Comparing speaking situations in three different language tests

The purpose of this study was to compare learner outcome when five similar speaking situations were offered in the speaking subtest in Finnish, Swedish and English intermediate level tests in the Finnish National Certificates language testing system. The overall aim was to investigate the tasks by comparing learner outcomes across the three tests and to seek explanations for the outcome in the learners’ selfreported demographic, language, educational and professional background.The speaking situations were selected from the NC item bank meaning that they have undergone the Item Response Theory based analyses which indicate that the tasks function well in all tests. More information was need…

Helppoa vai vaikeaa arvioida? : Yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien käsityksiä vironkielisten arvioinnista

Finnish raters’ beliefs about assessing Estonian speakers in a Finnish language test: easy or difficult? This paper aims to contribute to our understanding on rater beliefs and views and to promote transparency in rater’s work in the form of reflection. The paper focuses on professional Finnish raters’ beliefs and views of assessing L1 Estonian speakers in the criteria-referenced Finnish language test of the National Certifi- cates of Language Proficiency test system. Finnish raters (N = 27) were asked via email to shortly reflect on what they find easy and what difficult in rating Estonian speakers’ writing and speaking skills in the Finnish language test. The raters reflected on many issu…

Presuppositions in reading literary writing

Virhe ei ole kirosana, vai onko? : opettajien käsityksiä virheestä

Meistä monet ehkä muistavat, miten opettaja oli merkinnyt virheet punakynällä kirjoitelmiin ja koepapereihin. Virheiden määrä tavallisesti vaikutti siihen, minkä arvosanan tai pistemäärän suorituksesta sai. Kirjoittamisen ja puhumisen taidoissa virheet ovat tänä päivänäkin usein ratkaisevassa asemassa määriteltäessä oppijan taitoa, vaikka virheisiin keskittymisen sijaan on pyritty siirtämään huomio osaamisen tunnistamiseen. Puhumme arvioinnin ja opetuksen yhteydessä virheistä ja puutteista, mutta mikä virhe oikeastaan on? nonPeerReviewed

Pohjoissaamen tutkintoon osallistujien kielenkäyttötarpeet ja saamen kielen merkitys arjessa

Pohjoissaame on yksi Yleisten kielitutkintojen tutkintokielistä. Tutkinto on kuulunut testijärjestelmään vuodesta 1998, ja testin suorittaneita on vuosien aikana ollut 354 henkilöä. Tässä kirjoituksessa kuvailemmekin lyhyesti tutkintoa ja tutkintoihin osallistuneita erityisesti vuosien 2012–2017 välisenä aikana. Lisäksi tarkastelemme, mikä merkitys pohjoissaamen kielellä osallistujille on, miten he käyttävät kieltä ja millaiseksi he itse arvioivat oman kielitaitonsa. nonPeerReviewed