Search results for " ANTROPOLOGIA"

La cuginanza. Storie esemplari di cugini dai Greci a Paperino

2022

Il saggio indaga in una prospettiva storico-linguistica e antropologica la natura del rapporto di cuginanza nella civiltà greca, proponendo confronti con la terminologia e la relativa concezione nel mondo latino. Al centro dell'indagine, condotta principalmente per un pubblico di non specialisti, c'è un ragionamento sulle occorrenze più antiche del termine greco "anepsiòs", esaminate nel loro contesto specifico all'interno, soprattutto, dei poemi omerici. Emerge la particolare natura del rapporto di cuginanza (termine attestato in greco nella forma anepsiòtes) secondo i Greci, che ne fa, specie nel caso di cugini primi, una fattispecie di parenti legati da uno stretto reciproco legame che i…

Introduction : La transversalité des seuils comme enjeu anti-disciplinaire

2017

Introduco la nozione di trasversalità e la nozione di soglia per spiegare in che modo è possibile adottare un approccio antidisciplinare agli studi di antropologia e di teoria della letteratura.

Katsaus : Valokuvaelisitaatio teemahaastattelussa

2022

Caniglia Rispoli C., Signorelli A. (a cura di), (2008), La ricerca interdisciplinare tra antropologia urbana e urbanistica. Seminario sperimentale di…

2010

Työn antropologia ja Karl Marx

2012

Työ tai sen puute puhuttaa ihmisiä. Miksi ylipäänsä pitäisi käydä töissä? Todennäköinen vastaus on, että töissä pitää käydä perustarpeiden tyydyttämiseen tarvittavan palkan vuoksi. Samalla työtä pidetään pakonomaisena raatamisena; pelkkänä keinona joidenkin päämäärien saavuttamiseksi. Se on epämiellyttävää ja siitä haluttaisiin päästä eroon, jos se suinkin olisi mahdollista. Karl Marx kirjoitti työstä kapitalistisen tuotantotavan puitteissa. Hänen analyysinsa työn käsitteestä antoi ehkä ensimmäisen modernin käsityksen työn roolista ihmiselämässä. Se myös sisälsi edellä kuvatun ristiriidan: työ on välttämätöntä, mutta samalla siitä toivotaan päästävän eroon. Mitä tämä ristiriita kertoo ihmis…

Kokemuksia vapaaehtoisesta lapsettomuudesta ja sterilisaatiosta -kirjoitusaineisto 2017

2022

Aineisto koostuu vapaaehtoista lapsettomuutta ja sterilisaatiota käsittelevistä kirjoituksista. Kirjoituspyyntöön saivat vastata kaikki itsensä kohderyhmään kuuluvaksi määrittelevät henkilöt. Aineisto on kerätty alun perin pro gradu -tutkielmaan vuonna 2017. Kirjoituskutsun avulla pyrittiin selvittämään mm. sitä, miten päätös vapaaehtoisesta lapsettomuudesta on syntynyt ja millaisia ajatuksia sterilisaatio vastaajissa herättää. Tarkoitus oli saada tietoa myös siitä, miksi sterilisaatioon hakeudutaan ja millaisia vaikutuksia toimenpiteellä on ollut vapaaehtoisesti lapsettomien ihmisten elämään. Haluttiin myös tietää, millaisena tilanteen näkevät ne, jotka toivoisivat toimenpidettä, mutta eiv…

Elämä ymmärtämisenä : kysymys "filosofisesta" filosofisessa hermeneutiikassa

2013

Käsillä olevan tutkielman aihe on filosofinen hermeneutiikka. Tällä termillä viitataan pääosin saksalaisten Hans-Georg Gadamerin (1900–2002) sekä Martin Heideggerin (1889–1976) ajatteluun. Mainittujen filosofien keskeisin ongelma koskee kysymystä ”ymmärtämisestä”. Ymmärtämisen he käsittävät kuitenkin äärimmäisen laajassa mielessä: ilmiönä, jonka suhteen kysymys ihmisen suhteesta maailmaan, itseensä sekä toisiin ihmisiin voidaan ratkaista. Filosofista hermeneutiikkaa voidaankin luonnehtia teoriaksi ”elämästä ymmärtämisenä”. Tutkielmassa lähdetään liikkeelle oletuksesta, jonka mukaan eräs modernin filosofian keskeisimmistä piirteistä on ajatus maailmaa koskevan tietomme ja kokemuksemme lähtök…

Antropologia, “svolta ontologica”, politica. Descola, Latour, Viveiros de Castro

2016

Il testo esamina, con un intento di valutazione critica, la configurazione della dimensione politica negli approcci teorici di Descola, Latour e Viveiros de Castro, considerati i capifila del cosiddetto ontological turn nelle scienze umane degli ultimi vent’anni. Questa configurazione è analizzata da due punti di vista: il ruolo giocato dal politico e dai rapporti di potere nelle teorie del sociale proposte dai tre studiosi, e le implicazioni politiche che essi annettono alle loro teorie. Si sottolinea la differenza tra l’approccio di Descola, in cui il politico e i rapporti di potere sono considerati elementi appartenenti a un piano diverso dalla logica di strutturazione delle “ontologie” …