovempitehoiset ponnistukset ja hypyt kehittävät lisäksi reflektorista ja tahdonalaista hermostoa. Kokonaisuutena hyppelyharjoittelu kehittää iskunsietoa, venymis-lyhenemis-syklin supistusnopeutta ja elastisuutta. Vaikka hyppelyharjoittelua on aikaisemmin vieroksuttu lapsilla ja nuorilla loukkaantumisvaaran vuoksi, nykyään tiedetään, että erilaiset hyppelyt ovat tärkeä perusta kasvavalle lapselle ja nuorelle. Kasvu lapsella ja nuorella on suhteellis…