0000000001238368
AUTHOR
Pirita Frigren
showing 23 related works from this author
Vuoden 1918 sodan muistovuoden lopuksi
2018
"Minä poltan koko kaupungin!" Elämää 1800-luvun suomalaisessa satamakaupungissa erään merimiehen vaimon näkökulmasta.
2017
Kesäkuun viimeisenä yönä 1837 29-vuotias merimiehen vaimo Maria Lindgren hoiperteli öisen Porin kaduilla vahvassa humalassa. Yövartija Petter Olinin pysäyttäessä Marian tämä joutui pois tolaltaan ja huusi Olinille: ”Minä poltan koko kaupungin!” Olin ei nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin viedä arvaamattomasti käyttäytyvä nainen kaupunginvankilaan, missä tämän kerrottiin riehuneen koko yön. peerReviewed
Paljon iloa perhekirjeistä
2018
Kevät 1918 ja huoltovarmuus - Våren 1918 och försörjningsberedskapen
2018
Meriromantiikan pauloissa - Fångad av havsromantiken
2019
Aitoa kansainvälistymistä?
2017
The poor man’s goldmine? : Career paths in Swedish and Finnish merchant shipping, c. 1840–1950
2017
This article analyses the career paths of Swedish and Finnish sailors from the mid-19th to the mid-20th century. The article shows that, for the most of the men, the seaman’s occupation was just a passing phase before taking up a job on shore, but many of them also created a longlasting and advancing career by going to sea. There was not necessarily, however, a clear distinction between job opportunities at sea and those on shore in those days: men worked both at sea and on shore. We therefore argue that an individual’s advancement in a maritime career was a context-specific socio-economic phenomenon. In Scandinavia, work on board ships was dependent on features that characterized the divis…
Mobility from the Long Term Perspective
2018
Over the last few years, in various public seminars, speeches, and official accounts, one has often heard that “migration is not a new phenomenon, people have always been mobile.” The basic facts are correct. However, it is worth asking what kind of migration and mobilities we are talking about, both in the past and present. Are there any similarities or differences between people who were, and are on the move? What has motivated mobility during the past centuries, and in different regions? How has mobility affected families, loved ones, and livelihood opportunities, and the communities that migrants left behind and arrived in? Indeed, mobility also affects those who, for one reason or anot…
Merimiesten perheiden työ ja toimeentulo 1800-luvun rannikkokaupungissa.
2016
Merimiesten vaimot, naisten toimijuus ja perheiden toimeentuloehdot 1800-luvun suomalaisessa rannikkokaupungissa
2016
"Kaupungin wierustalla" : Porin kaupungin rajojen ulkopuolella asuneiden kaupunkilaisuus ja alueen aikalaisulottuvuudet 1852-1864
2009
Tutkimus käsittelee Porin kaupungin rajojen ulkopuolella niiden välittömässä tuntumassa asuneita henkilöitä sekä itse aluetta 1800-luvun puolivälissä. Pori paloi vuonna 1852, ja monet kaupunkilaiset pystyttivät tilapäisasunnon kaupungin maille jälleenrakennetun kaava-alueen ulkopuolelle. Asutuksesta tuli kuitenkin ilmiö, joka kesti aina 1800-luvun lopulle asti. Asuntoina käytettiin maakuoppia ja muita mökkejä. Työssä osoitetaan, että ilmiö liittyi palon jälkeiseen hätäasumiseen vain osittain, sillä rajojen ulkopuolelle asetuttiin pitkin 1850-ja 1860-lukua ja osittain myöhemminkin. Vastaavanlaisia kontrolloimattomasti eriytyneitä asuinalueita syntyi muissakin suomalaisissa kaupungeissa vuosi…
Kruunun, ylimysten ja rahvaan Satakunta
2019
Sata vuotta merenkulkijoiden sosiaaliturvaa - Hundra år av social trygghet för sjömän. [Osa 1]
2017
Finns as mobile maritime labor in coastal ports of the United Kingdom, 1850–1930
2018
Sata vuotta merenkulkijoiden sosiaaliturvaa - Hundra år av social trygghet för sjömän. [Osa 2]
2017
Tässä juttusarjassa seurataan merenkulkijoiden sosiaaliturvan historiaa satavuotiaan Suomen matkassa. Sarjan ensimmainen osa (Albatrossi 2-3/2017) käsitteli merellisen sosiaaliturvan varhaisia askelia 1800-luvulta itsenäisyyden aikaan. Toinen osa keskittyy 1956 perustettuun Merimieseläkekassaan ja sen merkitykseen merenkulkijoiden osallistamiseksi suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. nonPeerReviewed
Miksi yliopistossa opetetaan sukupuolihistoriaa?
2017
Tutkimuskohteena köyhyys
2020
Työn erottama perhe – 1800-luvun suomalaiset merimieskotitaloudet ja naisten toimijuus
2019
Lectio Praecursoria nonPeerReviewed
Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva eläkkeelle
2022
Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva on sukututkijoille tuttu henkilö niin tutkimustensa ja matrikkeliteostens kuin tutkimusaineistojen saavutettavuuden eteen tehdyn elämäntyönsä ansioista. Suomen Sukututkimusseuran kunniajäsen Nuotevan ura on kulkenut vankeinhoidon historiasta ulkoasianhallintoon sekä järjesteötehtävistä ja tiedetoimittamisen kautta kirjasto- ja arkistoalalle. Genoksen toimitus tapasi kesäkuussa 2022 eläkkeelle jäävän Nuortevan Kansallisarkistossa ja tutustui pääjohtajan opastuksella myös esillä olevaan Suomenlinna-näyttelyyn. nonPeerReviewed
Joulun odotetuin henkilö - Julens mest efterlängtade person
2018
Jotta näkisi työnsä jäljen
2019
Experiencing and Encountering Impoverishment in Nineteenth-Century Finland
2017
Abstract The nineteenth century in Finland was characterized by significant societal changes. Since 1809 a Grand Duchy of imperial Russia, Finland began to transform from an early modern society of estates to a modern civic society. The end of the nineteenth century was characterized by significant economic growth. Despite this general development, for many people this era signaled impoverishment and downward mobility that affected even the next generations. A fresh look at the economic threats on various societal layers is called for. In this theme issue we are concerned with socially varying dimensions of destitution, its manifestations, and the ways in which it was experienced and repell…