0000000001329760
AUTHOR
Pia Bärlund
Teaching heritage German and Russian through authentic material in Jyväskylä, Finland : A case study
Since 2013, sixteen heritage language teachers in Jyväskylä, Finland, have been developing an Active Library (ActLib) method and an online cooperative learning forum designed to create and share authentic language learning material. The main objectives are twofold. Firstly, from the learner’s perspective, the aims are to enhance pupils’ language awareness while encouraging them to use their language repertoire as a resource in learning, to develop authentic activities, and to increase pupil agency. Secondly, from the teachers’ and education policy perspective, the aim is to prepare heritage language teachers to introduce in advance the new Finnish core curriculum. A further objective is to …
Lernen ohne Lehrbuch im DaF-Unterricht : Initiierung eines Pilotprojekts in zwei mittelfinnischen Grundschulen
Das Lernen des Deutschen in der Schule hat nicht nur in ganz Finnland, sondern auch in der Stadt Jyväskylä drastisch abgenommen. Um dieser Tendenz entgegenzuwirken, wurde Anfang 2010 in Jyväskylä ein nationales Pilotprojekt initiiert, das vom finnischen Zentralamt für Unterrichtswesen finanziert wurde. Zu den Zielen des Projekts gehörten die Entwicklung und Erforschung von Didaktik und Methodik im schulischen Fremdsprachenunterricht sowie des Fremdsprachenerwerbs des Deutschen. Speziell sollte der Einfluss authentischer Lehrmaterialien und authentischen Lernens auf die Motivation und Handlungsfähigkeit von A2-Lernenden untersucht werden. In Jyväskylä lernten ab Herbst 2010 in einem zweijähr…
Kuntatason kielikoulutusta kehittämässä
Artikkelini perustuu 3.10.2020 tarkastetun väitöskirjani lectio praecursoriaan. Tutkimuksessa tarkastellaan kielenopettajan mahdollisuuksia vaikuttaa monin tavoin kielikoulutuspoliittiseen päätöksentekoon eri toimintaympäristöissä. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii ekologinen systeemiteoria. nonPeerReviewed
”Ai niin, unohdin pyyhkeen ja uikkarin kielisuihkutteluun tänään.” Vieraiden kielten aineenopettajiksi opiskelevien kokemuksia kielisuihkutuksesta
Kuvaamme artikkelissamme vieraiden kielten aineenopettajaksi opiskelevien kokemuksia kielisuihkutusmetodista varhaisen vieraan kielenoppimisen ja -opettamisen välineenä. Tutkimusaineisto koostuu 15 soveltavan ohjatun opetusharjoittelun harjoitteluraportista, joissa kuvataan aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja esiopetuksessa suoritettua opetusharjoittelua. Lähestymme tutkimusaineistoa laadullisesti. Tutkimusaineiston analyysissä on etsitty vastauksia, miksi opiskelijat ovat hakeutuneet kielisuihkutukseen, mitä tavoitteita he asettivat kielisuihkutukselle ja sen sisällölle sekä, kuinka he ovat kokeneet harjoittelun vaikuttaneen heidän ammatilliseen kehitykseensä. Opiskelijat ovat kokeneet kielis…
Kielitaito merkittävä osa Nordean rekrytointia
Jarmo Mäki-Fränti työskentelee Nordeassa henkilöstöjohtajana vastuualueenaan Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa sekä Rannikko-Pohjanmaa. Haastattelussa keskitytään kielitaidon merkitykseen työelämän näkökannalta. nonPeerReviewed
Kielisuihkutusta Jyväskylän kaupungissa vuodesta 2010
Jyväskylän kaupungissa on tarjottu alakouluikäisille lapsille kielisuihkutusta vuodesta 2010. Toiminta sai alkunsa, kun saksan kielen asemasta kielivalinnoissa huolestuneet muutamat opettajat istuivat alas pohtimaan, kuinka lapset saataisiin innostumaan taas saksan kielestä. Tässä artikkelissa kerrotaan, kuinka Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen ja opettajankoulutuslaitoksen yhteistyö on laajentunut kahdessa vuodessa koululaisten iltapäivätoiminnasta päiväkoteihin sekä tulevaisuudessa maakuntiin. Artikkelissa pohditaan ensiksi, mitä kielisuihkutus on, minkä jälkeen syvennytään Jyväskylän malliin. Lopuksi perehdytään opiskelijoiden ja päiväkodin henkilökunnan mie…
Monikielisyys Suomessa - haasteita koulutukselle
Ensimmäisessä Kieliparlamentissa 23.3.2010 visioitiin suomalaista kieltenopetusta tulevaisuudessa. Kieliparlamentin tarkoituksena ei ollut miettiä keinoja, joilla erilaisiin tavoitteisiin päästäisiin, vaan keskustella siitä, mitä yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä tarpeita varten kieltä opitaan, ja miten niitä opitaan ja opetetaan. nonPeerReviewed