Motivational sources of practical nursing students at risk of dropping out from vocational education and training

2019

The aim of this study was to contribute to the understanding of the reasons for low or high academic motivation among practical nursing students at risk of dropping out from vocational education and training. The research data consisted of semi-structured interviews with 14 Finnish students, which were analysed by qualitative content analysis. The analysis identified six motivational sources. Two of these sources – Responsible agency and Completing out of necessity – were related to engagement in studying, whereas two other sources – Exhaustion from learning challenges and Tight-roping between competing responsibilities – were related to disengagement from studying. Emotional drive and Soci…

Achievement strategies in peer groups and adolescents' school adjustment and norm-breaking behavior.

2006

The present study examined the extent to which the achievement strategies deployed by adolescents, and those used by their peers would predict adolescents' school adjustment, academic achievement and problem behavior. The participants were 287 14-15-year-old comprehensive school students (121 boys and 165 girls) from a middle-sized town in central Sweden. The results showed that not only the maladaptive strategies used by adolescents, but also those reported by their peers predicted adolescents' norm-breaking behavior, low school adjustment and low level of achievement: high levels of failure expectations and task-avoidance among adolescents' peers were positively associated with adolescent…

Young adults' achievement and attributional strategies in the transition from school to work: antecedents and consequences

2002

This study focused on investigating the extent to which the achievement and attributional strategies individuals deploy influence their success in dealing with the transition from school to work, and whether their success or failure in this particular would have consequences for the kinds of strategy they deployed later in life. Two hundred and fifty young adults filled in the Cartoon‐Attribution‐Strategy Inventory, a revised version of Beck's Depression Inventory, and a work status questionnaire at the beginning of the last spring term of their curriculum, four months after their graduation, and a year and a half after it. The results showed that the deployment of maladaptive strategies, …

Achievement strategies at school: types and correlates

2002

In this study we made an effort to identify the kinds of strategies adolescents deploy in achievement context in an unselected sample of Swedish adolescents. The participants were 880 14-15-year-old comprehensive school students (399 boys and 481 girls) from a middle-sized town in central Sweden. Six groups of adolescents were identified according to the strategies they deployed. Four of them, i.e. optimistic, defensive pessimistic, self-handicapping and learned helplessness strategies, were similar to those described previously in the literature. The results showed that membership in the functional strategy groups, such as in mastery-oriented and defensive pessimist groups, was associated …

Achievement Orientations, School Adjustment, and Well-being: A Longitudinal Study

2007

This study set out to identify the kinds of achievement orientations that adolescents show, and to examine the kinds of antecedents and consequences the use of a particular orientation has. The participants were 734 Swedish adolescents (335 boys and 399 girls) who filled in questionnaires measuring their achievement beliefs and behaviors, depressive symptoms, engagement with school, and norm-breaking behavior. By using clustering-by-cases analysis, five achievement orientation groups were identified: optimism, defensive-pessimism, self-handicapping, and learned helplessness, and a group showing average levels of criteria variables. The results showed further that a decrease in depressive sy…

Development of Participation in and Identification With School: Associations With Truancy

2020

This longitudinal study covering two educational transitions examined 1,821 Finnish students’ participation in and identification with school and their associations with students’ academic achievement and truancy. The students were surveyed (a) at the end of primary school, (b) at the beginning of lower secondary school, (c) at the end of lower secondary school, and (d) in the first year of upper secondary education. In alignment with the participation-identification model, higher levels of participation in school activities at the end of primary school predicted higher levels of identification (i.e., feelings of belonging and valuing school) at the end of lower secondary school. This asso…

The role of academic buoyancy and emotions in students' learning-related expectations and behaviours in primary school.

2019

Background. Academic buoyancy refers to students’ ability to come through ordinary challenges they face in the academic context, and it can positively contribute to students’ beliefs and behaviours in learning situations. Although buoyancy has been found to be related to positive academic outcomes, previous studies have not examined how buoyancy influences academic emotions in learning situations and how these emotions further affect students’ learning-related expectations and behaviours. \ud Aims. This study investigated to what extent academic buoyancy predicts students’ failure expectations, avoidance behaviour, and task-oriented planning in learning situations, and to what extent academ…

Sosiaaliset strategiat ja sosiaalinen havainto

1998

Dropout intentions in secondary education : Student temperament and achievement motivation as antecedents

2023

Introduction As early school leaving and dropping out from education pose a challenge for later life adjustment, it is important to identify antecedent factors for the risk of school dropout to tailor individual support for adolescents. Consequently, this study examines the role of adolescents' motivational beliefs and behaviors (i.e., success expectations, planning, and task-avoidance) as well as their temperament (i.e., extraversion/surgency, negative affectivity, effortful control, and affiliativeness) in their dropout intentions in the first year of upper secondary education. Methods Participants were Finnish adolescents' (n = 536; 57% girls, mean age 12.39 at outset, standard deviation…

Achievement strategies in adolescence and young adulthood

2007

Väitöskirjatyössään Sami Määttä tutki nuoruutta ja nuorta aikuisuutta ajattelu- ja suoritusstrategioiden näkökulmasta. - Nuorten ja nuorten aikuisten ajattelu- ja toimintatavat muodostavat kumuloituvia kehiä erilaisten muiden psykologisten tekijöiden, kuten masennuksen, ja muiden tärkeiden kehitysvaiheeseen liittyvien tekijöiden, kuten koulumenestyksen kanssa, Määttä kertoo. Adaptiiviset strategiat, kuten optimismi, pitävät itseään yllä ja lisäävät todennäköisyyttä sille, että nuori pärjää koulussa ja elämässä yleensä, mikä taas vähentää esimerkiksi masennuksen todennäköisyyttä. Tämä taas johtaa siihen, että optimistisen strategian käyttö tulevaisuudessa on entistäkin todennäköisempää. Sen …

Motivaatio ja oppiminen

2020

Oppimiseen liittyvät kognitiiviset tekijät ovat tärkeitä selittäjiä siinä, miksi jonkun oppilaan on vaikea oppia lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä taitoja. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että pelkät kognitiiviset tekijät eivät välttämättä selitä koko koulumenestystä, vaan kyseessä on luultavammin kognitiivisten kykyjen ja psykologisten tekijöiden yhteinen vaikutus. Samoin tiedetään, että monet tukitoimet ovat hyödyllisiä vain silloin, kun oppilas on motivoitunut tehtävien tekemiseen (Nurmi 2013). Toisin sanoen taitoja ei opita ei umpiossa, vaan tarvitaan sitä tukevia tekijöitä ja ennen kaikkea oppimismotivaatiota. Oppimismotivaatiota käsitellään tutkimuskirjallisuudessa hyvin mo…

Erityisopetustaustan yhteys koulu-uupumukseen ammatillisessa koulutuksessa

2015

Koulun asettamat odotukset ja vaatimukset kasaavat nuorille paineita. Mediassa on nostettu esiin huoli suomalaisten nuorten uupumisesta ja sitä myötä syrjäytymisriskin kasvusta. Tässä artikkelissa vertaillaan tyttöjen ja poikien koulu-uupumusta sekä selvitetään peruskoulun aikaisen erityisopetustaustan yhteyttä koulu-uupumukseen ja sen osa-alueisiin ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimusjoukon muodostivat 1 187 ammatillisessa koulutuksessa ensimmäistä vuottaan opiskelevaa, 15–24-vuotiasta nuorta (601 tyttöä, 586 poikaa). Tutkittavista 12 prosentilla (134) oli ollut henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) peruskoulussa. Osa-aikaiseen erityisopetukseen oli alakoul…

Oppimisvaikeuksien, motivaation ja oppijaminäkäsityksen merkitys ammatillisista opinnoista valmistumisessa

2020

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin oppimisvaikeuksien vaikutus ammatillisesta koulutuksesta valmistumiseen on yhteydessä motivaatioon ja millaisia käsityksiä heikosti opiskeluun motivoituneilla opiskelijoilla on itsestään opiskelijana. Tutkimus koostui määrällisestä kyselytutkimuksesta ja laadullisesta haastattelututkimuksesta, joista määrälliseen osuuteen osallistui 554 ja laadulliseen osuuteen 44 ammattiopiston opiskelijaa. Tulokset osoittivat, että ne opiskelijat, joilla oli oppimisvaikeuksia mutta tyypillinen motivaation, valmistuivat pääosin tavoiteajassa. Sen sijaan niiden, joilla oli sekä heikko motivaatio että oppimisvaikeuksia, valmistumatta jääminen oli tilastol…

Lasten sosioemotionaalisten taitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa

2017

Kaveripiirin merkitys ammattikoululaisten koulumotivaatiossa

2015

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kaveripiirin merkitystä ammattikoululaisten koulumotivaatiossa. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, muistuttavatko nuoret kavereitaan motivaation suhteen, solmivatko he uusia kaverisuhteita samanlaisen motivaation perusteella sekä vaikuttaako kaveripiirille tyypillinen motivaatio heidän omaan motivaatioonsa. Motivaatiota tutkittiin sisäisenä koulumotivaationa sekä käyttäytymiseen liittyvinä suoritusstrategioina: tehtävään suuntautumisena ja tehtävän välttelynä. Tutkimusaineisto kerättiin ammattikoulun opiskelijoilta ensimmäisenä (n = 1293) ja toisena (n = 644) opiskeluvuotena Niilo Mäki Instituutin Motivoimaa-hankkeen yhteydessä. Kyselyt toteut…