6533b85afe1ef96bd12b8f8b

RESEARCH PRODUCT

"Perusoletus lienee se, että köyhä on laiska, tyhmä ja epärehellinen" : korpusavusteinen diskurssintutkimus köyhä-sanan semanttisesta prosodiasta Suomi24-keskustelupalstalla

subject

description

Tutkimus käsittelee köyhä-sanan semanttista prosodiaa ja diskursseja Suomi24-keskustelufoorumilla. Tarkoitus on tehdä näkyväksi niitä yleistäviä puhesävyjä ja -tapoja, joita Suomi24-sivuston tyylisillä avoimilla keskustelufoorumeilla käytetään puhuttaessa köyhistä. Köyhä-sanan semanttista prosodiaa kansalaisteksteissä ei ole aiemmin tutkittu, ja tutkimus täydentää aiempia vähäosaisia koskevien diskurssien tutkimusta. Tutkimuskysymykset ovat: Millainen semanttinen prosodia köyhä-sanalla on Suomi24-keskustelufoorumilla ja millaisilla sanavalinnoilla semanttista prosodiaa luodaan? Millaisia diskursseja köyhiä koskevista virkkeistä on havaittavissa? Tutkimus on korpusavusteinen diskurssintutkimus. Teoreettinen viitekehys on pääosin kriittisen diskurssintutkimuksen puolella, mutta tutkimuksen menetelmänä käytin korpuslingvistiikalle ominaisia metodeja ja analyysivaiheessa hyödynsin semanttista prosodiaa. Aineistona on Korp-ohjelmasta kerätty Suomi24-korpus käyttäen hakusanoja köyhä on, köyhät ovat ja köyhät on. Aineistosta etsin AntConc-ohjelman avulla köyhän kollokaatteja. Analyysiin seuloutui 21 eri kollokaattia ja yhteensä 362 konkordanssia, jotka lajittelin niiden semanttisen prosodian mukaan joko negatiiviseen, neutraaliin tai positiiviseen ryhmään. Semanttisen prosodian avulla pohdin köyhistä käytettäviä diskursseja. Tutkimustuloksista voi päätellä, että nettikeskustelussa köyhää kuvaillaan tavallisimmin epäedullisessa valossa. Negatiivisen prosodian ryhmään luokiteltiin yli puolet konkordansseista. Negatiivinen prosodia syntyy pejoratiivisilla ilmauksilla, kirosanoilla, määrää ja intensiteettiä lisäävillä adverbeillä sekä köyhään kohdistuneilla epämieluisten tapahtumien ja olotilojen kuvauksilla. Positiivisen prosodian ryhmään luokiteltiin noin kymmenesosa virkkeistä, ja positiivisuus syntyy lähinnä positiivisilla adjektiiveilla, köyhä on saanut jotain myönteiseksi miellettävää tai henkilön henkiset ominaisuutensa kompensoivat hänen taloudellista tilaansa. Korpuksessa on esillä köyhän passiivisen toimijuuden kuvaus sekä joko köyhiä syyllistävä tai sympatisoiva diskurssi, joka määrittyy sen mukaan, nähdäänkö köyhä oman tilansa aiheuttajana vai yhteiskunnallisten rakenteiden uhrina. Tutkimustuloksia voi hyödyntää esimerkiksi jatkotutkimuksessa siitä, millainen semanttinen prosodia köyhillä on asiateksteissä, kuten sanomalehdissä.