6533b7ddfe1ef96bd1274c23

RESEARCH PRODUCT

Opettajan ja oppilaan välisten ymmärryksen ongelmien ratkaiseminen kielellisesti epäsymmetrisissä vuorovaikutustilanteissa

subject

description

Mört, Jenni. 2016. Opettajan ja oppilaan välisten ymmärryksen ongelmien ratkaiseminen kielellisesti epäsymmetrisissä vuorovaikutustilanteissa. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. Erityispedagogiikan yksikkö. 78 sivua. Vuorovaikutuksessa yhteisen ymmärryksen saavuttaminen on merkityksellistä, mutta ei itsestään selvää. Ymmärryksen ongelmia esiintyy erityisesti kielellisesti epäsymmetrisissä keskusteluissa, joissa yhdellä tai useammalla osallistujalla on rajoituksia kielitaidossaan. Kielellisiä vaikeuksia omaavien oppilaiden kanssa työskentelevien opettajien korjauskäytäntöjä ei ole kuitenkaan juurikaan tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka opettajan ja oppilaan välille syntyviä ymmärryksen ongelmia ratkaistiin luokkahuoneissa, joissa oppilaat käyttivät puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä. Tutkimusaineistona olivat videotallenteet alakoulun autististen lasten luokan sekä ala- ja yläkoulun yksilöllisen opetuksen pienryhmän oppitunneilta (N = 21). Analyysi toteutettiin keskustelunanalyyttisesti. Tutkimustulokset osoittivat opettajien toimivan yleisesti sekä ymmärryksen ongelman ilmaisijana että ratkaisijana riippumatta siitä, oliko ymmärryksen ongelma oppilaalla vai opettajalla itsellään. Aineistosta löytyi kahdeksan erilaista ymmärryksen ongelmien ratkaisutapaa: toisto, uudelleen muotoilu, ymmärrysehdokkaan tarjoaminen, johdattelu, omaan kysymykseen vastaaminen, selventäminen, käsitteen opettaminen ja selvittämättä jättäminen. Ymmärryksen ongelmien ratkaisutavan valinnassa ei huomioitu oppilaiden kielellisiä haasteita eikä puhetta tukevia kommunikointimenetelmiä hyödynnetty ongelmien selvittämisessä. Opettajat tuottivat korjaukset yleisesti nopeasti, eikä oppilaan itsekorjaukselle annettu aikaa. Tutkimus herättääkin pohtimaan vahvan opettajajohtoisuuden vaikutusta oppilaiden osallisuuteen vuorovaikutuksessa sekä ymmärryksen ongelmien ratkaisemisessa.