6533b828fe1ef96bd1288798
RESEARCH PRODUCT
Sosiaalisen kognition konstituutio enaktivistisessa vuorovaikutusteoriassa : Edmund Husserlin habituaatio-analyysi enaktivistisen interaktionismin ydinkäsitteistön tarkentamisessa
Tuukka Paasonensubject
enaktivismiHusserl EdmundFenomenologiasosiaalinen kognitiointersubjektiivisuussosiaalinen vuorovaikutushabituaatiodescription
Tämä pro gradu -tutkielma tarkentaa käsitteellisesti enaktivistista teoriaa sosiaalisesta kognitiosta ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Tutkielman fokuksessa on tapa, jolla enaktivistit käyttävät vuorovaikutusteoriassaan sosiaalisen kognition konstituution käsitettä ja kuvaavat yksilö- ja vuorovaikutustasojen välistä dynamiikkaa. Näihin enaktivistisen vuorovaikutustutkimuksen osa-alueisiin liittyy nykyisellään käsitteellisiä epäselvyyksiä, joihin on kohdistettu runsaasti kritiikkiä. Tutkielma argumentoi, että kritiikkiin vastaamiseksi enaktivistisen vuorovaikutusteorian presuppositioita ja implikaatioita on selvitettävä aiempaa yksityiskohtaisemmin. Tämä edellyttää enaktivistisen teorian täsmentämistä etenkin sosiaalisen kognition muodostumisen historiallisuuden osalta, sillä enaktivistit ovat laiminlyöneet tämän ilmiökentän yksityiskohtaisen tutkimuksen. Tutkielmassa sovelletaan Edmund Husserlin habituaatio-analyysia enaktivistisen vuorovaikutusteorian käsitteellisten edellytysten selvittämiseen. Tutkielma argumentoi Husserlin analyysien pohjalta, että enaktivistinen teoria vuorovaikutusjärjestelmien autonomisuudesta ja niiden konstitutiivisesta roolista sosiaalisen kognition muodostumisessa ei tavoita sosiaalisen kognition perustavinta muotoa. Enaktivistien kuvaukset sosiaalisen kognition muodostumisesta edellyttävät yksilötoimijoilta aiempaa kokemussedimentaatiota ja perustavampaa empatian muotoa. Tämän vuoksi enaktivistien esittämä ja kehittämä väite, jonka mukaan yliyksilölliset vuorovaikutusjärjestelmät olisivat sosiaalisen kognition perustavia konstituentteja, ei ole kestävä, ja enaktivistien radikaalista konstituutio-väitteestä on luovuttava. Tutkielma argumentoi, että sosiaaliset vuorovaikutussuhteet eivät konstituoi sosiaalista kognitiota. Vuorovaikutussuhteiden esitetään kuitenkin olevan välttämättömiä sosiaalisen kognition muodostumisen kannalta, sillä ne mahdollistavat sosiaalisen kognition perustalla olevan kokemussedimentaation muodostumisen. Tutkielma korostaa vuorovaikutussuhteiden tärkeyttä sosiaalisen kognition kokonaisvaltaisen ymmärtämisen kannalta. Se argumentoi, että enaktivistista vuorovaikutusteoriaa lieventämällä enaktivistien tärkeät huomiot saadaan liitettyä osaksi aktiivista ja monitieteistä keskustelua sosiaalisen kognition ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ominaisuuksista.
| year | journal | country | edition | language |
|---|---|---|---|---|
| 2016-01-01 |