6533b824fe1ef96bd1280da9

RESEARCH PRODUCT

Perehdyttämisestä perehdyttämis- ja perehtymisprosessiin

subject

description

Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella uuden työntekijän perehdyttämistä viestinnän ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimusaineisto muodostui 15 perehdyttämistä käsittelevästä opas- ja ammattikirjasta sekä viidestä perehdyttämisen asiantuntijan haastattelusta. Tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa aineistolähtöistä kuvausta perehdyttämisestä pohtimalla, minkälaisiin teoreettisiin ilmiöihin tutkimuskohde aineistojen perusteella liittyy. Aineistoanalyysissa sovellettiin grounded-teorian koodausperiaatteita. Tutkimuksessa tunnistettiin seuraavia perehdyttämisen tehtäviä: myönteisten mielikuvien luominen, tiedon tarjoaminen sekä tulokkaan rohkaisu oma-aloitteiseen tiedon etsintään, tulokkaan uusiin asioihin tutustuttaminen ja sopeutumisen mahdollistaminen, tulokkaan tukeminen, oppimisen ja perehtymisen mahdollistaminen sekä tulokkaan ja organisaation välisen yhteistyön rakentaminen ja koko työyhteisön kehittyminen. Erityisen merkityksellisiksi vuorovaikutusprosesseiksi perehdyttämisessä havaittiin tulokkaan ja organisaation välisen luottamuksen rakentuminen sekä perehtyjän ja perehdyttäjän epävarmuuden vähentäminen. Tulokkaan sitoutuminen ja sosiaalistuminen nähtiin onnistuneen perehdyttämisen merkkeinä. Tutkimus myös osoitti, että perehdyttäminen lähentelee sosiaalistumisen vaihemallia: perehdyttäminen näyttäisi olevan jatkuva prosessi, joka alkaa jo ennen työsuhteen alkua ja jatkuu läpi työsuhteen henkilöstönkehittämisenä. Yhteenvetona voidaan todeta, että perehdyttäminen on moniulotteinen ilmiö. Perehdyttäminen näyttää toteutuvan tulokkaan, perehdyttäjän ja työyhteisön keskinäisessä viestinnässä sekä yksisuuntaisen tiedonsiirron että erilaisten vuorovaikutustilanteiden kautta. Perehdyttämistä voidaan kuvata myös perehtymisen ja perehdyttämisen vuoropuheluna, jossa sekä tulokas että organisaatio toimivat perehtyjinä ja perehdyttäjinä. Tutkimustulosten valossa perehdyttämisen käsite alkoikin näyttäytyä problemaattisena ja jatkossa voisi olla tarkoituksenmukaisempaa puhua perehdyttämis- ja perehtymisprosessista. Kokonaisuudessaan tutkimus on lisännyt huomattavalla tavalla teoreettista tietämystä perehdyttämisestä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös organisaatioissa perehdyttämisen suunnittelussa sekä perehdyttämisresurssien uudenlaisessa kohdentamisessa.